Joulun viettoa

Joulu tuli oli ja meni. Meillä joulua vietttiin rauhallisesti, aattona oltiin Kauklahdessa kylässä ja joulupäivänä kyläiltiin Ruutisarvella. Ruutisarventielle Lina pääsi mukaan totuttelemaan kylässä olemista. Menossa mukana olivat siskon ja veljen lapset, joten ikäjakauma oli 3-12v. Lisäksi tietysti aikuiset. Lina selvisi ihan hienosti. Alussa oli hiukan härdelliä kun veljenpojat eivät ihastuneet innokkasti pussaavasta Linasta. Mutta nopeasti saatiin rauha maahan, pojat eivät juosseet eikä Lina enää välittänyt heistä enää. Lina oli nätisti eikä edes osallistunut häiritsevästi lahjojen avaamiseen, kun se oli jo siinä vaiheessa niin väsy että se vain nukkui. Mutta miten ihanaa että se osasi rauhoittua ja käydä pitkäkseen kun väsytti. Mun oma sokerimuru <3 Tapanin päivä menikin ihan rauhassa vain ollessa, kun minun vatsa ei ihastunut joulun ajan herkuttelusta. Mutta tänään jo oltiin taas normaalisti lenkillä harjulla. Lina ja Lasse nauttivat kun saavat irrotella kunnolla ja kun aurinko paistoi ja oli edes muutama milli lunta niin minäkin kyllä nautin.

Tavoitteita ensi vuodelle? Tätä pitää vielä harkita ja miettiä, joten siitä lisää kun kuva kirkastuu.

Vuoden viimeisiä treenejä

Tämä vuosi alkaa väistämättä olla kohta loppu ja uutta vuotta pitäisi kai pikkuhiljaa suunnitella?Pikaisesti kävin lukemassa mitä vuosi sitten kirjoitin ja aika kivasti on toteutunut se mitä ajattelinkin? Aksaa tehtiin alkuvuodesta ja kesällä aktiivisemmin kuin koskaan ennen ja tuloksia tuli  parin luvan verran ja muutama hyvä vitosen rata.
Valmennusryhmässä oleminen oli superkivaa ja tykkäsin siitä kovasti ja säännöllinen treenaaminen myös tuotti tulosta ja meidän yhteinen tekeminen parani huomattavasti. Vuoden aikana tekemiseen on tullut varmuutta ja tällä hetkellä useimmat radat sujuvat kohtuullisen hyvin ja enemmänkin radoilla on pari, kolme kohtaa joita pitää treenata, kuin että ei päästäisi alkua pidemmälle?
Elokuussa tapahtui taas se mitä ei pitäisi tapahtua ja Lasse loukkasi itsensä. Siihen jäi sitten loppuvuoden aksat. Pari kertaa ollaan nyt marras/joulukuussa käyty Saijan treeneissä ja se on kyllä ollut ihan mielettömän kivaa. Lasse on kestänyt treenit ihan hyvin mutta minulle jäi pelko takaraivoon enkä ole vielä päättänyt mitä teen Lassen kisauran suhteen?
Tokon treenaaminen on jäänyt tänä vuonna vähemmälle, kun innostuttiin rallytokosta. Tokossa käytiin sentään kisaamassa yksi virallinen kisa tuloksella 180/200p.  sijoitus taisi olla 3. Ja kun kyse oli arvokisoista eli piirimestaruuskisasta niin edustimme myös joukkueessa Hiiden haukkuja, jonka joukkue sai hopeaa.

Rallytokossa kisasimme sitten hiukan enemmän, eli kolme kertaa alokasluokassa joten siitä tuli RTK1. Lisäksi ehdimme loppusyksystä kisata vielä kaksi kertaa avoimessa luokassa, josta ensimäinen kisa tuotti tuloksen ja toisesta kisasta tuli hyl. Siis Lasse teki todella kivasti töitä, minä vain laitoin käden kuulemma liian aikaisin taskuun maaliin tulon jälkeen, joten siitä tuomari hylkäsi :(

Vepessä otettiin hiukan takapakkia heti ekoissa treeneissä kun Lasse unohti että pitää uida kokoajan ja sen seurauksena se hiukan kävi pinnan alla. Tämän jälkeen Lasse oli sitä mieltä ettei vepe olekaan niin kivaa? Joten Lasselle ostettiin kelluntaliivit ja aloitettiin hiukan niinkuin alusta. Loppukesän treenit olivat jo todella hyvän tuntuisia ja kun pääsin vielä livenä katsomaan vepekoetta, niin ehkä minä uskallan ilmoittaa Lassen ensi kesänä soveen?
Lisäksi pentukuume paheni kevään kuluessa aika paljon ja kun toukukuussa minulle valkeni etteivät kaikki kelpiet ole kuten Lasse, niin uskalsin varata pennun ja heinäkuussa meille muutti Winsure Real Sugar, eli Lina <3
Pentu on tietysti vaatinut oman aikansa ja se on ehkä hiukan ollut pois Lasselta? Toisaalta Lasse arvostaa ihan eri tavalla niitä kertoja kun lähdetään kahdestaan kisoihin/treeneihin.

Uutena juttuna aloitimme haun nyt syksyllä kun Lasse joutui jäämään pois aksasta. Olemme käyneet Hi-han ryhmässä, mutta siinä on ollut valitettavan vähän osallistujia. Lassen treenien pääpainona on ollut ilmaisut irtorullilla. Ja nyt joulun kunniaksi ostin Lasselle kiintorullan, jännän äärellä ollaan, miten saan opetettua rullailmaisun? Katsellaan nyt miten pitkälle Lassesta ja minusta on tässä lajissa? Lassesta tykätään ryhmässä ja sunnuntaina se sai kehuja: Ei puutu vauhtia eikä motivaatiota. Hiukan kun se vielä hoksaa käyttää enemmän nenää, niin sitten siitä tulee erinomainen.

Ensi vuoden tavoitteita pitää vielä hiukan pohtia, joten niistä kirjoitan sitten kun tiedän mitä kohti tähdätään?

                                Ensin vietetään joulua ja syödään nautitaan toistemme seurasta!

Kuvia

Muistin tyhjentää kameralta kuvat koneelle ja siellä oli muutama kiva otos? Kaksi ekaa on otettu Winsure tapaamisessa ja kaksi otin tänään.

                                        Miten ihmeessä Lina näyttää noin isolta?

                                         Winsuren pikkutytöt!

                                    Koko Kajokujan poppoo sulassa sovussa <3

                                              Kaksi pientä tonttua, tip tap, tip tap...

Syntymäpäivät ja joulun odotusta

Eipä tullut kouluria rallystä tänä vuonna. Ohjaajan olisi ehkä syytä olla tarkempi eikä hyllytellä muuten ihan hyviä ratoja tunkemalla käsiä taskuun juuri kun on astumassa kehästä ulos??
Joten kisailut avoimessa jatkuvat ensi vuonna, joskus ja jossain? Toivottavasti kisapaikkoja olisi ensi vuonna helpompi saada? Loppuvuosi ehkä keskitytään treenaamiseen ja peruskunnon kasvattamiseen? Pimeässä on tosin hiukan hankala lenkkeillä, mutta jotain pitää ehdottomasti tehdä, pelkkä sohvalla loikoilu kostautuu. viikonloput ollaan käytetty hyväksi ja käyty metsälenkeillä ja jouluna minulla on lähes kaksi viikkoa lomaa, joten silloin päästään ihan varmasti metsään lenkille joka päivä! Ja tammikuussahan päivät taas jo pitenevätkin. Joten ehkä lakkaan nyt stressaamasta ja otan loppuvuoden ihan rauhassa. Nautitaan takan äärellä glögiä odotetaan joulupukkia?
Peppi täytti 30.11, kymmenen vuotta! Kaikkea ollaan Pepinkin kanssa ehditty kokemaan ja tekemään. Peppi on myös kahden lajin SM-kisat käynyt, tosin sillä ei taida olla hyväksyttyä tulosta kummastakaan kisasta? Mutta Peppi onkin parhaimmillaan terapiakoirana. Se on erinomainen aksaterapiakoira, rallytokossa se on super; lahjattomat treenaa periaatteella, mutta parhaimmillaan se on seurakoirana, sohvalla sylissä, sängyssä päivänokosilla seurana! Lenkillä sitä voi pitää vapaana tai kytkettynä, Peppi ei tee tyhmyyksiä, mitä nyt joskus se räksyttää vastaantuleville koirille?!
Peppi on nyt voinut hyvin, se sai cartrophen pistossarjan marraskuussa ja se teki lähes ihmeitä! Peppi on selvästi vetreämpi kuin aikoihin. Jatkossa nämä pistossarjat tulevat kuulumaan sen hoitoon säännöllisesti.

Loppuun pieni kuvasarja Pepistä

                                                Mun oma takkuparta <3

                                        Pikkuinen Peppi olisiko 6-7 viikkoinen?

                                 Nuori Peppi ei vielä irtoa putkeen?

                         Juhannuksena kisattiin menestyksellä Tuorlassa kakkosluokassa.

                                        Lisää aksaa kotikentällä, mihinköhän minä ohjaan koiraa?

                                        Pepin bodyguard :)

                                      Peppi Lempäälässä kisamatkalla

                                                    Peppi jossain näyttelyssä kauniina <3

Tokoa ja rallytokoa

Lina treenaa tokoa, vähän kerrallaan ja pienissä paloissa. Ollaan tehty vähän noutoa vauhtinoutoina ja erikseen hiukan nosteltu kapulaa lattialta. Jälkimmäinen on selvästi vaikeaa. Seuraamisen sijaan ollaan nyt jumpattu Niinalta saatujen ohjeiden mukaan. Tässä vaikeutena on malttaa tehdä riittävän vähän? Minä niin helposti innostun ja kun Linalla ei näköjään ole mitään luontaista stoppia tekemisessä, niin pitää ihan ottaa kello käteen ja seurata että jumpat pysyvät lyhyinä! Perusasentoa ollaan vähän myös tehty ja paikallaolon alkeita.
Sunnuntaina otin itseäni niskasta kiinni ja päätin aloittaa tauko harjoittelun Linan kanssa. Minä muistan oikein hyvin miten vaikeaa se oli Lassen kanssa, miten monta kertaa me vain oltiin hallissa eikä tehty yhtään mitään, ennenkuin Lassen puolen tunnin riehumisen jälkeen rauhoittui ja silloin se yleensä oli liian väsynyt tehdäksen mitään kovin ihmeellistä.
Joten minun motivaatio aloittaa edes tätä treeniä Linan kanssa on ollut varsin huono! Mutta sunnuntaina pentukurssilla aihe oli niin vaikea että en edes yrittänyt tehdä sitä vaan päätin että NYT! Istuin lattialle ja pyysin Linan minun viereen. Sitten piti vain odottaa.. Lina hyöri jotain pientä ja katseli muita koiria, mutta viiden minuutin kuluttua Lina istahti minua vastapäätä ja ihmetteli? Mutta se jäi siihen istumaan ihan nätisti. Joten kerroin että tämä on "tauko" ja palkkasin sen maltillisesti. Sitten tehtiin pieni treeni ja uudelleen istumaan samaan paikkaan ja taas sanoin "tauko" ja odotin, meni pari minuuttia ja Lina istahti minua vastapäätä, kehuin sitä ja se kävi maate!?! Vau! Tästä se jo palkattiin reippaalla leikkituokiolla ja sitten taas istumaan lattialle ja "tauko" ja nyt meni enää minuutti ja Lina makasi rauhallisesti minua vastapäätä! Siis mitä mitä??? Tämänkin hienon rauhoittumisen palkasin reippaalla leikillä ja edelleen kun tuli "tauko" niin Lina rauhoittui hetkessä (varsinkin verrattuna Lasseen) Siis voiko tämä muka olla näin helppoa?? Ei tämä voi oikeasti mennä näin! Kohta Lina riehaantuu ja unohtaa kaikki tällaiset upeat taidot?!?  Toisaalta herää ehkä pieni kysymys, miten tämä olikin niin vaikeaa Lassen kanssa? Ehkä nartut vaan on helpompia tällaisissa asioissa?

