lauantai 26. heinäkuuta 2014

Kohti syksyä kauniiden koirien kanssa

Syksy lähenee, vaikka juuri nyt ei tunnu siltä, kun lämpömittari huitelee 29c asteessa. Lomalla toki pitääkin olla lämmintä ja nyt ainakin ollaan uitu ja rentouduttu. Paljon muuta ei sitten ollakaan tehty, paitsi keskiviikon vepestä me ei luovuta. Ja oltiinhan me tiistaina Rajamäellä treenaamassa Kallen ja Kamun kanssa. Treenattiin hiki hatussa näyttelyravia nuorisolle ja Lasse teki tokoa. Lisäksi nuoriso-osasto treenasi tokoa, häiriötä ja käsien häivyttämistä seuraamisesta.  Joten jotain pientä ja kivaa ollaan kyllä tehty, helteestä huolimatta.
Eilen molemmat koirat pääsi uimaan, Peppikin. Periaatteessa Peppi ei saa uida, koska se saa niin helposti virtsatieinfektion, mutta kun näillä keleillä ei voi lenkittää koiria, niin jotain liikuntaa niille pitää keksiä ja uiminen on ainoa järkevä vaihtoehto? Lasse nauttii vedessä riehumisesta, sopivaa vastapainoa "totiselle" vepen trenaamiselle?

Tänään oli sitten vuorossa kelpie-erkkari. Näyttelyyn oli ilmoitettu viisi Lasse/Nemi pentua ja Tore oli menossa Porvooseen ryhmänäyttelyyn.
Aamulla pakkasin kamat kasaan, uskomatonta miten paljon piti ottaa mukaan, vaikka ei yhtään omaa koiraa ollutkaan menossa kehään? Sitten hurautin Sarin luo Huhmariin ja siitä jatkettiin yhdessä matkaa kohti Tuomarinkartanoa.
Junioriuroksissa alkoi jännittäminen kun Kamu meni kehään, hienosti Kamu ravasi, treenaaminen kannatti ja  Kamulle irtosi luokkavoitto! Sitten olikin tosi jännä hetki, urosten nuortenluokka. Siinä oli kolme mustaa urosta, veljekset O-pentueesta. Minä esitin Paavoa, joka sekin ravasi hyvin, Eri irtosi  tuomarilta, joka kehui turkkia erinomaiseksi. Kalle tuli perässä ja sai sekin Erin, Niilo ei malttanut ravata kunnolla joten se sai EH:n. Luokkavoitto Paavolle ja Kalle kakkonen, SA molemmille! Paavon arvostelusta jäi erityisesti mielen sanat: väsymätön liikkuja :) Joten ei vain kaunis seistessään vaan myös liikkeessä ja tämä koira ei kuukausi sitten halunnut ravata taluttimessa ollenkaan, joten upeaa työtä Jenny on tehnyt Paavon kanssa!
Maiskis-koiria esiintyi lähes joka luokassa, joten jännitettävää riitti pitkin päivää. Narttujen nuorten luokassa oli taas kaksi Lassen pentua, Typy ja Bria. Nyt oli Typyn vuoro loistaa, Eri, luokkavoitto, SA ja varaSert, Briallekin Eri, nuk2 ja SA.
Kasvattajaluokkaan Maiskis-koirista koottiin hieno nelikko, yksi pentu jokaisesta pentueesta, neljä ruskeaa hienoa koiraa ja tällä kokoonpanolla irtosi ROP-kasvattaja sekä BIS-kasvattaja! 
Meillä oli kiva porukka, hyvä "leiripaikka" koivujen varjossa ja kun menestystäkin vielä tuli, niin päivä ei ollut yhtään pöllömpi?
Kotiinpaluun jälkeen sain vielä iloisen puhelun. Tore oli pärjännyt hienosti Porvoossa, Eri1, Sa, PU1, sert ja ROP!
Tänään kyllä kelpaa olla O-pentujen iskän omistaja! Ainoa joka jäi hiukan harmittaman, oli etten tajunnut että olisin voinut esittää Lassen jälkeläisluokan, tyhmä minä... Mutta ehkä ensi vuonna?

Huominen menee Lägin kisoissa töissä ja maanantaina alkaa taas arki. Lasse varmaan henkäisee helpotuksesta, kun se saa taas rauhassa sulatella aamuruokiaan, ilman että sen pitää olla "stand by" siltä varalta että mä keksin jotain tekemistä?


sunnuntai 20. heinäkuuta 2014

Kiireinen viikko?

