treeniä ja sairastelua

Minulla oli talvilomaa viikon verran 14-20.3 ja se tuli kyllä tarpeeseen. Loman alussa kävin lääkärissä ja sain kymmenen päivän ab-kuurin poskiontelontulehdukseen. Kuuri onneksi puri hyvin ja loppuloman saikin jo nauttia ilman kauheaa yskimistä ja tukkoisuutta. Ja kun sairastaminen oli aloitettu niin Lasse liittyi seuraan ja se sai ab-kuurin jälleen kerran tulehtuneisiin anaalirauhasiin. Ja samalla tehtiin päätös että anaalit leikataan kokonaan pois seuraavalla viikolla.
Tätä päätöstä olen siirtänyt ja siirtänyt koska tiedän että se ei ole mikään ihan pikkujuttu, vaan se on pienistä haavoista huolimatta hiukan isompi juttu isommilla riskeillä ja koirat ovat muutaman päivän kipeitä toimenpiteen jälkeen. Mutta hoidoista huolimatta vaiva uusi jatkuvasti ja tuntuu myös epäreilulta että Lasse on jatkuvasti kipeä, kun ne anaalit ja kivut kuitenkin voi poistaa...
Joten eilen Lasse leikattiin ja nyt keskitymme toipumiseen. Kipulääkkeitä menee reilusti ja Lassella on ainakin ruokahalu ennallaan, joten kyllä tämä tästä varmaan pikkuhiljaa. kevääksi oli suunniteltu vaikka mitä kivaa, vepen kuivatreenejä, Bh-kurssia ja rallytokoa, mutta nämä suunnitelmat ovat nyt jäissä. Lina paikkaa sen mitä pystyy mutta Lina joutuu nyt kyllä hiukan isoihin saappaisiin? Turbo-Laserin sijaistaminen ei ole ihan helppoa?
Linan kanssa ollaan muuten treenattu kaikenlaista pientä ja kivaa. Lomalla oli ihana kun ehti tekemään vaikka kaksi treeniä päivässä, vaikka Lina ei kyllä kovin hyvin jaksa vielä kahta treenä samana päivänä. Illan treeneissä se oli tavallista häiriöherkempi eikä keskittynyt kovin hyvin mihinkään. Joten sen kanssa on toistaisieksi järkevämpä tehdä yksi hyvin suunniteltu treeni päivässä.

Lauantaina 19.3. meillä oli Winsure kelpieiden agilitypäivä riihimäellä Lotan Naurava koira hallilla. Ja vaikka Lina ei osaa yhtään mitään, paitsi karkailla putkiin, niin meillä oli superhyvä treeni! Lotta neuvoi miten pennun kanssa kannattaa aloittaa ja neuvot olivat todella hyvät! Ne oli perusteltu järkevästi ja niitä oli helppo tehdä. Lina yllätti iloisesti! Se ei keittänyt ja se keskittyi ja palkkaantui hyvin! Ja kun se pysyy sopivalla viretasolla se myös kykenee oppimaan uutta nopeasti! Joten jotain olen ehkä kuitenkin tehnyt oikein? Täälläkin Linasta huomasi että väsyneenä se ei keskity. Teimme 2x 10min pätkät ja eka pätkä sujui yli kaikkien odotusten, mutta toisen pätkän alussa jouduin tsemppaamaan että sain Linan huomion mutta kun sain sen takaisin kuplaan se teki taas hyvin töitä!
Ja jossain ihmeen välissä minun pienestä pennusta on kasvanut jalkava nuori neiti? Voipi olla että se ei kuitenkaan tule mahtumaan medimitan alle? Mutta voi miten hyvännäköinen se onkaan ;) Tuohon kun vielä saa aikuisen massan ja hiukan paremmin kannetun rungon niin Wau!?!

voihan vire?!