Ja ne rallytokot Lassen kanssa sitten.. Olimme lauantaina kisaamassa Riihimäessä Naurava koira hallissa. Lasse ei minun tietojeni mukaan ole koskaan käynyt tuossa hallissa, muta jotenkin ihmeellisesti se vain heti tiesi mistä halliin mennään sisään ja sisään halliin se halusi. Koitin ennen omaa vuoroa hiukan lämpätä ja vahvistaa muutamaa asiaa mutta eipä onnistunut! Lasse oli kiinnostunut vain hallin ovesta ja halliin sisälle pääsemisestä! Se ei tehnyt edes perusasentoja kunnolla puhumattakaan että se olisi tehnyt eteentulemista tai maahanmenoja? Ei todellakaan tehnyt, vaan se kyttäsi lähes maanisesti hallin ovea. Joten minun olo ennen omaa vuoroa oli taas todella varma ja luottavainen?? Hallin odotustila on aika ahdas ja Lasse on Lasse, se ei vaan diggaa jos vieraat koirat tulevat ihan iholle ja se tosiaan saattaa sanoa aika pahastikin :( Joten hallissa ei enää voinut treenata muuta kuin hallintaa ja rauhoittumista makuulle. Joka kyllä onnistui yllättävän kivasti! Eli ei me turhaan Lassenkaan kanssa olla treenattu tätä. Kisarata oli hiukan haastava, mutta niinhän avoimessa luokassa pitääkin olla. Ensimmäinen tehtävä oli houkutus, juuri se mikä on ehdottomasti vaikeinta Lasselle. Ja niinhän siinä kävi että Lassen oli "pakko" päästä haistamaan lelua. Onneksi rallyssä saa uusia kaksi kylttiä, joten uusiksi meni ja uusinnassa Lasse skarppasi ja selvisi houkutuksesta hienosti! Loppurata olikin kivan tuntuinen. Lasse teki tosi hyvin töitä. Itseasiassa loput virhepisteet keräsin minä, kun en luottanut Lassen osaamiseen, vaan eteentuloissa otin apuaskeleen. Lopputulos oli kuitenkin ihan kivasti 89p. ja sijoitus oli 4.
Tänään sain illokseni kisapaikan heti ensi lauantaille ja kun meillä on kisapaikka möys seuraavana viikonloppuna, niin nyt on hyvä tilaisuus kerätä kisarutiinia! Ja JOS kaikki menisi kuten Strömsössä niin voisihan se koulurikin tulla parin viikon kuluttua? Videolta katsottuna ei meidän meno ole ollenkaan hullumman näköistä? Rallytoko 14.11.15

Palaset vain loksahtivat paikoilleen?

En vieläkään käsitä, enkä ymmärrä, miksi ja miten ihmeessä, mutta eiliset Saijan aksatreenit olivat kuin ihanaa unta. Yht´äkkiä me liidettiin yhteisessä kuplassa, sanoja ei juuri tarvittu, teimme rataa niin hyvin yhdessä kuin vain ikinä voi olla mahdollista? Tai kai sitä paremminkin voisi tehdä, mutta teimme varmaan meidän elämämme tähän saakka parhaan radan? Toisaalta ihan sama miten ja miksi, pääasia oli se tunne. Upea fiilis, me tehtiin yhdessä rataa vauhdilla ja silti hallitusti! Mulle ei tullut paniikki kiirettä ja Lasse kai tiesi kokoajan mihin mennään seuraavaksi?
Meillä on takana pitkä tauko aksasta ja siitä johtuen ollaan tehty aika paljon kaikenlaista muuta yhdessä. Ehkä siitä on ollut hyötyä? Lasse ei ole päässyt kiehumaan aksakentälle monen kuukauteen, ehkä se elimistön stressitaso on  nyt laskenut? En ole itsekään ohjannut aksaa sitten elokuun oikeastaan, mitä nyt parilla lainakoiralla olen vähän jotain tehnyt. Mutta joku ihme oli tapahtunut? Saija oli sitä mieltä että vihdoin minä keskityin ohjaamaan enkä vain hosunut ja sitä kautta Lassekin "rauhoittui" ja keskittyi tekemiseen. Eihän meidän meno kuitenkaan niin täydellistä ollut, ettei parantamisen varaa olisi jäänyt. Sylkkäriä koitin vääntää väärällä kädellä ja niistoissa lennätin kättäni ja sen myötä myös Lassea, mutta nämä kaikki asiat saatiin korjattua! Olipa niin kiva päästä liitämään. Ja kun illalla sain vielä iloisen viestin Lassen pennun omistajalta että hänenkin koiraa oli kehuttu aksassa, niin kyllä oli hymy herkässä :)
En tiedä mikä siinä aksassa on niin kivaa? Eihän se aina ole edes kivaa, joskus se on vaikeaa ja turhauttavaa, mutta sitten nämä pienet onnistumisen hetket ovat niin hienoja että niitä haluaa vaan kokea lisää! Se saumaton yhteistyö, vauhdin hurma ja upea onnistumisen tunne. Ei siitä vain pääse yli eikä ympäri että aksa on erittäin koukuttavaa.

Kurssilla Linan kanssa

Pitää ihan kirjoittaa muistiin kun saatiin monta hyvää neuvoa Tarja Melakarilta. Tarja oli kouluttamassa tokoa espanjanvesikoille ja päästiin mukaan kun paikkoja jäi. Ensin olin sitä mieltä että ei me mennä, kun eihän Lina vielä osaa mitään? Mutta lopulta osallistuimme kuitenkin ja kyllä kannatti!
EVL:n paikallaolot jätimme suosiolla väliin. Olin miettinyt aiheiksi noutoa ja seuraamista. Ne on kuitenkin aikalailla tokon perusasioita joita tarvitaan ehdottomasti joka luokassa. Aloitimme noudolla ja Lina yllätti positiivisesti hakemalla noutokapulan! Tosin vapautin sen palkalle puolivälissä paluuta. Ja siis yllätyin koska ei olla tehty noutoa ihan tuossa mallissa. Ollaan toki tehty paljon kahden lelun leikkiä ja kapulaan ollaan tutustuttu. Mutta Linan noudon aloitus sujui paremmin kuin isoveljen kanssa aikoinaan, Lasse vain makasi ja tuijotti kapulaa ekoissa treeneissä?! Noutoa jatketaan vauhtinoutoina, saa tiputtaa kapulan palkkasanan kuullessaan. Erikseen treenataan sitten luovutusta ja perusasentoon tuleminen kapulan kera. Lisäksi nyt jo voi harjoitella nostoja.
Sitten pohdittiin hetki maahanmenoja ja siinä pysymistä? Lina on pikkuhiljaa oppinut mitä pitää tehdä, mutta yllättäen sekin on sen verran vilkas ja nopea että se usein ehtii pomppaamaan ylös, ennenkuin saan sen palkattua? Joten nyt namit pois käsistä, "nopea" käsky ja sitten rauhalliset kehut ja palkkasanalla vapautus ja sitten namia. Namina ekaa kertaa olleet nakit meinasi aiheuttaa ongelmia, kun ei ole opeteltu niistä luopumista...
Ja sitten se seuraaminen? Linan kanssa näytettiin ensin kontaktikävely peruuttaen, ihan ok, mun pitää rauhoittaa mun kädet. Sitten vaan koira ympäri ja ihan ekasta hyvästä askelesta palkkaa. Tämä vain tuotti hiukan pulmaa? Mikä on hyvä askel? Lina poikittaa eikä käytä takaosaa ollenkaan, ainakaan ei oikeaan suuntaan, hups? No namilla auttamaan ja ympyrää kävelemään ja silti oli varsin haasteellista. Pitää muistaa palkata ulospäin. Jumpataan takaosan käyttöä ja kun seuraaminen oikealla puolella sujuu hyvin jo nyt, niin sitä voi harjoitella ja sen voisi kohta nimetä? Vasemmalla puolella seuraamista ei nimetä ennenkuin se sujuu. Perusasentoa vahvistetaan paljon. Siinä kai oli tärkeimmät jutut.
Lina jaksoi hienosti eikä minua oikeastaan edes hävettänyt mun pieni kelpie. Onhan se vilkas eikä se vielä osaa juurikaan mitään, mutta se vähän mitä ollaan opeteltu näyttää ihan kivalta pohjalta, jonka päälle ainakin kuvittelen rakentavani kokonaisia liikkeitä tulevaisuudessa.

Laatuaikaa Lassen kanssa

Lassen kanssa ollaan tällä viikolla vietytty laatuaikaa kahdestaan. Lina ja Peppi saivat jäädä kotiin sekä tiistaina että tänään, kun lähdettiin treenaamaan Jaanan kanssa rallytokoa. Tiistaina oli kiva sää, oikein "kesäisen" lämmin. Tehtiin Hi-han kentällä pari pätkää. Pääpaino treenissä oli "oiva" eli oikealla puolella seuraaminen. Oikealla puolella tehtiin sitten käännöksiä ja spiraalia. Lasse on parantanut hurjasti oikealla puolella seuraamista, mutta käännöksissä takapään käyttö on vaikeaa edelleen, siis vain oikealla puolella. Lopuksi Lasse sai leikkiä Lumen kanssa kentällä ja pienen hetken ne jopa juoksi ja leikki.
Tänään tavattiin Jaanan kanssa Lägin hallin pihalla ja jatkettin siitä mihin tiistaina jäätiin, eli tehtiin paljon käännöksiä, koira oli oikealla ja vasemmalla puolella! Vasemmalla puolella käännökset oikealla ovat väljiä minun makuun ja oikealla puolella kaikki on hiukan sinne päin edelleen?
Lasse kuitenkin nauttii silminnähden näistä meidän yhteisistä treenituokioista ja Lumi & Jaana ovat Lassen suosikkeja! Jaana vielä syöttää sille nameja ja antaa sen leikkiä Penan pallolla, Lassen muuttaisi varmaan vaikka heti Neulaskujalle, jos Pena voisi muuttaa Kajokujalle?
Sain Lasselle paikan rallytokokisaan parin viikon päähän ja varasijan toiseen kokeseen. Joten toista kouluria ei taida enää tänä vuonna tulla. Mutta ensi vuonna sitten. Eikä se nyt niin tärkeää ole, Lasse korkkaa kuitenkin voittajan vasta joskus myöhemmin keväällä? Ja pääsemme kuitenkin joulukuussa rallytokokoulutukseen! Kiva saada koulutusta ja lisää tietoa säännöistä ja ylempien luokkien vaatimuksista. Linakin aloittelee omaa harrastuskoiran uraansa pikkuhiljaa. Tulevat sunnuntait, 4kpl, käydään Espoossa pentutokossa ja ensi lauantaina mennään Tarja Melakarin koulutukseen. Hiukan mietin kyllä että kannattaako näin osaamattomalle vielä ostaa kursseja, mutta käydään kokeilemassa ja joskushan sitä pitää aloittaa. Lasse oli paljon nuorempana jo kurssilla. Tosin silloin kyllä opin että pentu ei vaan jaksa keskittyä niin pitkiä aikoja ja kurssista ei saa niin paljoa irti, kuin auikuisen koiran kanssa?

Vatsatautia tällä kertaa :(

Tämäkin viikko lähestyy loppuaan. Päivät ja viikot vain kiitävät hurjaa vauhtia. Tämä viikko on kulunut koirien vatsavaivoja parannellessa. Lasse sairastui su-ma yönä ja aamulla oli melkoinen sotku vastassa kun klo 5.30 nousin ylös. Hyvä että ehdin töihin, kun piti siivota hiukan ja pestä pari mattoa. Ja ulkona meni tavallista enemmän aikaa Lassen kanssa.
Kun tulin kotiin töistä pesin vielä kerran lattian ja ulkoilutin Lassea huolella. Sitten olikin kiire kuntokurssille. Ihan huolestuttavaa? Minä, joka en ole koskaan käynyt jumpassa, paitsi pikkutyttönä Vihdin naisvoimistelijoissa, olen nyt tänä syksynä ilmoittanut itseni kahdelle (!) kuntokurssille. Tämä on varmaan joku ikäkriisi??
Tiistai oli välipäivä ripulin siivoamisessa mutta keskiviikkona Peppi ripuloi. Peppi tosin oli varsin siisti tyttö ja ripuloi vain kylpyhuoneeseen ja ulos! Tosin sekin oksensi lattialle.
Tämän jälkeen jännitin että koskahan Lina sairastuu, mutta ei se ole ripuloinut! Tämä on varsin positiivinen yllätys. Lina kyllä on oksentanut pari kertaa viikon aikana, mutta toisaalta se on syönyt/pureskellut takkapuita ja oksentanut sitten puupalasia, ne ei ilmeisesti sula?