Voiko johtua töistä, mutta ainakin viikko meni tosi nopsasti? Töissä ei kuitenkaan ollut kiirettä, sen verran vähän hoitoa tarvitsevia lapsia oli. Vapaa-ajalla onkin sitten ollut kiireisempää?
Maanantaina oli aksatreenit. Milla tuli kouluttamaan ihan kivaa rataa, mutta siinä oli yksi kohta josta me ei selvitty millään, piste. Tutustumisessa jo kyselin että miten tässä on ajateltu että ohjataan? Ja noin niinkuin teoriassa suunnitelma oli vedenpitävä, muta käytännössä nopean pitkiä hyppyjä ja kaarteita tekevän koiran kanssa minulta loppui taidot kesken? Kyllähän sen olisi tehnyt helposti, jos koira olisi kulkenut kiltisti nenä mun kämmenselässä, mutta kun ei kulje. Muuten olin treeneihin tosi tyytyväinen. Me tehdään nyt paljon sellaista mitä ei todellakaan tehty viime talvena. Monta asiaan on siis opittu?
Tiistaina koulutin ensin omaa ryhmää. Tehtiin turvallisesti ihan niitä perusjuttuja ja olipa kiva huomata että ryhmässä moni koirakko on kehittynyt kesän aikana, onpa yksi koirakko suorastaan harpannut jättiaskeleen eteenpäin! Tämä on juuri se syy miksi tykkään kouluttaa, jos joskus edes pystyy keksimään jotain joka auttaa, niin siitä tulee todella hyvä mieli. Ja koulutuksen jälkeen ajoin vielä Nummelaan treenaamaan Saijan ja Sarien kanssa. Saija oli tuonut kentälle ykkösten vauhdikkaan radan, jossa saattoi välillä tulla jopa kiire? Mutta minä kyllä tykkäsin radasta. Pujottelu tyhjän päälle oli vielä Lasselle vaikeaa ja A:n jälkeen hypyltä kääntymisestä piti neuvotella kerta jos toinenkin, mutta muuten rata oli aika sujuvaa menoa. Lasse teki kontaktit hyvin ja rimojakaan se ei pudotellut pahasti, mutta muuri pitäisi kyllä ottaa tehotreeniin? Sen hyppääminen ja sillä kääntyminen vaativat varmaan ihan oman teematunnin :)
Keskiviikko on vepepäivä, Jippii! Aamupäivällä sää näytti pahalta, Nummelassa satoi 25mm mutta illaksi sää selkeni ja meillä oli tosi hyvät treenit. Lassella oli teemana vain ja ainoastaan vienti. Aloitettiin rantavedessä kapulan kantamisella mutta Lasse on taas liian fiksu. Sen mielestä kapulaa kuului viedä rannasta ulapalle päin ja siitä se oli itsepintainen, joten annoin periksi, sitäpaitsi sehän oli oikeassa! Pari kertaa se toi kapulan mulle veteen ihan ok. Seuraavalla kierroksella Lasse sai tuoda kapulan veneelle. Eka vienti oli superhieno! Ja siinä kohtaa pitäisi lopettaa, todellakin! Mutta olin itsepäinen ja sitten me väännettiin oikein urakalla tästä asiasta. Olisi pitänyt osata lopettaa ajoissa? Kolmannella kierroksella tehtiin helpotettu versio, Lassen motivaatiota uida veneelle pitää kasvattaa, joten se sai vain uida veneelle ja sai palkka sieltä ja sitten sen piti uida veneelle kapulan kanssa ja taas se sai palkkaa. Ensi kerralla taidetaan vain kasvattaa motivaatiota uida veneelle?