Minä niin tarvitsisin kristallipallon, tai edes jonkun työkalun jolla ymmärtäisin paremmin Lassea? Toisaalta ymmärrän sitä nykyään edes kohtuullisesti. Kun oikein mietin, suunnittelen ja toteutan viikon ajan parasta mahdollista treeniä ja liikuntaa sille niin saan sen toimimaan kisoissa kivasti. Mutta kisoihin pitää valmistautua koko viikko ennen kisoja. Yhtään lenkkiä ei voi jättää väliin ja treenejä pitää olla riittävästi, mitään vapaapäiviä ei vain pidetä ja kipeäksi ei voi tulla, jos aikoo kisata, ilman että Lassella keittää yli...
Viime viikko aloitettiin maanantaina ihan normaalilla päiväohjelmalla. Tiistaina oli illalla rallytokotreenit Klaukkalassa ja siellä Lasse tuntuikin varsin kivalta. Tehtiin hiukan haastavaa rataa, jossa oli moneen kertaan hyppyjä ja puolenvaihtoja. Starttiviivalla Lasse tuntui kovin iloiselta ja teki innokkaasti häntä heiluen hommia puolet radasta. Sitten se oli sitä mieltä, että olisi jo palkan aika ja se alkoi tuuppimaan minua ja hetken kuluttua se hyppäsi minua vastaan, kesken radan ja tunki pään treeniliivin taskuun ja koitti saada sieltä pallon itselleen?! Jouduin ihan oikeasti sanomaan Lasselle että lopettaa ja silti se sähläsi jonkun verran loppuradalla.
Keskiviikko oli lenkkeilypäivä ja torstaina aksattiin. Tehtiin rataa ihan kivasti. Olihan siellä niitä kohtia jotka ei menneet hyvin ekalla yrittämällä, eikä edes toisella, mutta pääasia oli että oli kivaa!
Perjantaina tehtiin ihana metsälenkki kun pääsin töistä aikaisin ja hiukan taas "eksyttiin" metsään. Tuli suunniteltua pidempi lenkki, mutta se kai sopi Lasselle ja Linalle hyvin! Peppiä jouduin kantamaan aika paljon, mutta sekin sopi sille!
Lauantaina oli sitten kisapäivä. Päivä aloitettiin kuten mikä tahansa lauantai; aamulenkki, aamupalaa ja päivätorkut koirille kun me käytiin kaupassa. Sitten puolen päivän aikaan lähdettiin Juvanmalmille. Katselin hetken avoimen luokan kisaa ja sitten lähdin Lassen kanssa piiitkälle rauhalliselle lenkille. Sää oli niin ihana ja nautittiin auringonpaisteesta.
Sitten tutustuin voittajaluokan rataan ja se vaikutti ihan kohtuullisen mahdolliselta, jos Lasse ei keittäisi? Ensimmäisen kerran taisin tutustua rallytokorataan koko 15min! Sitten hain Lassen halliin. Onneksi agimesta on aika tilava eikä voittajaluokan alkaessa koiriakaan ollut montaa hallissa. Lasse sai katsella kisakehää ja syödä nameja ja katselimme myös käytösruutua ja syötin nameja. Tehtiin pari helppoa temppua joita ei ole radalla. En halua tehdä radan juttuja juuri ennen omaa vuoroa ettei tule jotain mokaa, jota pitäisi sitten paikkailla ja mina ja Lasse olisimme molemmat epävarmoja kun se pitäisi suorittaa radalla!?
Rata alkoi samalla kyltillä kuin viime viikon rata joka oli tosi kiva juttu. Toisena oli hyppy ja sen jälkeen pujottelu. Tässä ei ollut mitään pulmaa. Pujottelussa kehuin Lassea kun se oli niin kivasti yhdessä minun kanssa radalla. Se hiukan vilkaisi käytösruudun suuntaan, mutta ei ollut kiinnostunut siitä. Kaksi kertaa se on istunut jossain kohtaa, enpä tiedä missä, luultavasti ainakin peruutuksessa? Minulla ei ole videota enkä katsonut piirroksesta millä kylteillä virheet tulivat, kun tämä oli vain kokeilu miltä voittajaluokka tuntuu? Ja lisäksi kokeilin, että saanko Lassen vireen järkeväksi jos valmistaudun huolella ja teen kaikki oikean mielentilan jutut kisapaikalla. Ja kyllä se toimi! En oikeastaan tiedä mikä oli se juttu, minkä takia Lasse oli ihanteellisessa vireessä kisapaikalla, mutta joku toimi silti! Kehässä oli kiva ja suorastaan rento olla. Mitään kylttiä en uusinut, tulos ei ollut tavoite vaan fiilis. Ja silti saimme vieläpä tuloksen, iloinen yllätys! Ja tuomarin palkintokin saatiin! Lasse on hieno kisakaveri kun se on sillä tuulella. Ja onhan se muutenkin kiva kaveri <3