Vatsataudista johtuen ollaan minitreenattu vain kotona tämä viikko. Lenkitkin ovat olleet lyhyitä. Lasse oli ma-ti aika huonovointinen ja vaisu. Hetken jo mietin että pitääkö se viedä lääkäriin, mutta onneksi se tiistai-iltana palautui ja oli nälkäisempi kuin aikoihin.

Tänään tehtiin oikein kunnon metsälenkki harjulla ja voi että sitä riemua! Kelpiet pääsivät yhdessä juoksemaan, melkoista menoa! Linaa ärsyttää, kun Lasse on nopeampi. Ja kun minä vielä luoksetulon yhteydessä otin pari juoksuaskelta poispäin niin Linasta kuului pari kiukkuista haukahdusta!?!
Linan kanssa käytiin tänään muutenkin ensimmäistä (ja toivottavasti viimeistä) kertaa neuvotteluja luoksetulosta. Linan luoksetuloissa ei ole ollut mitään ongelmia aikaisemmin, jos ei lasketa kun se pikkupentuna eksyi kotipihan pensasaidan takana. Mutta tänään neiti päätti että: "en mä ehkä tulekaan?" Se jäi seisomaan parin metrin päähän, eikä edes toisella kutsulla tullut! Kolmatta kutsua ei tullut, vaan taktiikka muuttui! Älä sitten tule, MURR!!!  Ja kohta Lina taas tuli täysiä perille saakka ja sai palkkaa :) Ja tässä kohtaa olin erityisen tyytyväinen Lasseen joka nätisti odotti "käy" käskyn alla kun koulutin Linaa. Toivoa siis on, koska jos olen saanut Lassen opetetua niin kyllä minä Linankin saan!
Lassekin alkaa vihdoin ja viimein olemaan taas täysin kunnossa myös selän osalta. Tänään se minun ilokseni hyppäsi kevyesti kirjoituspöydälle katsomaan tokon PM-kisojen liva streamia! Lasse ei siis ole hypännyt sinne elokuun puolivälin jälkeen. Muutenhan se on liikkunut ja hypännyt autoon yms ihan normaalisti elokuun lopusta lähtien. Onneksi, onneksi maltoin enkä treenannut aksaa. Lasse saa siis jatkaa toipumista ilman säännöllistä aksaamista loppuvuoden enkä varaa sille mitään aksatreenejä ensi vuodellekaan. Ehkä ensi kesänä päästään taas rakkaan harrastuksen pariin, kumman koiran kanssa, sitä en vielä tiedä?

Vauhdikas viikonloppu!

Viikolla on lenkkeilty hiukan enemmän, kun vielä töiden jälkeen on valoisaa. Nyt kun kelloa siirrettiin niin saa taas enimmäkseen kulkea pimeässä. 
Torstaina Lina teki ekaa kertaa hyppytekniikkaa. Hyppytekniikka vaatii vielä lisätreeniä, mutta positiivista oli että Lina malttoi! Se malttoi odottaa lupaa suorittaa ja yritti hienosti selvitä rimoistakin. Yhtään rimaa ei pudonnut, mutta kun tehtävässä oli neljä hyppyä (5cm korkeita) niin neljännellä rimalla Lina oli liian lähellä ja se joutui lähes pysähtymään ja loikkasi sitten siitä. Mutta tähän auttaa varmasti harjoittelu.
Eilen ajeltiin Porvooseen tapaamaan Linan sisaruksia. Paikalla oli 5/6 roxette lasta! Vain weikko puuttui. ensin Moora ja Pertti tekivät jälkeä ja hienosti sujui! Sitten laskettiin hurjat leikkimään ja voi sitä iloa! Jotenkin tuntui että jatkoivat siitä mihin pentulaatikossa jäivät. Ja sitten Lina löysi Mooran jäljen ja koska Moora oli ollut "kiireinen" niin jäljellä oli vielä nameja ja Lina siis "jäljesti" omatoimisesti jäljen. Hiukan minulle tuli huono omatunto, Lina on noin innokas ja taitava jälkikoira enkä minä edes treenaa sen kanssa.
Kun pennut saatiin taas kytkettyä niin tutustuttiin rallytokoon. Tiinalla oli muutama kyltti mukana, niin päästiin hiukan kokeilemaan. Lina teki namilla imuuttamalla ihan kivoja pätkiä! Yllätyin positiivisesti:)  Muutkin pennut olivat aika samalla tasolla. Joten ei paniikkia että Lina olisi jotenkin "jäänyt jälkeen" vaikka ollaan sairastalun takia tehty aika vähän.
Tämän jälkeen syötiin lounasta ja nautittiin upeasta syysilmasta. Söimme terassilla ja siinä oli suorastaan lämmin! Luonaan jälkeeen saimme pienen esittelyn nose workista ja pääsimme myös kokeilemaan tositoimia. Lina oli varsin pätevä ja hoksasi aika äkkiä miten minulta saa namin. Näissä jutuissa tuo ahneus on valttia. Lina sai edetä tehtävässä varsin nopeasti ja hiukan harppoen pääsimme jopa kokeilemaan ämpäristä hajun etsimistä. tosin Lina oli ehkä vasta oivaltanut että purkista tulevasta hajusta saa palkaa ja ämpärit olivat vielä hiukan haasteellisia? Toisaalta Lina oli kyllä aika väsynyt tässä vaiheessa päivää myös. Lopuksi otettiin ryhmäkuvia, tai ainakin yritettiin. Iltapäivä oli jo pitkällä, varjot pitenivät pitenemistän ja pennut olivat aika väsähtäneitä, mutta jotain saatiin kyllä silti kuvattua?
Illalla kotona oli väsyneitä koiria. Lasse oli mukana tapaamisessa ja se sai taukojen aikana tehdä hiukan rallyä ja vähän nose workkia. Nose workissa Lasse oli ihan superpätevä! Hiukan kun treenaisi ja opettelisi säännöt itse niin Lasse olisi varmaan kisavalmis ainakin ensimmäiseen luokkaan?
Tänään käytiin pikaisesti Linan kanssa tekemässä hyppytekniikkaa ja hups mitä tulikaan esille? Minulla oli palkkana kissanruokaa purkissa ja sepä oli "liikaa" Linalle. Lina ei pystynytkään ajattelemaan eikä malttanut yhtään?! Joten moinen palkka poistui ja tilalle tuli tylsiä natural menu nameja ja nyt Lina taas pystyi :) Joten saimme uuden harjoiteltavan asian! Minun pitää tehdä lista näistä harjoiteltavista asioista?

Lina 5kk!

Niin se aika vain kuluu ja neiti täytti eilen jo 5kk! Hieno pieni kelpie siitä on jo nyt kasvanut ja luulen että se hiukan vielä kasvaa? Ei siitä mitään suurensuurta tule ja aika varmana pidän että jos aksaa joskus kisataan, niin olemme mediluokassa. Koitin mittailla Linaa viikolla kotona, mikä ei ollut hirmu helppoa, mutta tulokset olivat 38-39cm. Eli olisi jopa suotavaa että se vielä muutaman sentin kasvaisi! Viikko takaperin Lina painoi 8,7kg joten ehkä se nyt on jo 9kg? Pitäisikin käydä punnitsemassa Lina.
Mitähän muuten ollaan tehty? Keskiviikkona Lasse kävi aksaamassa piitkästä aikaa. Lasse kyllä oli ihan pätevä, sen tekemisessä ei pitkä tauko niinkään näkynyt, mutta oma tekeminen oli pahemmin hukassa? Ehkä se ei näyttänyt siltä, mutta siltä se kyllä tuntui..
Torstaina lenkkeltiin Nummelassa harjulla. Kyllä Nummelan harjulla on vain niin kotoisa olo jotenkin. Jokainen polku, kivi ja kanto ovat tuttuja. Kivaa helppoa lenkkimaastoa. Kauniit näkymät järvelle jne.
Perjantaina olikin sitten tokon vuoro. Lasse parka <3 Minä jotenkin katsoin kelloa väärin ja olin lähdössä treeneihin tuntia etuajassa. Ehdin jo laittaa koirille takit päälle ja pakata ne autoon ja kun käynnistin auton niin huomasin että nyt olin turhan nopea! Joten auto seis, koirat takaisin sisään jne. Lasse vain meni tästä huijauksesta todella sekaisin. Ensin se ei halunnut tulla takaisin kotiin ja kotona se jääräpäisesti seisoi eteisessä ja mökötti. Lasse on näköjään aika huumorintajuton mitä tulee treenaamiseen, jos treenit on jo luvattu, niitä ei todellakaan voi perua! No lopulta pääsimme hallilla ja sitten Lina vielä sai tehdä ennen Lassea, kamalaa!? Onneksi Lina tekee vielä aika lyhyitä pätkiä ja Lasse pääsi lopulta tekemään. Tehtiin hiukan sekaisin aksaa ja tokoa ja illan tavoite oli saada Lasse tekemään äänettömästi töitä!? Ja tässä tavoitteessa onnistuin, muuten treenien laatu oli mitä oli? Toisaalta jos tavoite on hiljainen treenituokio ja siinä onnistutaan, niin pitää kai olla tyytyväinen?