Torstaina treenattiin tokoa Rajamäellä Kallen, Paavon ja Kamun kanssa.  Ensin kyllä aloitettiin näyttelytreenillä, kun viikon kuluttua on erkkari, jonne on tulossa Kallen, Paavon ja Kamun lisäksi muutama muukin tuttu koira. Lassen/Nemin pennuista kehässä nähdään 5 koiraa. Yksi on Norjassa ja Tore on ilmoitettu Porvoon ryhmänäyttelyyn. Meillä on tavoitteena viettää kiva päivä hyvällä porukalla kauniissa säässä ja nauttia kauniista koirista. Hyvä porukka ja kauniit koirat ovat takuuvarmaa kamaa erkkarissa, sää on ainoa joka voi pettää? Treenit sinänsä olivat aika helppoa kamaa Lasselle. Tehtiin pätkä seuraamista ja parit jättävät ja ne sitten palkattiin "kentän" reunalla odottavasta namipussista. Palkattomuus/siirretty palkka ei kyllä kauheasti vaikuta Lassen tekemiseen. Toisin on kuitenkin Kallen ja Paavon laita, niiden kesän teemana taita olla juurikin tuo sosiaalinen palkka ja palkan siirto, kunnon häiriötreenien ohella ;)

Perjantai oli Lassella vapaapäivä, hyvin ansaittu sellainen. Minulla alkoi viimeinen pätkä lomaa ja sää suosi, ihanaa! Illalla sain ikävä kyllä huonoja uutisia Norjasta. Shy on alkanut jo nyt oireilemaan selkäänsä. Tämä on todella ikävää, se on vielä niin nuori, ei edes kahta vuotta. Shy oli käynyt lääkärillä ja kiropraktikolla. Ainoa "hyvä" uutinen tässä surussa on että toistaiseksi ongelmat olivat lihasperäisiä, joten ne ovat hallittavissa hyvällä lihashuollolla.
Lauantaina Lasse sai huilata vielä päivällä, mutta illalla, kun sää hiukan viileni, menimme Nummelaan tokoilemaan Niinan kanssa. Tein Lassen kanssa seuraamista liikkuroituna ja sen jälkeen vielä jättävät. Molemmat liikkeet onnistuivat erinomaisesti ja jättävissä ongelmia aiheuttanut seisomisen kestokin saatiin korjattua kun Lassen pallo vietiin eteen ja Lasse katseli sitä kun minä kiersin Z:n kierrosta. Lasse oli niin lukittu palloon että se ei tainnut edes huomata että minä en ollut sen vieressä koko aikaa? Nämä olivat oikein hyvän mielen treenit. lopuksi Lasse sai tehdä muutaman pujottelun ja sekin sujui hyvin. Olikohan eilisessä jotain taikaa? Jos eilen olikin juuri se päivä, kun koira taianomaisesti osaa kaiken ja me ei oltu kisaamassa sinä maagisena päivänä? Ou nou?!?No ei auta kuin odotella seuraavaa maagista päivää ja toivoa että silloin edes ollaan startissa?


Lassen sisko Lenka sai sunnuntaina pentuja, 8kpl ihania suloisia kelpilapsia! Mulle tulee vain ihan vähän pentukuume?  Mutta juuri nyt ei ole oikea aika pennulle, parin vuoden kuluttua vasta.