Kuulumisia

Kun Lina on parannellut suuta ollaan Lassen kanssa silti tehty kaikenlaista pientä. Viime sunnuntaina oltiin molempien kanssa hakutreeneissä ja kivaa oli! Lina sai aloittaa ja sen kanssa käytiin yhdessä "viemässä" maalimiehet metsään ja sitten palattiin keskilinjalle ja siitä laskin Linan etsimään. Aluksi se tarvitsi minut mukaan metsään kulkemaan, mutta jo neljännellä ja viimeisellä maalimiehellä minä unohduin keskilinjalle, kun Lina tiesi että siellä se "ukko" on mun namien kanssa.
Lasse sai tehdä ilmaisutreenin ja se teki hienosti oman osuutensa. Treenattiin kaistaleilla ja  se sopi hyvin Lasselle, pistot olivat nopeita, suoria ja tehokkaita. Lasse sai nähdä että maalimies astui metsän puolella, sitten vein sen pois ja kun tultiin takaisin niin lähetin sen etsimään ja tämä sopi hyvin. Fokus ja motivaatio säilyi hyvin. Irtorullat tuli minulle, mutta jouduin kutsumaan se pari kertaa maalimieheltä luokseni kun sillä oli rulla suussa, eli huomaa että tämä oli vasta kolmas ilmaisutreeni. Samoin näytölle annettiin ekoilla maalimiehillä pieni ääniapu mutta sen tarve on selvästi vähenemään päin. Namipurkkeihin pitää jatkossa laittaa enemmän syötävää, nyt sitä oli turhan vähän ja Lasse tulee levottomaksi kun nami on syöty, se saisi mielellään rauhoittua maalimiehen luona. Tietysti tässä on pieni vaikeus, kun rullan saatuaan sen tulee äkkiä palata keskilinjalle ja sitten palkalla ei olekaan kiire minnekään. Onneksi Lassen käytös maalimiehen luona on hillittyä, se ei ole millään lailla törkeä eikä pyri kontaktiin sen enempää, sille riittää että se saa namia ja ehkä lelun?
Kun tulimme kotiin koirat nukkuivat pari tuntia ja minäkin otin päivänokoset ja illalla suuntasimme vielä tokotreeneihin Lassen kanssa. Lina sai jäädä kotiin kun se ei ollut ihan kunnossa ja väsyi.
Tokossa meillä oli omatoimitreenit ja kun mitään aiheita ei ole annettu, niin piti olla luova? Otin ruudun mukaan kentälle ja sen ja merkittömän merkin parissa saimmekin hyvin kulutettua tunnin. Lisäksi teimme paikallaistumisen ryhmässä ja nyt se sujui ihan kivasti. Ruutu ei sitten sujunutkaan... Minulla on ollut ongelmia ruudun palkkauksessa jo pidempään ja nyt tuli näkyville mitä siitä seuraa. Eli Lasse juoksi hyvin ruutuun, pysähtyi sekunniksi ja tuli minun luo hakemaan palkkaa?! No ei näin. Joten olipahan mitä treenata ja pikkuhiljaa Lasselle valkeni mitä haluttin, ruudussa pitää pysyä paikallaan, hipihiljaa, liikkumatta, olipas vaikeeta? Lisäksi tehtiin merkittömällä merkille menoa, aluksi oli ongelmia saada Lasse juoksemaan suoraan eteenpäin, mutta kun pari kertaa piilotettiin pallo sinne kauas eteen, niin johan linja oikeni. Hienosti Lasse kuunteli pysäytyskäskyä, vaikka pallo oli siellä edessä. Tosin varsin äkkiä piilotin pallon ja sitten Lasse ei enää tiennyt oliko siellä pallo vai oliko sen minulla? Tosin tässä kohtaa mietin että kaksi palloa olisi ehkä ideaali ja se "ruotsalainen" idea, jossa koiralle on opetttu eri "käskyt" takapalkalle ja kädestä tulevalle palkalle? Ehkä minun ainakin Linalle pitää opettaa se!
Alkuviikko oltiin aika hissukseen, Linalle opetin maahanmenon ja se oivalsi hyvin ja samaan otin heti malttamisen. Lina on aika kiihkeä typy, mutta hyvin se pystyy malttamaan kun vaan on mustavalkoinen ja palkkaa sitä siitä mitä haluaa, eli malttamisesta ja keskittymisestä. 
Torstaina jatkettiin Lassen kanssa ruudun parissa, mutta nyt se jo tiesi, ruudussa odotetaan! Jee, on se vaan fiksu koira! Lisäksi tehtiin tunnin lenkki ja Lasse juoksi ja pomppi aivan onnessaan pitkin maita ja mantuja, joten ei se ainakaan kovin kipeä voi olla? Mutta tämä vahvisti minun ajatusta että Lasselle sopii hyvin liikunta jossa se itse määrää milloin ja miten se hyppää, aksa odottakoon vielä, siinä kun Lasse ei itse voi määrittää linjoja vaan se minä teen sen ja rehellisesti sanottuna minun ohjaukset eivät aina ole parhaat mahdolliset.

Perjantaina saatiin vihdoin hyviä uutisia eläinlääkäriltä; Linan antibioottikuuri voidaan lopettaa! Hurraa, nyt se on taas terve. Viikonloppu ollaan vielä oltu hiukan maltilla kun Lina on edelleen hiukan väsynyt. Tai se väsyy nopeasti, onhan se tietysti myös pentu ja väsyy siksikin, mutta kyllä lääkekuuri ja tulehdus ovat osansa vaatineet. Lisäksi siltä irtoaa nyt hampaita hurjasti, joten noudot yms saavat nekin nyt odottaa.
Lauantaina Lina pääsi mukaan illalla kun menin Masalaan kouluttamaan aksaa Lassen Tore pojalle. Tore on hieno nuori mies ja vauhtia riittää tässäkin kaverissa! Tore kuitenkin jarrutti ja kasasi hienosti ja tuli mukaan ohjauksiin. Marilla on siinä lupaava harrastuskaveri ja heidän yhteistyö näytti oikein kivalta. Vieraissa paikoissa tekemistä pitää vielä harjoitella.
Lina sai opetella odottamista vieraassa paikassa ja se sujuikin hyvin. Lopuksi Lina pääsi tekemän hiukan tokoa kentälle. Tehtiin maahanmenoja ja seuraamista. Paljon muuta ei Lina sitten osaakaan ;) Toisaalta se pitää kontaktia minuun vieraassa paikassa vaikka samalla kentällä toinen koira tekee aksaa, joten olen ihan tyytyväinen sen tämän hetkiseen osaamiseen! Tekninen opettaminen tulee sujumaan helposti jos saan sen vireen pysymään tällä nykyisellä tasolla.

Voihan itku!

Niinpä niin , tekevälle sattuu? Ja kun paljon tekee ja senkin täysillä niin sattuuhan se. Linalta katkesi, halkesi, oikea yläkulmuri maanantaina. Siitä jäi jäljelle pieni murunen, joten soitin heti ell ja sovittiin että käyn näyttämässä hammasta tiistaina ja keskiviikolle varattiin poistoaika. Tiistaina käytiin ja ell totesi että joo, ihan ehdottomasti poistettava; "eihän tuo voi kuin tulehtua"

                                                       Linan katkennut yläkulmuri

Töissä oli hiukan hässäkkää ja Linan aika oli keskellä päivää, mutta onneksi sisko ehti viemään Linan lääkäriin. Itse suuntasin klinikalle töiden jälkeen ja siellä kerrottiin että kaikki meni hyvin! Oli otettu rtg-kuvat, ei näy tulehdusta ja kulmurin juuri oli lähtenyt helposti irti. Tikit suussa ja hoito-ohjeet käytiin läpi,ei kuulemma ole tarvetta antibiootille, kipulääkettä pari päivää. Lina oli reipas, yritti ainakin olla. Mutta lopulta se antoi periksi ja nukkui illan sohvalla. Lasse ihmetteli kun ei ollutkaan painikaveria.

                                            Väsynyt Lina, mutta kuono on vielä normaali tässä

Torstaina tulin töistä kotiin ja kauhukseni Linalla oli koko kuono turvoksissa. Sillä oli pientä turvotusta oikeallla puolella jo aamulla, mutta ajattelin että se on "normaalia" toimenpiteen jälkeen. Mutta nyt siis ei ollut mitenkään normaalin näköinen! Joten soitto klinikalle, ensiapuna annoin sille kyypakkauksesta 1/4 tabletin ja kun se ei auttanut, menimme klinikalle taas ja Lina sai pistoksena kortisonia. Ja kortisonista johtuen kipulääkettä ei saa antaa, joku vatsahaava riski kuulemma. Ilta meni pullonokkaa ihmetellessä, koska turvotus ei laskenut kokonaan edes tällä määrällä kortisonia. Lina oli myös väsynyt ja vaisu, ei edes leikkinyt Lassen kanssa!
 Perjantaiaamuna kuono oli taas oikealta puolelta turvoksissa ja ien oli myös turvoksissa. Kipulääkettä ei saanut antaa, joten huuhtelin vain haavan ja lähdin töihin, onneksi olisi lyhyt työpäivä. Kun tulin kotiin klo 14 aikaan Lina oli selvästi vaisu. Kun kurkkasin suuhun sain lähes slaagin, tikkien väleistä pursusi mätää!! Joten soitin taas klinikalle, tulen sinne 15 min kuluttua! Ell kurkkasi suuhun ja totesi että nyt saat kyllä antibioottia. Kiva?! Joten lähdimme kotiin kipeän pennun ja antibioottikuurin kera. Koko ilta meni haavaa huuhdellessa, yritin huuhdella sitä joka toinen tunti ja ihme kyllä Lina antoi minun tehdä sen. Koska tällä hetkellä se murisee kaikille muille paitsi minulle jotka vain yrittävätkin koskea sen kuonoon. Ymmärrän miksi enkä edes osaa moittia pentua, mutta silti harmittaa. Onhan tuo toki poisopetettavissa oleva asia, mutta tavallaan se on myös turhaa? Tätä ongelmaa ei edes pitäisi olla olemassa?
Perjantai-ilta oli kurjaa kurjempi.Lina oli niin kipeä että se vain halusi olla sylissä ja aina kun se ummisti silmänsä sen pää alkoi tärisemään. Hereillä se ei tärissyt, mutta Lina oli ihan väsynyt. Joten erittäin huonosti nukuttiin. Lauantaina ihmettelin että mitä tehdä? Lina oli kipeä, ei kuumetta, mutta kuono on edelleen turvoksisssa oikealta puolelta. Haava ei enää erittänyt niin paljon, mutta ien oli punoinen ja turvoksissa, tikit olivat irronneet jne. Oma klinikka on suljettu lauantaisin, joten apua piti hakea muualta. Lopulta päädyin Tammiston Univetiin. Sain sinne ajan iltapäiväksi. Joten taaas lääkäriin! Lääkäri katseli, kuunteli ja mietti hetken. Hoitoa muutettiin hiukan, Lina sai vahvemman antibiootin ja opiaatti kipulääkettä pistoksena. Lisäksi sain kotiin reseptin Tramalia. Täysin pöllyssä oleva Lina nukkui koko illan minun sylissä, mutta nyt se nukkui kunnolla ei enää tärissyt kivusta. Lasse alkoi huolestumaan kaverista ja olkoon että inhimillistän nyt, mutta Lasse jopa toi Linalle lelun minun syliin. Lasse selvästi kaipasi leikkikaverin energiaa! Viime yö nukuttiin hyvin ja aamulla kun herättiin niin Lina ja Lasse leikkivät. Tosin kielsin kyllä niiltä nyt yhteiset lelun vetämiset, kun Linalla on vielä kolme ehjää maitokulmuria suussa. 
Huomenna on takaraja, turvotuksen pitäisi olla poissa?! Tällä hetkellä pelkään että löydän itseni taas huomenna klinikalta? Toivottavasti en.

Lina 18 viikko ja RTK1

Viime viikolla oli taas monenlaista tekemistä vaikka ehdittiin myös huilaamaan. Hiukan mulla nenä jo alkoi vuotamaan ja aivastutti loppuviikolla, mutta onneksi ei tullut muita oireita.
Maanantaina Lina pääsi treenaamaan tokoa ja Lasse sai pitkän lenkin. Lina treenasi ruutua, jossa sillä on kiva asenne, mutta ei välttämättä vielä kauheasti ideaa mitä oikeasti pitää tehdä? Nyt se juoksee kovaa namikipolle tötsien väliin.
Tiistaina olikin sitten valmennusryhmän aksatreenit ja päätin kokeilla Lassen kanssa aksaa pitkästä aikaa. Lasse on ollut nyt oireeton pari viikkoa ja halu päästä treenaamaan oli kova. Päätin että maltan ja otin Pepin mukaan tekemään puolikkaan vuoron, kun valmennusryhmässä on aikaa niin hyvin, että en halunnut rasittaa heti Lassea liikaa.

Pepin kanssa oli niin hauska juosta. Peppi oli ihan liekeissä ja osaa edelleen yllättävän paljon. Pepille oli laitettu mini-minirimat, 10cm ettei se rällää itseään rikki. Olipa terapeuttista juosta helpon ja osaavan koiran kanssa. Eihän Pepin vauhti nyt päätä huimaa, mutta kyllä senkin kanssa juosta sai. Sitten olikin Lassen vuoro. Lassekin meni medirimoilla ja valmentaja sai tiukan ohjeen katsoa sen liikkumista, hyppäämistä jne. Mitään poikkeavaa ei näkynyt. Lasse oli ihan oma itsensä, täysillä koko ajan. Siinä kun Pepin kanssa päästiin koko rata alusta loppuun saakka läpi, niin Lassen kanssa jäätiin jo heti alkuun tekemään välistävetoa. Mutta siitä huolimatta meillä oli superkivaa!

Ikävä kyllä sekä Peppi että Lasse reagoivat treeniin, eikä niin kovin positiivisesti? Peppi oli hiukan ep. ke.   aamuna mutta se meni ohi puolessa päivässä Rimadylillä. Lasse ei ollut selvästi kipeä, se hyppää edelleen autoon, mutta empii taas hiukan enemmän. voi itku, tässäkö tämä nyt oli? Ja tämän jälkeen en ehkä ikinä opeta Linalle aksaa, en yhtään ainoaa estettä!? Lasse siis jatkaa saikkua ainakin kuukauden päivät ja jos ei anaalien tyhjennys auta niin on kai varattava aika magneettikuviin?

Perjantaina piti mennä rallytokotreeneihin, mutta sää oli niin kurja että jätin ulkokentän treenit väliin ja kävin itsekseni hallilla treenaamassa niitä meille vaikeita kylttejä. Itseasiassa meillä oli superhyvät treenit. Lassen kanssa tehtiin kaikkea sitä mitä ei osata kovin hyvin ja Linan kanssa jatkui sama idea, se kun ei vaan vielä osaa mitään kovin hyvin :) Lina on näköjään vielä kovin pieni pentu ja iltatreenit klo 21 ovat ihan liian myöhäiset sille, sitä väsytti eikä se oikein jaksanut opetella uusia juttuja, joten se sai lähinnä leikkiä.

Lina on varsin oppivainen kakara ja olen taas tahtomattani opettanut sille sellaisen mielentilan mitä ehdottomasti EN halunnut! Eli kun tulen töistä kotiin niin Lina innostuu "hiukan" liikaa! Silloin tulee näkyviin mitä Linasta voisi aika helposti saada, jos ei ole tarkkana koko ajan!? Joten tämä pieni lipsahdus vahvistaa entisestään minun ajatusta siitä että ensimmäisenä vuotena on tärkeintä opetella malttamista ja niitä mielentiloja mitä haluan vahvistaa! Minä en todellakaan halua ikinä nähdä treeneissä Linaa siinä mielentilassa missä se juuri tänään oli kun tulin töistä kotiin, nou way!
Mutta lauantaina siis kisattiin Lassen kanssa rallytokoa ja saatiin ihan ok tulos 91. Tulos olisi ollut ehkä 3p parempi jos en olisi uusinut yhtä käännöstä, tai sitten se olisi ollut paljon huonompi jos en olisi heti alussa kertonut Lasselle että sen pitää olla tarkka poika koko ajan?! Tästä huomautuksesta huolimatta Lasse hiukan oli kuutamolla osan aikaa ja jouduin auttamaan sitä turhan paljon. Mutta kolmas tulos alokasluokassa saatiin kuitenkin ja sen myötä myös RTK 1. Tästä jatkamme eteenpäin metsästämällä lisää koepaikkoja. Tämä on ehdottomasti se puoli rallyssä mistä en tykkää.

                    Kun rallystä ei kuvia ole niin laitetaan tähän pari kesäistä vepekuvaa.

Lina 17 viikkoa ja tokokoe!

Perjantaina pikkuneiti täyttää jo 18 viikkoa. Se on siis ollut meillä jo 11 viikkoa! Silloin kun se tuli meille oli kesä vasta alussa, kesäloma ainakin oli alussa. Nyt on syyskuu puolivälissä. Sisäsiisteys on jo aika hyvin hallinnassa, ilopissoja vielä sattuu, varsinkin kun tulen töistä kotiin niin on haasteellista saada neiti pihalle saakka ennenkuin liru tulee. Sen olen kuitenkin oppinut ettei kannata yrittää kantaa, siinä kastuu lattian lisäksi omat vaatteet!
Linalle olen pääasiasssa vahvistanut kontaktia, malttamista ollaan harjoiteltu ja nyt tuo superahne pentu jo malttaa odottaa lupaa ruokakupillakin! Leikimiseen satsasin alussa paljon ja se on selvästi tuottanut tulosta, se oli siis hyvä valinta. Tällä hetkellä Lina leikkii leluilla minun ja Lassen&Pepin kanssa ja lisäksi se leirillä leikki hyvin myös hakumetsässä maalimiesten kanssa, jee! Tällä hetkellä leikkimistä hiukan "rajoittaa" vaihtuvat hampaat. En viitsi kauheasti vedättäää ettei vain satu ja tule ikäviä mielikuvia?
Ainoa oikea murhenkryyni on nyt elo/syyskuun ajan ollut Linan ärtynyt suolisto. Ripuli alkoi pari päivää 12 viikon rokotuksen jälkeen ja jatkui viikon verran on/off tyyppisenä. sitten hain 10 päivän Tylosin-kuurin, joka auttoi. Mutta kuurin jälkeen oli taas vatsa sekaisin, Snif :(  Joten seuraavaksi hain sille ell. asemalta erikoisruokaa ja sen voimin olemme nyt selvinneet pari viikkoa ilman ripulia. Nyt on kokeilussa varovaisesti palata normaaliin ruokaan, tosin herkän vatsan versioon. Tällä hetkellä ainakin vakuttaa lupavalta?
Mutta ripulin takia Linaa ei rokotettu normaalisti 16 viikoisena vaan se rokotetaan kun vatsa on taas ok. Tämä on ell suositus, koska on olemassa epäily että ripuli saattaisi olla rokotusreaktio?!?

Pari viikkoa sitten otin harppauksen epämukavuusalueelle ja kisasin Lassen kanssa tokoa. Toko sinänsä on tosi kivaa ja Lassen kanssa on kiva tokoilla, mutta epämukavuutta on kisata ja varsinkin osallistua paikallaoloon! Minulla on itselläni trauma paikallaoloista, enkä mitenkään voi nytkään sanoa nauttineni siitä minuutista joka piti suorittaa. Vaikeudet olivat siis vain minulla, Lasse pötkötti nätisti leuka maassa, kerran se katsahti vieruskaveria, mutta laski sitten leuan alas uudelleen! Paikallaolosta tuli 9,5, kun Lasse hiukan hypähti kun palasin sen luo, mutta onni on nopea koira joka reagoi heti kun hiukan puhahdin ja tuomari ei nähnyt muuta kuin että "jotain ehkä oli?"  Siitä tuo puolikkaan menetys. Paikallaolon jälkeen oli tosi voittajafiilis! Ihan sama miten loput liikeet menee, me tehtiin se, meidän pahin painajainen oli selätetty!
Yksilöliikkeissä Lassella oli aika paljon kierroksia, se kai reagoi minun jännitykseen? Seuraaminen oli ok, hidas kävely on edelleen riskipeliä, Lassen peppu meinaa väkisin painua alas? Tästä kuitenkin 9p.
Liikkeestä maahanmenossa tapahtui jotain mitä en vieläkään täysin ymmärrä? Lassen varmin ja paras liike ja siitä vain 6,5, koska Lasse ei ilmeisesti kuullut (?) ekaa käskyä, vaan jouduin toistamaan käskyn, aika napakasti. Ja itsekin hämäännyin kun se ei pudonnut ekasta käskystä ja annoin seuraavan käskyn vasta parin askeleen päästä, joten molemmat mokas?!
Seuraava liike oli luoksetulo ja siitä tuli 10p, vauhdikas ja siisti! Noutoesineen pitämisestä tuli 8,5p kun Lasse pyöritti kapulaa suussa?! Liikaa kierroksia, tätäkään ei yleensä treeneissä tapahdu, mutta kisoissa näköjään tapahtuu :) Kaukoista tuli 9p kun Lasse hiukan pomppasi ylös. Mutta ehkä mieluummin hiukan liian reipas kuin hidas ja puolikas asento?
Viimeinen liike oli estehyppy, josta tuli 10p. oikein hieno suoritus! Kokonaisvaikutelma oli 8,5, kun tuomari Tuija Sere toivoi rauhallisempia alun perusasentoja. Sitähän minä itsekin toivoisin, mutta kaikkea ei saa mitä haluaa? Näin videon meidän menosta ja on kyllä sanottava että se näytti paremmalta kuin miltä se tuntui? Lasse tuntui tosi ylivirittyneeltä, mutta silti suoritus näytti videolla aika kivalta, se ainakin näytti siltä että oltiin yhdessä tekemässä. Toisaalta Lasse kai reagoi minun jännitykseen ottamalla hiukan lisäkierroksia, mikä ei ainakaan helpota minun jännitystä ja siinähän me sitten pyöritään omassa pienessä oravanpyörässä? Mitenköhän tämän pyörän purkaisi? Kun liikaa ei saa purkaa, ettei menetä siinä samalla sitä "jotain" mikä on niin hienoa ja makeeta. Mitä minä teen Lassen tokouran kanssa? toisaalta nyt hiukan kutkuttaisi hiukan yrittää hakea sille TK2, ykköstä en varmaan jaksa hakea, vaikka ne kaksi ykköstulosta meillä jo onkin? Mutta jos vaan ottaisin itseäni niskasta kiinni ja päättäisin edes yrittää kolme kertaa, jos ei tule TK2 niin sitten olkoon?

kelpieleiri

Viime viikonloppu oltiin Hauholla leirillä muiden kelpieiden kera. Meiltä lähti mukaan tietysti molemmat kelpiet, joten Pepillä ja Veldellä oli kelpie vapaa viikonloppu! Lähdimme siis aikaisin perjantai aamuna kohti hau-Hovia, sateen ropistessa tuulilasiin, välillä rankemmin, välillä vain tihuuttamalla.
Paikan päällä päätettiin, että aamupäivällä tehdään jälkeä pellolla ja iltapäiväksi mennään hakumetsään. Tein kaksi jälkeä, Linalle kunnon peltojäljen tiheästi poljettu ja nameja runsaasti ripoteltu, n. 10-12m ja Lasselle tein vain keppien ilmaisutreenin pellolle. Lina sai aloittaa minun koirista ja se yllätti iloisesti! Kyllähän minä tiesin että neiti on aika ahne, mutta että se keskittyy näin hyvin oli iloinen yllätys. Lina siis hetkeen pyöri alussa kun ei se ole koskaan tehnyt mitään vastaavaa, mutta sitten se oivalsi että nameja on jonossa ja vain kerran se taisi nostaa pään ylös kurkistaakseen jotain, muuten se keskittyi satasella namien etsimiseen ja syömiseen. Ja olosuhteet olivat kuitenkin hiukan haasteelliset, kun koko ajan satoi ja pellolla oli aika pitkää ruohoa. Lasse ei sitten pellolla ollenkaan hoksanut mitä piti tehdä? Se otti häiriötä eikä keskittynyt tehtävään ollenkaan? Se kyllä nosti 3/7 keppiä, mutta hiukan huono tuo saldo kyllä on...  Onneksi Lasse hyvitti tämän "huonon" treenin viikonlopun muissa treeneissä!
Iltapäivän Lina nukkui häkissä ja Lasse treenasi hakua, ilmaisuja tarkemmin sanottuna. Lasselle opetettiin siis rullailmaisua ja treeni oli Lassen mielestä tosi kiva! Hiukan se hämääntyi ekalla kerralla kun minä olin näppäränä käynyt ostamassa torstaina upouudet irtorullat, joita Lasse ei ollut edes nähnyt aikaisimmin. Todettiin että suhteessa siihen se toimi aika kivasti. Näytöille annettiin hiukan ääniapua ja maalimiehet olivat suht helposti löydettävissä, kun ei kuitenkaan ollut tarkoituksena treenata montaa asiaa yhtä aikaa.
Lauantaina Lasse jatkoi hakumetsässä ja se sopi sille näköjään erinomaisesti, koska hakumetsään kuljettiin aksakentän laitaa ja Lasse vilkaisi kyllä aksakentälle, mutta käveli määrätietoisesti kohti keskilinjaa. Ilmeisesti metsässä juokseminen on siistimpää kuin aksa hitaan ohjaajan kera?
Lauantain eka treeni olikin sitten Lasselle aika haasteellinen, kun nyt ei maalimiehiä löytänytkään vain juoksemalla heidän syliin, vaan piti oikeasti etsiä nenällä, Höh! Iltapäivällä sitten partioitiin ja nyt nenäkin toimi. Tosin jonkun verran Lasse jäljesti, mutta juuri nyt ihan sama, kunhan käyttää nenää.
Iltapäivällä Linakin pääsi "hakuilemaan" tarkoituksena oli tehdä tuulihakua, mutta kas, tuuli loppui kokonaan kun oli Linan ja Mooran vuoro. Tosin tytöt oli fiksuja ja heti kun edes tuli pientä tuulenvirettä niin ne osasi käyttää sitä hyväksi. Tytöt sai tehdä lopuksi toisen kierroksen, kun tuulesta saatiin hiukan apuja. Ja ihan ensimmäinen asia jota opetellaan Linan seuraavissa hakutreeneissä, sitten joskus, on maalimiehen luona rauhallisesti oleminen! Nyt se kiipesi maalimiesten päälle ja nuoli ja pomppi, ou nou! Illalla siskokset pääsi leikkimään ja hauska oli. Kumpikaan ei edes huomannut että samalla ammuttiiin?!
Sunnuntaina oli vuorossa jälkeä ja Lina sai tämän treenipaikan, koska Lasse on edelleen hiukan toipilas. Tein Linalle taas tiheästi poljetun täysin namitetun jäljen jolla oli pituutta n. 15-17m? Tällä kertaa Lina jo tiesi mitä piti tehdä ja lähti sujuvasti etenemään jälkeä pitkin. Namit maistuivat hyvin ja tarkasti se jaksoi ajaa koko jäljen. Olisiko kerran nostanut päätä kun tiellä olevasta autosta kuului tavallista kovempaa haukkumista? Mutta siis olen kyllä niin ylpeä tuosta pikkuneidistä ja nyt jo alkaa näkymään se mitä olen jo pidempään epäilyt: jos kelpien vire on vaan oppimisen kannalta optimaalinen niin asioiden tekninen opettaminen on helppoa kuin heinänteko :)