sunnuntai 13. heinäkuuta 2014

Loman lopetus

Hirmu nopeasti on kolme viikkoa mennyt! Ja huomenna mun pitäisi jotenkin motivoida itseni töihin, what,what? Onneksi viikon raatamisen jälkeen on vielä viikko lomaa. toivottavasti sää suosii vielä silloinkin?
Mutta ennen kuin hauskuus loppuu niin tehtiin minilomareissu Mikkeliin. Perjantaina pakattiin auto ja ajettiin Hirvensalmelle Helin ja Kallen vieraiksi mökille. Heli oli vuokrannut ihanan mökin järven rannalta ja kutsui meidät kaikki kylään kun heinäkuussa ei kisoja etelä-Suomessa ollut.
Kun tulimme mökille niin Kalle vietiin mökkiin ja Lasse päästettiin uimaan. Mutta Kallehan ei halunnut katsella mökissä miten isukki pitää hauskaa vaan se näppärästi avasi oven ja syöksyi laiturille, joka taas ei sopinut Lasselle ollenkaan, jos pentu käskettiin mökkiin niin siellä se pysyy, päätti Lasse ja syöksyi järvestä ja varsin tehokkaasti ajoi Kallen takaisin mökin turviin, jonka jälkeen Lasse tyytyväisenä palasi laiturille jatkamaan uimistaan. Minä en ollut ihan yhtä tyytyväinen Lassen toimintaan tässä kohtaa ja ensi kohtaamisen jälkeen Lasse tai Kalle oli arestissa loppuillan ja he seurustelivat vuorotellen meidän kanssa.
Ilta mökillä oli ihana, hyvä ruokaa, lämmin sauna ja puhdas järvi! Mitä sitä muuta voisi tarvita lomalla? Aamulla meille tarjottiin vielä tukeva aamiainen ja sitten ajeltiin Mikkeliin kisaamaan. Kisapaikka oli raviradan tuntumassa ja lenkkimaastot oli hienot. Meidän numero oli 47 ja lähdimme luokassamme kolmanneksi viimeisenä, joten tutustumisen jälkeen ei ollut kiire, vaan sain rauhassa virittää Lassen. Tai kun kyseessä on Lasse sitä ei viritetä, vaan se rauhoitellaan. Käytännössä liikutan sitä rauhallisessa tahdissa aivan siihen hetkeen saakka, kunnes pilli radalla soi meille. Tämä on aika toimiva keino pitää sen vireet kohtuullisella tasolla. Koska jos se joutuu olemaan käskyn alla paikallaan ennen starttia se patoaa energiaansa ja liikettään niin tehokkaasti, että kun se sitten pääsee radalle se sinkoaa kovaa ja kauas ja esim. lähdössä pysyminen menee tosi vaikeaksi?  Joten rennosti liikkeessä mahdollisimman pitkään on meidän tapa tällä hetkellä.
Eka rata sujui hyvin, esteelle nro 8 saakka jonka jälkeen Lasse sujahti minun selän takaa uudelleen renkaalle, höh! Loppuratakin sujui kohtuullisesti, vain pujottelussa tuli taas se kisailmiö ja Lasse lopetti sen kesken, uusittuna sekin sujui hyvin. Erityisen hyvää radassa oli lähdössä pysyminen, kontaktit, rengas (kahteen kertan) ja hyppääminen yhtään rimaa ei pudonnut!
Tämän radan jälkeen oli helppo lähteä toiselle radalla. Se ei vaikuttanut sekään kovin vaikealta, se oli minun käsityksen mukaan ihan tehtävissä oleva ykkösten rata. Mutta se osoittautui yllättävän vaikeaksi, vain kaksi ihaneaikaista nollaa makseissa, kun lähtijöitä taisi olla 27kpl. Nyt joku meni pieleen Lassen virittelyssä, vaikka tein sen mielestäni aika lailla kuten ekalla radalla. Lasse ei meinannut malttaa pysyä lähdössä, eka hyppy sentään oli ok, mutta sitten, voi ei! Lentokeinu, Mur! Sitten keinun jälkeen Lassen ja minun pasmat oli sekaisin ja seuraavalta hypyltä lähes kielto ja lopulta pelasta, kalasta ohjauksen jälkeen rima tuli alas, seuraavakin rima roiskaisiin alas joten neljän esteen jälkeen saldo oli 15p, Argh! vitoseste oli pujottelu ja sen Lasse sentään suoritti hyvin, kuten myös seuraavat 7 estettä, mutta sitten oltiin taas sillä sinisellä putkella A:n alla ja taas sen jälkeen Lasse meni selän takaa ja painoi oikealle ja nappasi parikin hyppyä omatoimisesti. Nyt palautin sen putkeen ja sitten väännettiin sitä loppurataa, ei kauniisti eikä sujuvasti, mutta maaliin me silti päästiin ja Lasse ehkä, toivottavasti oivalsi että kisoissakin joutuu vastuuseen jos tekee omiaan??
Mutta ei auta, lisää vaan kisoja, kyllä se alkaa sujumaan joskus? Noi Lassen vireet on kyllä mulle arvoitus? Miten, miksi ja koska? toisinaan se toimii unelman lailla ja toisinaan ei ollenkaan? Omaa liikkumista pitäisi parantaa vielä paljon, mutta siinä on se "ongelma" että kun minun vauhti kasvaa, niin Lassekin juoksee kovempaa ja siitä seuraa taas roppakaupalla lisää ongelmia. Tosin ehkä seuraavan talven tavoite olisi että Lasse kestäisi paremmin minun liikettä ilman että sille tulee kiire ja rimat lentää?

Mikkelin eka rata

toisesta radasta kuvattua videota ei tulla julkaisemaan, sen verran kauhealta se näytti?









torstai 10. heinäkuuta 2014

Lisää lomaa ja treeniä?

Kun sää vihdoin lämpeni niin ollaan keskitytty enemmän nauttimaan kuin treenaamaan. Viikonloppuna oltiin Velden kanssa reissussa ja Lasse ja Peppi lomaili kotona minun äidin kanssa. Koirilla ja äidillä oli mennyt viikonloppu hyvin, mulla on kuulemma kiltit ja kuuliaiset koirat?!? Äidin oma Nelli mäyris ei kuulemma ole ihan yhtä tottelevainen kuin nämä kaverit? Mistäköhän se johtuu? Se on varmaan vaan rotuominaisuus? Mäyräkoirat on omapäisiä ;)
Maannantaina kuitenkin oli treenit, aksaa tällä kertaa ja paras onkin treenata, viikonloppuna olisi kisat, hui! Treenit sujui ihan kivasti, kontaktit oli hyvät, pujotteli hyvin mutta muutama rima napsahti alas, kun ei malta, niin ei malta, höh! Tätä voisi käydä tänään treenaamassa?
Tiistai  aloitettiin iloisesti vepetreenillä Niinan kanssa. Niina on ostanut kätevän pienen kumiveneen, joten päästiin tekemään veneen/lelun hakua veneeltä,vientiä Niinan pojille ja muuten vaan kellumaan ja nauttimaan hienosta säästä. Lasse haki hyvin lelun veneeltä, mutta kun rannassa oli häiriötä, niin Lasse sulkeutui johonkin kelpie-kuplaan johon ei ollut pääsyä enempää nameilla kuin leluilla?  Tämä on treenaamista pahasti hankaloittava asia, miten ihmeessä voi treenata, jos koira ei halua mitään palkkaa, vaan se jää työmoodiin ja kyttää  seuraavaa tehtävää? No tietysti jos se palkkaantuu seuravasta tehtävästä, mutta mutta.. Jotenkin olisi ehkä kiva kertoa mikä oli hyvä ja mikä ei?
no tästä viis, keskiviikkona jatkettiin vepellä, Hi-han treeneissä ja Vau! Eka tehtävä oli veneen haku. Sen Lasse suoritti hienosti, pari metriä ennen venettä se tosin hukkasi fokuksen hetkeksi ja sen huomio kiinnittyi airoihin, mutta kun köysi tuli näkyviin se palasi alkuperäisen tehtävän pariin, otti köyden ja toi veneen rantaan. Seuraavalla kierroksella otettiin härkä sarvista ja aloitettiin tosissaan viennin opettaminen. Tämähän ei ole ollut Lasselle mitenkään itsestään selvää, joten odotukset eivät olleet järin korkealla, mutta Annelta saatujen hyvien neuvojen kanssa saimme onnistumisen tähänkin. Lasse siis kantaa aluksi ohjatun noutokapulaa, kun se ei tuo leluja edes minulle, niin minun on hiukan vaikea uskoa että se veisi niitä vieraalle? Mutta kapulan kantaminen ja luovuttaminen ovat sille tuttuja elementtejä, joten siitä aloitettiin. Aluksi Lasse vain kantoi minun kanssa kapulaa rantavedessä ja kun se hoksasi mitä haluttiin niin tämä alkoi sujumaan. Tosin se olisi mielellään vaihtanut kapulan rannalla oleviin leluihin? Harjoitusta vaikeutettiin ja Anne kutsui Lassen luokseen kapulan kanssa ja sekin sujui, lopulta Lasse jopa ui kapulan kanssa Annen luo ja luovutti kapulan Annelle, Oho! Tähän oli hyvä lopettaa, treeni sujui siis paljon paremmin kuin mitä olin olettanut.
Viimeiselle kierrokselle sain "ulkopuolisen" avustajan kun Krista lupasi tulla hukkuvaksi Lasselle. Tätäkään liikettä Lasse ei ole tehnyt aikaisemmin, mutta se ei näköjään haitannut ollenkaan. Lasse hoksasi heti että se  lelu oli Kristalla ja halu lähteä Kristan perään oli aika kova. Kun lupa sitten tuli Lasse ampaisi veteen, ui suoraan Kristan luo, nappasi dummyn suuhun ja toi "hukkuvan" turvaan hienosti.
Joten kunhan saadaan vienti vielä kuntoon niin Lassella olisi soven liikkeet kasassa. Pitääköhän ruveta katselemaan koepaikkaa elokuulle? Mistähän niitä edes katsellaan? Mun pitää selvästi nyt hiukan ottaa asioista selvää ja tehdä joku suunnitelma.