Lina 13 viikkoa

Kauhistus miten nopeasti aika kiitää? Kohtahan tuo pikkuinen pentu ei ole enää ollenkaan pikkuinen? Tänään ei ole käyty vaaássa, mutta maanantaina koitetaan ehtiä?
Tiistaina Lassella oli Satu Hillin aksatreenit ja oli taas superhyvät treenit! Satu tosiaan ymmärtää kelpien sielunelämää ja mistä se ikinä johtuukaan niin Sadun treeneissä meille tulee paljon onnistumisia ja niitä "Vau-fiiliksiä" 
Nyt aloitettiin siitä että Lasse on ollut epävarma A:lla ja se piti purkaa ennenkuin siitä tulee joku juttu?? Aloitettiin siis treenit helpolla harjoituksella, Satu hetsasi Lassea lelulla ja minä pidin kiinni ja päästin sitten irti eteenmenokäskyllä höystettynä. Voin kertoa että harjoitus oli sekä helppo että kiva! Lassella silmät loistivat ja se nautti tällaisesta pentujutusta. Kun tämä sujui otettiin mukaan minun liike ja se jo vaikeutti harjoitusta. Lopuksi tämä toteutettiin A:lla, eli lähetin A:lle jonka toisella puolela oli Satu & lelu. Ei muuten yhtään  Lasse hidastelut A:lla! Välillä tehtiin rataa, mutta aina kun tultiin A:lle siellä oli joku kiva palkka. Lasse sai taas tavallista enemmän lelupalkkaa. Lelupalkkaus jotenkin jäi pois, kun keväällä tuli niitä jumitusjuttuja, mutta ei sitä kokonaan pitäisi jätttää, koska kyllä Lasse vaan on sitä mieltä että lelu on ainoa oikea palkka!

Keskiviikkona oli vepen vuoro. Aloitettiin tiukalla otteella härkää sarvista ja puskemaan, eli vienti jollekin muulle kuin minulle. Lasse tekee viennin hyvin, kunhan se olen minä joka ottaa veneessä vastaan mutta heti jos avustaja vaihtuu, niin Lasse on niin kamalan epävarma että ei lähde rannasta. Joten aloitettiin kuivatreenillä, vene lähes kuivalla maalla, sitten aika nopeasti vene siirtyi rantaveteen niin että Lassen piti kastella tassuja, mutta ei tarvinnut vielä uida. Lopulta piti jo uida ja Lasse teki sen!! Uiminen oli melkoista pärskimistä ja selvästi tilanne oli erittäin jännä Lasselle, mutta ei kuitenkaan liian vaikea! Toisella kierroksella tehtiin hieno veneen haku ja koska se sujui 100% oikein, en edes uusinut sitä. Kolmannella kieroksella Lasse teki viennin mutta nyt helpotettuna, eli olin itse veneessä ja se meni todella hyvin! Lasse lähti rannasta epäröimättä, ui kauniisti polskimatta veneelle, luovutti rauhallisesti ja ui hienosti palkkapallon kanssa rantaan jossa se istui odottamassa minua <3
Torstai oli ansaittu vapaapäivä Lasselle, me kävimme ostamassa uuden pyykinpesukoneen, kun "vanhaa" ei saatu kuntoon kohtuuhintaan. Harmittaa kovasti että vain 3v kone menee rikki, mutta minkäs teet?
Perjantaina oli rallytokotreenit ja ensin tehtiin voittajan rata, jossa oli pari pätkää seuraamista oikealla puolella! Se sujui yllättävän kivasti, varmuus puuttuu, mutta idea on jo olemassa. Vaikeinta tällä hetkellä on eteentuleminen perusasennosta ja puolenvaihto takaa kiertäen?! Näitä olisi varmaan syytä harjoitella? Ensin mainuttu nimittäin tulee vastaan jo avoimessa luokassa. Lopuksi tehtiin alokasluokan rata, jossa ainoa ongelma oli taas se hurjan nopsasti löytyvä perusasento.
Linalla on ollut hiukan väliviikko. Tiistaina se oli hallilla mukana ja pääsi pentutreffeille leikkimään. Muuta se ei juurikaan tehnyt, hiukan oltiin hallissa kun muut suorittavat rataa. Vielä ei kierrokset nousseet ja se malttoi keskittyä namien syömiseen. Ti-ke yönä Linalta meni vatsa sekaisin ja vatsaa ollaan paranneltu sitten loppuviikko, enkä ole treenannut mitään, kun nameja ei voi nyt syöttää. Lina saa ensin parantua kunnolla sitten taas treenataan. Meillä ei ole kiire vielä. Tosin Lina ehkä kaipaisi jotain virikettä? Tänään se oli jo askarellut itsensä päiväyksiöstä ulos?! Toivottavasti huomenna voisi tehdä vaikka pienen jäljen?

Lina 12 viikkoa ja nollavoitto

Lina täytti jo perjantaina 12 viikkoa, mutta silloin ei ehditty/jaksettu enää lähteä puntariin, vaan päätettiin odottaa maanantaihin, kun tänään oli rokotus.
Lassen kanssa oltin perjantaina Christan opissa. Pari juttua oli joita olen miettinyt, enkä ole keksinyt hyvää ratkaisua, eli avoimen luokan merkin kierto ja se ruutu, joka välillä on tosi hieno ja hyvä ja välillä se on ihan hukassa? Aloitimme merkistä ja arvasin oikein, Christalla oli ratkaisu ongelmaan. Ongelmahan on siis että alunperin kiertäminen on opetettu vähän sinnepäin ja Lasse myös tekee sen sinnepäin, se voi käytännössä tehdä matkalla mitä vaan, haukkua, hyppiä, peruuttaa tms? Joten nyt kiertäminen opetetaan uudelleen, eri suuntaan tällä kertaa ja nyt siihen tulee tiukat kriteerit.Ja kun merkin kiertäminen sujuu niin mukaan otetaan tietysti häiriöt!? Lassen lempijuttu? Ruudussa ainoa ongelma oli malttaminen ja sen takia oikea-aikainen palkkaus. Mutta siis ruudun paikan Lasse löysi tosi hienosti! Eli siihen olen tietysti tyytyväinen. Malttamiseen tehtiin niitä niin ihania häiriötreenejä ja Lasse hetken mokailtuaan jopa suoriutui hyvin!
Lauantaina poimittiin marjoja isän takapihalla ja kelpiet sai olla mukana. Niillä oli siis niin superhauskaa kun saivat juosta nurmikolla ja pujotella puiden ja pensaiden välissä. Lasse nautti suunnatttomasti ja kai Linallakin oli kivaa, kun se yritti juosta isoveikan mukana.. Lauanataina saatiin iloisia uutisia kun Kallesta tuli FI MVA! Me ollaan Lassen kanssa erittäin ylpeitä hienosta koirakosta, hyvä Heli ja Kalle!!
Sunnuntaina oli I-hahin kisat Helsingissä. Sinne oli yksi lahjakortti käyttämättä ja pitihän se käyttää pois, joten kisaamaan. Radat olivat pitkiä, 22 estettä ja n 175m. hyppykorkeus oli 60cm ja se tuli Lasselle hiukan yllärinä, koska ekalla radalla se pudotti kaksi rimaa. Ja lisäksi tuli yksi kielto, kun enhän minä ohjannut, vaan huitaisin sen sinnepäin, eikä tottelevainen kelpie tee mitään, mihin ei selkeästi ole annettu lupaa?
Toinen rata sujui jo hiukan paremmin, vieläkin siellä oli pari epäselvästi ohjattua kohtaa, mutta kieltolinjoja ei rikottu, joten nolla ja aika riitti nippanappa jopa voittoon, -1,25 mutta kyllä oli hidasta menoa meillä helteessä. Ehkä pitäisi siirtää seuraavat startit syksylle? Kolmas startti päättyi hylkyyn, kolme kieltoa ja edelleen vika oli ohjauksessa, ei koirassa. Mutta nythän meillä on taas lahjakortti I-hahin kisoihin!
Tänään Lina kävi siis 12 viikon rokotuksilla. Lukuunottamatta että jouduimme odottamaan reilun 40 min vuoroamme ja Lina hiukan väsähti, niin meni ihan ok. Neiti painaa tänään 6,1kg ja on siis kasvanut nyt hiukan rauhallisemmin. Toisaalta voisiko olla että Lina hiukan lepää ennenkuin todellinen kasvuspurtti alkaa kohta?

                                                    Lassen poseeraus palkintojen kera <3

Agilitykisat

Lauantaina 1.8 Lasse pääsi pitkästä aikaa kisaamaan. Keväällä vielä kisattiin jonkun verran, mutta sitten kun pujottelu meni ihan pelleilyksi niin jätin kisat pois ohjelmasta. Ollaan enemmän keskitytty treeniin, positiiviseen palkkaukseen ja samalla työstetty mielentilaa, niin ettei olisi tarvetta jumittaa? Tulokset antavat vielä hiukan odottaa itseään, mutta suunta on hyvä.
Kisojen ensimmäinen rata oli hypäri, tuomarina kaikilla radoilla oli Jari Laitinen. Radat olivat kivoja, aika vauhdikkaita, mutta eivät mitenkään mahdottomia. Hypärillä kylläkin vauhti pääsi kasvamaan hiukan kovaksi? Minun mielestä 5,52m/s etenemä on hiukan turhan vauhdikasta? Lassea ei haitannut, pari rimaa tuli alas, enkä yhtään ihmettele. Rytmittäminen oli helppoa, juoksee vaan täysillä koko ajan ;)
Jos eka rata oli vauhdikas ja osittain out of controll, niin tokalla radalla käsijarru jäi päälle ja tulos oli 3xkielto, eli hyl. Kolmas kerta toden sanoo ja nyt oli kaasu ja jarru paremmin tasapainossa?  Tulos oli 5p ja sijoitus oli 3. Positiivista kaikissa radoissa oli että Lasse pujotteli alusta loppuun saakka, vaikka hiukan empi, mutta teki kuitenkin. Se pysyi lähdössä ensimmäistä rataa lukuunottamatta. Kontakit oli hyvät kolmannella radalla ja toisellakin radalla kaikki paitsi A, olivat hyvät. A:lla tuli joku juttu (?) ja Lasse jäi esteen alastulosivulle kuikuilemaan, eikä meinannut millään tulla alas. Itselleni tästä kohtaa pisteet, maltoin odottaa ja vaatia sen alas saakka.
Tämä A:lla kuikuilu sitten jatkoi tiistain treenissä, joten Lasse käy varmaan asap. Niinan luona tsekattavana, ettei kyse ole jumista? Koska ihan outoa tuo käytös Lasselle kyllä on.

Tänään tokoiltiin Christan opissa. Mitä pitikään muistaa? Opetetaan kartion kierto uudelleen, eri suuntaan ja nyt sille tulee tiukat kriteerit. Otetaan mukaan häiriötä, silti saa kiertää vain kartion, ei hyppyjä, kapuloita tms. Ruudun palkkaaminen uusiksi! Opetetaan/vahvistetaan seisomista erikseen, häiriötreenillä. Joka muuten sujui yllättävän hyvin tänään! Lasse tietysti mokasi pari ekaa kertaa, mutta sitten se hoksasi!

Linalle vahvistetaan vasemmalle puolelle tulemista. Pikkuhiljaa perusasennon opettelua, Lina pitää pitää pitää terveenä ja leikkiminen on tärkeää. Royn treenistä napattuja ideoita, kahden lelun leikin tärkeys ja luoksetulot ja tietysti se iloisuus

Lina 11 viikkoa

Tänään jo 11 viikkoa, viikon kuluttua saisi jo rokottaa! Ja Lina syö ja kasvaa reippaasti taas on tullut 700g lisää ja nyt painoa on 5,5kg! Vauhti ja energia lisääntyvät jotakuinkin samassa tahdissa. Tällä viikolla palattiin arkeen ja Lina on työpäivän ajan omassa yksiössään, eli kompostiverkosta kootussa aitauksessa. Hienosti Lina on sopeutunut arjen rytmiin, mitä nyt sisäsiisteys on hiukan kärsinyt.. ltapäivisin Lina on niin energinen että ei voi kuin nauraa! Lasse on ihmeen kärsivällinen pennun riehumisen suhteen, ehkä se muistaa olleensa itsekin pentu?
Lasse treenasi tiistaina aksaa. Muuten sujui kivasti, mutta välistävedot ei vaan suju! Ja joo mun pitäisi liikkua rohkeammin ja luottaa ja ohjata, ei saisi varmistella! Muuten ei ollut suuria ongelmia, liiku ja ohjaa, kyllä se sujuu! Tällä reseptillä lähdetään huomiseen kisaan!
Keskiviikkona oli vepetreenit Lohjalla. Minua jännitti uusi ranta, jossa käytiin kyllä viime kesänä 2-3 kertaa. Lassea ei jännittänyt vaan se teki kaiken paljon paremmin kuin Rämäkässä. Tosin sää suosi, ei tuullut yhtään eikä satanut! oli suorastaan kesäistä? Lasse teki veneestä hypyn ja ui hienosti merkkien välistä mun luokse. Sitten tehtiin veneen haku ja nyt se oikein sihtasi merkien väliin, tuli upeasti rantaan. Lopuksi uskalsin tehdä viennin ja senkin Lasse teki sikahienosti! Luovutukset oli rauhalliset, se paniikkinen polskiminen jäi Rämäkkään,  Jee!!!!  Tämä liike tehtiin vielä kaksi kertaa ja molemmat kerrat oli superhyvät! Joten olimme erittäin tyytyväiset treeneihin kaikki kolme! Ehkä se sove ei olekaan niin kaukana? Tosin elokuun osalta kalenteri on täynnä ja syyskuussa ei ehkä ole enää kokeita, joten ehkä sove siirtyy vielä ensi kevääseen?

Lina 10 viikkoa!

Hui miten aika kiitää, Lina on ollut minulla jo täydet kolme viikkoa. Ihana pentu, sisäsiisteys alkaa olemaan hyvällä mallilla, Lina matkustaa autossa hyvin ja osaa rauhoittua kun mitään ei tapahdu. Lina leikkii hyvin minun ja Lassen kanssa erityisesti, mutta myös muut koirat ja ihmiset on ok. Lina on ahnein pentu mitä minulla on ikinä ollut, ihanaa! Pikkuhiljaa harjoitellaan perusasioita, luoksetulo on jo erittäin hyvällä mallilla ja malttaminen ja luopuminen ovat jo tuttuja ajatuksia? Paljon ollaan bongailtu juttuja ja maailmaan tutustuttu pikkuhiljaa. Enemmänkin voisi, mutta toisaalta pennun pitää saada nukkua ja kasvaa. Ja varsinkin tuota jälkimmäistä Lina tekee ahkerasti, se painoi tänään ell aseman vaaálla 4,8kg! Ei viikossa on tullut 700g lisää. Ei mikään ihme että ruokaa kuluu.
Ensimmäinen ell käynti on suoritettu ja pissanäytettä on tutkittu ja sen seurauksena Lina aloittaa huomenna ab-kuurin. Huomenna vasta kun ensin ei pitänyt tarvita, mutta sitten kun näytettä tarkemmin tutkittiin, niin ell kuitenkin päätti laittaa kuurille pienen. Lina on kyllä ollut pirteä ja energinen, mutta jotain pientä häikkää on nyt, joten ehkä se kuuri on ihan hyvä antaa?
Lasse on treenannut aksaa ja vepeä tälläkin viikolla ja keskiviikkona ilmoitin sen kisoihinkin. Lisäksi saimme paikan rallytokokisaan, joten elokuusta onkin tulossa kiireinen, kisoja, treenejä ja leiriä, kiva!

                                Lasse ja Lina, pieni tauko leikissä

                                Pakollinen saappaantappo kuva :)

Rallytokoa ja muuta mukavaa!

Lauantaina oltiin Hi-han epävirallisissa rallytokokisoissa, avoimessa luokassa Lassen ja Pepin kanssa. Kummallakaan koiralla ei ole kilpailuoikeutta avoimen luokkaan, mutta alokasluokka oli täynnä kun hoksasin ilmoittautua, joten jätettiin vaan remmit pois ja tehtiin kuten ennenkin.
Lasse oli lähtölistalla kolmas ja se sai lähteä Cheenan ja Sarin jälkeen. Sarilla meni hiukan peremmin kuin meillä, voittivat luokan, mutta eipä meilläkään nyt huonosti mennyt? Lasse teki niin epätyypillisen virheen ja vieläpä kahdesti että en voi kuin nauraa!? Se ei istunut kun pysähdyin!! Joten siitä 2x-10p. Ja sitten oli jotain pientä, lopputulos oli 77p kuitenkin. Peppi yllätti iloisesti taas. Se oli ihan innoissaan kun pääsi mukaan, vaikka ei osannutkaan kaikkia liikkeitä, niin namilla kun pari kertaa houkutteli ja palkkasi, niin kyllä käppänä oppi hetkessä! Ja tuomari kehui miten Peppi on niin taitava!! Hiukan hymyilytti, Peppi käy kisaamassa kerran vuodessa eikä todellakaan treenaa siinä välissä, paitsi kisapäivänä 5-10min. Ja lopputulos oli 80p! Lahjattomat treenaa :)

Sunnuntaina tokoiltiin Lassen kanssa. Se oli taas pätevällä tuulella ja ruudut ja merkit yms sujui kivasti. Myös häiriötreenin se selvitti hienosti, ihan pikkuisen kontakti rakoili hetken, mutta muuten olin tyytyväinen tähänkin. Maanantaina käytiin hallilla aksaamassa Katin ja Saaran kanssa. Lasse jumitti taas kepeillä, niin ärsyttävää?!? Mun piti just ilmoittaa se kisoihin ja ihan kuin se tietäisi niin taas se käveli keskellä keppejä, alun ja lopun se teki ok, mutta siinä keskivaiheilla pitää hiukan hengähtää?? Tiistaina se sitten taas pujotteli ihan ok. Joten ehkä me kuitenkin kisataan elokuun alussa?
Keskiviikon vepe sujui kivasti, Tuuli oli taas navakkaa ja aallot sen mukaisia. Lasse selvästi empi uimaan lähtemistä ekassa liikkeessä, joka oli vienti, mutta veneen haku ja hukkuvan pelastaminen sujuivat epäröimättä.

                                         Esineen vientiä veneelle

                                   Vepe, harrastus jossa kastuminen on takuuvarmaa!

                                          Lassella on kiire pelastamaan hukkuvaa!

Lina 9 viikkoa Ja aksaa Lassen kanssa

Lina on siis jo "iso tyttö" 2kk tuli täyteen keskiviikkona ja perjantaina myös yhdeksän viikkoa. Lina on ihastuttava penneli, iloinen, reipas, utelias ja järkevä! Pikkuhiljaa ollaan opeteltu kaikenlaista. Lina osaa jo pyytää ulos kun on kakkahätä, mutta pisut tulevat iloisesti ihan mihin sattuu? Ehkä pisujen siirto ulos olisi ensi viikon "iso projekti"?? Toisalta viikon kuluttua alkaa työt ja taitaa olla hiukan liikaa olettaa että 10 viikoinen pentu pysyisi kuivana 8h.
Lina syö ja kasvaa kiitettävää vauhtia ja perjantaina vaaka näytti jo 4,1kg! Tosin jompikumpi vaaka ehkä näyttää hiukan pieleen, ei kai tämän ikäinen pentu kasva 800g viikossa??
Lassen kanssa ollaan aksattu ja vepeilty ja keskiviikkona Linakin oli mukana vepeilemässä. Tiistain aksa oli hiukan puolitehoinen kun ohjaaja käytti kaiken liikenevän energian ennen treeniä Marjon vetämään HIIT-treeniin. Mutta kivasti Lasse teki, vaikka minulla jalka vähän tavallista hitaammalla kävi. Aihe oli linjaaminen ja se kyllä sujuu kohtalaisesti.
Keskiviikon vepessä Lasse pääsi tekemään taas hukkuvaa ja nyt se ei hetkeäkään empinyt vaan rynnisti veteen täydellä vauhdilla ja haki Annen turvaan. Tosin Lasse ei osunut lähellekään rantamerkkejä tuodessaan Annea rantaan. Mutta tämän laitan suosiolla jännityksen piikkiin. Kunhan Lasse saa rutiinia tähän niin sitten se varmaan taas voi ottaa minuun kontaktia ja sitä pystyy ohjaamaan? Vientiä tehtiin myös ja se sujui tosi kivasti. Lassea edelleen hiukan jännittää ja polskii luovutustilanteessa, mutta kuten yllä, siihenkin toivottavasti auttaa aika ja kokemus.
Perjantai-illan iloksi mentiin Jaanan kanssa kentälle aksaamaan. Jaanalla oli mukana kiva ratapiirros jota sitten harjoiteltiin. Keksittiin muutama erilainen ohjaus eri kohtiin ja todettiin että Pena ja Lasse on erilaisia ohjata :) Lina oli mukana kentällä ja sen illan kohokohta oli kun se teki tarpeensa vieraaseen paikkaan!?

Lomakuulumisia

Lomailu on ihanaa, vaikka ensimmäinen herätys on ylensä 5.15-5.45. Onneksi Lina suostuu aamu ulkoilun jälkeen jatkamaan unia ja nukkuu kiltisti kahdeksaan saakka, silloin Lasse yleensä heräilee ja sen myötä koko porukka.
Aamurutiinit ovat kovasti ulkoilupainotteisia ja useimpina aamuina olen syönyt aamupalan terassilla, jotta koirat saavat olla ulkona. Ulkona niillä alkaa olemaan niin kivoja leikkejä. Jopa Peppi leikittää nyt pentua ja Lasse on suorastaan suloinen kun se "opettaa" Linaa leikkimään. Tänään se opetti Linalle;" juostaan lelun perässä" leikkiä. Lasse siis haki sisältä lelun ja houkutteli Linan juoksemaan. Ilmeisesti Lasse ajatteli säästää minulta vaivaa ja opettaa Linan itse leikkimään? Tämä toki sopii minulle! Linan kanssa ollaan kyllä harjoiteltu sekä kahden lelun leikkiä että ihan perinteistä vetoleikkiä. Linalla on ison koiran ego ja se haluaa kunnon kokoisia leluja? Erilaiset jalkineet, varsinkin kumisaappaat olisiivat neidin mielestä sopivia? Jostain syystä olemme hiukan eri mieltä tästä asiasta?