Vi har träna nu på sommaren mest vattenräddning. Det är så Lasses favorit! Han tycker om att simma och att hoppa från gummibåten och simma till stranden, att söka båten till stranden är inte heller svårt tycker Lasse. Det som har lite orsaka huvudvärk är att få Lasse och föra föremål till båten? Hur ska man lära det då? Apportering är ganska mycke lättare, men med bra råd så har vi nog tagit framsteg även här. Och igår testa vi att rädda en människa. Det var väll ingenting, tyckte Lasse. Han överraskar mej positivt varje gång.Så när vi ännu tränar lite att föra föremålet till båten, så skulle vi har momenterna till anlagsprovet färdiga! Så tanken är att börja titta på provplats i augusti. Lasse är nog lättlärd och klok hund. Vi har träna det här 4 gånger och tre moment av fyra är nu redan ok. Det är nog synd att sommaren är så kort, för det här skulle vara skoj att tränä mycke mera. Hoppas på en varm och skön höst så att vi kan träna hela augusti och kanske ännu par veckor i september?



torstai 3. heinäkuuta 2014

Lisää vesileikkejä

Lomailun ohessa ei olla oltu hurjan aktiivisia ja ne suunnittelemani jälkitreenit on edelleen tekemättä, hups? Mutta vepe-treeneistä ei olla luovuttu, vaikka ei sää edelleenkään ole kivan kesäinen. Olimme siis taas eilen treeneissä. Lassen kanssa treenattiin lelujen palautusta minulle käteen saakka kotona pari kertaa, mutta se onkin aika tuskaista? Siinä on oikein tahtojen taistelu kun Lasse ei halua ja minä haluan, tasapelitilanteessa ollaan toistaiseksi.
Treenit aloitettiin köyden haulla veneeltä. Sää oli poutainen, mutta tuulinen, aallot löi taas rantaan ja vene keikkui, sehän ei tosipelastajaksi aikovaa Lassea haitannut. Reippaasti se lähti uimaan veneelle vaikka aallokossa se jotenkin näytti pieneltä ja aallot keikutti sitä kuin kaarnanpalaa. Mutta Lasse ui päämäärätietoisesti kohti venettä, jossa sitä kyllä airot kiinnosti turhan paljon, mutta kun sille valkeni että Niinalla oli nakkia veneessä niin se kohdisti mielenkiinnon oikeaan asiaan ja löytyihän se köysikin ja se toi sen hyvin rantaan. Tosin taas parin metrin päähän minusta. Mutta kun minullakin oli nakkia, niin iso pyörä korvien välissä taisi pyörähtää hiukan? Toisella kierroksella Lasse sai jo tuoda koko veneen rantaan ja sen se hoiti hienosti. Rannalla se jopa kiskoi köyttä raivoisesti peruuttamalla ja kun se oli tyytyväinen veneen paikkaan se ravisti, nappasi pudottamansa köyden suuhun ja toi sen mulle käteen, Vau!! Tämän jälkeen tehtiin helppo harjoitus, Lasse ui veneelle, sai namia ja ui takaisin rantaan. Tämä oli napakymppi treeni, Lasse ui veneelle söi ja sitten se ui suoraan mun luo, ravisti ja söi nakkinsa kädestä. Jälkiviisaana totean että tällainen olisi pitänyt ensimmäisen treenin olla, jo ennenkuin mukaan otettiin köyttä tai mitään muutakaan. Nyt on ehkä menty hiukan takamus edellä puuhun kun koira kyllä osaa vetää veneen rantaan, mutta se ei tiedä että sen "pitäisi" tuoda köysi mulle? Tai eihän sen edes tarvitse tuoda sitä mulle, sen pitää vaan tuoda se rantamerkkien välistä rantaan. Tosin voi olla että olisi varmempaa että se ajattelisi tuovansa sen mulle, kun minä olen kuitenkin hyvin todennäköisesti rannalla oikeassa kohdassa? No tästä on kuitenkin hyvä jatkaa, onneksi Lasse on sopeutuvainen ja älykäs, se kestää kyllä että alussa hiukan säädetään, kunhan sille sitten myös osataan kertoa mikä oli oikein! Ensi viikon treenit pitää kyllä taas suunnitella huolella ja tässä välissä voisi käydä uittamassa Lassea kerran, pari? Sääkin vaikuttaa lämpenevän pikkuhiljaa, joten kyllä tästä vielä hyvä tulee.