Lasselle löytyi uusi aluevaltaus siitä tulisi loistava marja-koira! Lasse tykkää erilaisista marjoista, mansikat, mustikat jne. maistuvat ja lenkillä kun ollaan pidetty herkuttelu taukoja niin Lasse on alkanut bongaamaan marjoja ja sitten se kuola valuen odottaa että minä poimin hänellekin muutaman marjan. Lasse siis osaisi itsekin syödä marjoja puskasta, mutta silloin minä varmaan jäisin kokonaan ilman? Olemme siis sopineet että Lasse ilmaiseee ja minä palkkaan sen herkuilla :)
Myös aksassa Lasse oli varsin pätevä! Tänään oli aiheena linjaaminen ja vaikka ohjaajalla oli jalat jo ennen treeniä maitohapoilla niin silti saatiin todella hyviä pätkiä tehtyä, taisi jopa mennä puoli rataa yhteen pötköön? Lassen kanssa oli kiva ja helppo mennä, kunhan selvisimme taas lähdön koomasta niin sitten sujui. Lasse kääntyi hienosti ja kuunteli tarkasti mihin ohjattiin. Kauhean pitkää treeniä ei tehty, mutta laatu korvasi määrän! Huomenna onkin vepe-treenit. Pitää vaan tehdä suunnitelma mitä ja miten tehdään? Toivottavasti päästään jatkamaan hukkuvan kanssa työskentelyä?

Lina 8 viikkoa

Tänään Lina on jo 8 viikon ikäinen. Painoa neidillä on hurjat 3,3kg, eli ei ihan hirmuisen iso ole vielä. Tänään Lina kävi naapurissa leikkimässä Lantin kanssa. Lisäksi piipahdimme Top dogissa ostoksilla ja Ruutisarventielläkin käytiin. Tämän jälkeen Lina nukkui kiltisti useamman tunnin.
Lassea ei suinkaan ole unohdettu vaikka Lina hiukan mun aikaa viekin, vaan Lasse on tällä viikolla treenannut aksaa, vepeä ja rallya.
Aksassa Juha koulutti ja Lasse yllätti todella positiivisesti pujottelemalla hyvin, vaikka keppien toisessa päässä olikin varsin houkutteleva putki ja lisänä vielä A-este! Muutenkin olin tyytyväinen treeneihin, yllätin itseni tekemällä valsseja sellaisiin paikkoihin, mihin en ikinä suunnittelisi valssia ja kuitenkin ehdin ja sain ne tehtyä ja Lasse luki niitä tosi kivasti!

Vepessä Lasse on nyt mennyt eteenpäin hitasti mutta varmasti! Vienti sujuu joka viikko pikkuisen paremmin ja nyt kun on kelluntaliivit päällä ja pallo palkkana niin hukkumisen riskiä ei ole. Keskiviikkona rannassa oli mukana huimapäinen pikkutyttö joka lupautui olemaan hukkuvana ja sehän piti tietysti hyödyntää. Lasse taisi tehdä hukkuvaa viime kesänä 2-3 kertaa, joten mikään pomminvarma liike tuo ei ole? Mutta hetken emmittyään rannassa Lasse kuitenkin rohkaisi mielensä ja kävi hakemassa tyttösen rantaan.

Rallytokoa käytiin tekemässä perjantai-illan iloksi. Lina pääsi mukaan kentälle, mutta siellä se kyllä vietti aikansa häkissä nukkuen. Lassen ilme oli maksamisen arvoinen kun toin Linan autolle kotipihassa. Vein siis ensin Lassen autoon ja sitten vasta hain Linan mukaan. Lasse sanoi ihan selvästi: "just joo, tuokin vielä"
Lasse ehkä odotti että se saa viettää minun kanssa kahdestaan laatuaikaa ja sitten pikkusisko änkesi mukaan Lassen perjantai-illan hupailuun, hyi olkoon?

Lasse ja Lina tulevat kyllä muuten hyvin juttuun ja leikitkin sujuvat jo hienosti. Alla muutama surkea kännykällä otettu kuva leikistä.

Linan ekat päivät uudessa kodissa

Lina on nyt meillä kolmatta päivää ja ihan hyvin sujuu. Sisäsiisteys on tietysti yksi asia jota työstetään, mutta siinä sivussa on työstetty paljon muutakin. Ensimmäinen ja erittäin tärkeä asia oli tietysti Linan oma nimi. Onni on ahne koiranpentu, joten nameja anteliaasti syöttäen aloin hokea: "Lina" ja Lina nieli tämän jutun todella hyvin. Sunnuntaina se jo reagoi nimeen hienosti ja maanantaina se tuli joka kerta juosten kun kutsuin sitä nimeltä! En edes tiedä miksi olen niin iloinen tästä, mutta ensimmäinen asia jonka opetin ainakin onnistui, koska kun maanantai iltana olimme naapurin luona pentutreffeillä, niin Lina tuli jopa kesken leikin kun kutsuin!
Meillä kävi hyvä onni kun naapurista löytyy Linaa pari viikkoa vanhempi heeleripoika Lantti. Maanantaina pennut pääsivät ensimäisen kerran yhdessä leikkimään ja voi sitä riemua! Kyllähän Lina kotonakin tapailee leikkiä Pepin ja Lassen kanssa, mutta kokoeroa on aika paljon ja Lantti oli niin sopivan kokoinen :)
Oman nimen lisäksi olemme harjoitelleet leikkimistä, ihan erityisen paljon, koska ahne Lina tosiaan on, mutta leikkitaidoissa ihmisen kanssa on hiukan parantamisen varaa.
Tänään ostin sille jo hienon karvalelun, hiukan jäniksenkäpälän tyyppinen, mutta siinä on valmiiksi lenkki kädelle. Lenkkiin kiinnitin vielä lisänarun ja sitten alkoi leikki sujumaan. Ja kun hetken mietin niin muistin että olin säästänyt vanhoista farkuista lahkeen ja siitähän riemu repesi. Pari samankokoista palaa ja niihin solmut keskelle ja me aloitimme kahden lelun leikin alkeiden opettelun. Mietintään meni nyt vielä että pitääkö noihin lahkeisiinkin laittaa narut, koska Lina niin mielellään nappaa "saaliin" ja juoksee sitten kovaa ja kauas..? Toistaiseksi ainakin leikitään sisätiloissa niin tulee edes seinät vastaan ;)

Lina tuli taloon

Eilen oli se suuri päivä kun sain hakea Linan vihdoin kotiin! Kyllä 8 viikkoa on ollut piitkä aika, vaikka toisaalta se on mennyt kuin siivillä?
Lina on virallisesti Winsure Real Sugar ja Linan äiti on Vickulas Tarana, eli Mysli ja isä on Busligans Mohikan, eli Sisu.
Eilen oli suht lämmin sää, mutta onneksi autossa on ilmastointi, niin selvisimme ihan hyvin, vaikka autossa tulikin istuttua 6h. Lina suhtautui kotimatkaan todella leppoisasti, hän nukahti tyytyväisenä hantin jalkatilaan ja nukkui siellä koko matkan. Tauolla Lina kävi ulkona ja söi hiukan ja kun matka jatkui, niin taas nukuttiin!
Kotona olikin virkeä pentu, joka oli innokas tutustumaan Lasseen ja Peppiin. Peppi sai tulla ensin tutustumaan ja tapaaminen meni hienosti. Peppi on hiukan varovainen uusien koirien suhteen, joten se lähinnä pikaisesti haisteli ja antoi pennun olla sen jälkeen.
Lassen kanssa tein varmuuden vuoksi tapaamisen taskut täynnä nameja ja kun Lasse oli hienosti ja vireet pysyivät kohdillaan se palkittiin siitä. Tosin tämä oli varmaan täysin turhaa, koska Lassesta uusi pentu on vain ihana <3 ja jo parin tunnin päästä kelpiet tapailivat leikkiä. Lassesta löytyi Linan myötä kokonaan uusi puoli, Lasse on rauhallinen, järkevä ja malttaa hienosti!

             Tässä ollaan kasvattajan luona ja pennuilla on ikää 5 viikkoa <3

                            Lina tutustuu Lassen hihnaan

               Lina myös löysi lelu joka mahtui sen suuhun!

Ensimmäinen yö sujui hyvin, alkuyön Lina nukkui häkissä ja kolmen jälkeen se herätti, käytiin ulkona ja se teki hienosti molemmat asiat ulos ja sitten tultiin sisään jatkamaan unia. Tosin ensin se oli hetken sitä mieltä että nyt on hyvä aika leikkiä, mutta kun otin sen kainoloon sohvalle se rauhoittui ja nukkui siinä melkein puoli seiskaan. Sitten oli aamupalan aika sitten taas leikittiin. Pihalla oli vielä ihanan viileää joten Lina sai leikkiä ulkona. Ja kun kaikki olivat saaneet aamupalaa ja ulkoilleet otettiin parin tunnin aamupäivätirsat. Lina on siis helppo ja kiltti toistaiseksi. Nytkin se nukkuu häkissä ja kunhan se taas herää niin mennään ulkoilemaan ja sitten onkin kohta ruoka-aika taas ja sitten leikitän ja taas nukutaan. Taitaa tämä minun loppuloma olla rytmitetty aika hyvin. Senverran liukas tuo neiti on liikkeissään, että sen kuvaaminen on haastavaa. Mutta joku kuva siitä on kuitenkin olemassa jo nyt.
Tänään ollaan opeteltu omaa nimeä ja hyvin alkaa sujua, Lina tulee juosten kun kuulee nimensä :)

Kesälomaa

Töistä alkoi siis neljän viikon loma. Ihan oikeasti olen tainnut ansaita sen, joten aion nauttia hyvällä omallatunnolla. Lasselle minun loma ei ehkä tarkoita lomaa? Lasse taitaa lomailla syksymmällä, kun arki taas alkaa ja työt haittaavat harrastamista?
Nyt kun vapaa-aikaa on enemmän, niin tulemme tietysti treenaamaan enemmän. Ja jotta elämä ei kävisi Lasselle liian rankaksi see saa ensi viikolla pikkusiskon jakamaan treenejä. Jatkossa Lasse saa muutaman oman lajin ja Lina saa muutaman lajin ja minä saan treenata ihan kaikkea! Aluksi pitää kyllä opettaa pikkuneidille talon tavat? Minun kunnianhimoinen suunnitelma on että pentu tulee tekemään ainakin osan asioista eri tavalla kuin aikaisemmat koirat? Saa nähdä miten käy? 
Nyt ollaan treenattu hiukan aksaa, hiukan rallytokoa ja vepeä ollaan tehty joka viikko. Vepessä on saatu tutustua Suomen vaihteleviin kesäsäihin. Mutta ei ole huonoa säätä, on vain vääränlaisia varusteita? Pikkuhiljaa ollaan taas päästy tekemään myös vientiä, jossa tuli pulmaa heti alkukesästä. Nyt taas sujuu, toki lyhyeltä matkalta ja niin että olen itse vastaanottamassa. Mutta tästä sitten pikkuhiljaa lisäämme matkaa ja vaihdamme apparin sitten kun liike tuntuu taas hyvältä Lassen mielestä.
Viime viikonloppu kului aksan parissa, ei niin että itse olisin juossut yhtään rataa, mutta lauantaina tuomaroin epiksissä pari rataa ja lisäksi olen ihastellut MM-karsintojen taitavia koirakoita! Oikein hienot joukkueet on Suomella tänä vuonnakin.

Sunnuntaina päästiin jo hiukan lomailun makuun kun aloitimme aamun rallytokotreenillä Jaanan kanssa ja illalla palasimme vielä kentälle treenaamaan tokoa Piian, Marin ja Jaanan kanssa. Oli niin kiva kun kiireettömän treenaamisen lomassa oli aikaa rentoon rupatteluun, osittain puhuttiin koirista, osittain kaikesta muusta? Mutta kuten kuvasta näkyy niin Lasse on kylä ehtinyt myös nauttimaan kesästä ja auringosta :)