Olen myös huomannut, että ei pitäisi oikoa mutkia suoriksi opetusvaiheessa. Lasse nimittäin ei osaa tulla eteen istumaan pelkällä käskysanalla?! Ja siitä johtuen se tietysti on hiukan epävarma ja mitä Lasse tekee kun se on epävarma, no joo, sehän lisää kierroksia. Miksi Lasse ei osaa tulla eteen pelkällä käskyllä? Sehän osaa tulla oikealle ja vasemmalle puolelle perusasentoon ja se osaa tulla jalkojen väliin pelkällä käskyllä. Koska rallyssä saa auttaa kädellä ja varsinkin alokasluokassa oli helppo vetää se kädellä eteen istumaan vauhdista ja avoimessa luokassa ei ehkä ollut niin montaa eteentuloa että se olisi jäänyt kiinni tästä osaamattomuudestaan? Joten nyt ollaan harjoiteltu eteentulemista ilman käsiapuja. Ja olen muutenkin huomannut että käsiavut nostavat kierroksia, joten jatkossa on tavoitteena saada niitä vähennettyä tosi paljon. Muutama sormella näytettävä juttu varmaan jää mukaan.
Lina sitten? Mitäs neiti on tehnyt? Hiukan tokoa liikkuroidusti eikä mennyt kovin hyvin. Toisaalta kun ei ole edes treenattu liikkurointeja niin ei kai muuta voi olettaa? Lina oli myös kisaturistina lägin kisoissa sunnuntaina ja tapasi veljensä Taikon! Sisarukset juoksivat metsässä hurjaa kyytiä ja kivaa oli. Käytin Linan myös mittakepin alla ja toistaiseksi se taitaa olla medi. Nyt ikää on 10kk joten ei kai se enää kasva ??

                                                 Lasse on lähdössä rallytokoilemaan!

RTK2 Lasselle

Hups! Viime päivityksestä onkin kulunut hiukan enmmän aikaa. Toisaalta ei ole tehty mitään kovin ihmeellistä. Lina on jatkanut tokon parissa ja Lasse on taas ottanut hiukan rauhallisemmin. Eli se ei ole tehnyt aksaa, kun se alkoi istumaan niin kummallisesti. Lasse siis kävi Niinan luona tarkastettavana/hoidettavana. Mitään suurta ihmeellistä ei löytynyt, mutta muutama erikoinen pikkujuttu, joiden johdosta Lasse sai jatkaa aksalomailua. Toisaalta samaan aikaan löytyi myös täynnä olevat anaalirauhaset, joten enpä taas tiedä mitä sanoisi? Muutenhan Lasse ei mitenkään vaikuta kipeältä se liikkuu, hyppii, syö, touhuaa, eikä ole edes kiukkuinen.
Mutta Lassen lomaillessa pikkusisko pääsi kokeilemaan aksaa. No Lina ei siis osaa mitään ja näköjään se hakeutuu luontaisesti minun taakse, joten jos joskus aksaa tehdään, niin työmaata riittää.
Juuri kun olin epätoivoinen kun rallytokokisoihin pääseminen on niin vaikeaa niin sitten tuplatärppäsi! Joten eilen olimme kisaamassa Tuuloksella ja ensi viikolla kisaamme Espoossa.
Eilinen kisa ei ollut mitenkään superhyvä ja syy siihen käveli kahdella jalalla, hiukan huterasti ehkä, mutta muuta ei voi, kun on potenut rajun vatsataudin ja ollut syömättä 1,5 vrk. Kun kisapäivän aamuna syö aamupalan ja lähtee urheasti kisaamaan ja huomaa tutustumisen jälkeen että janottaa hurjasti ja huimaa, niin ei ole realistista odottaa suurta menestystä. Onneksi kisat pidettiin ostoskeskuksen parkkihallissa ja ehdin käydä ostamassa litran mehua ensiavuksi.
Olin verkassa juoksuttanut Lassea läheisellä pellolla lumipallojen perässä ja tehnyt vauhdikkaita luoksetuloja jotta se pääsisi edes vähän purkamaan ylimääräistä energiaansa. Toisaalta voi olla ettei tämä ollut hyvä ratkaisu, ehkä se jopa nosti kierroksia entisestään? No en tiedä, mutta aika kauhealta tuntui kehässä ensimmäiset kymmenen kylttiä. Kyltillä 5 tehtiin tuplamoka! tehtävä oli: istu, koira eteen, oikealta sivulle, Istu! Ensin Lasse sähläsi ja juoksi minun ympäri kun pyysin sen eteen, joten uusimme. Nyt se tuli eteen ok ja jopa kiersi oikein vasemmalle puolelle, mutta sitten minä sähläsin enkä odottanut että se olisi istunut?! Tajusin sen kun olin kävellyt pari askelta, mutta hups, se meni jo?! Kyltillä 9-10 Lasse rauhoittui, piipitys loppui ja se jopa seurasi kontaktissa! Spiraali oli ok, käännökset olivat ok, paitsi että minä otin liian suuren askeleen kyltillä 12 joka oli: istu, käännös vas, istu! joten virhepisteitä 23 ja kun Lassen alun ääntelystä meni vielä -2p. niin lopputulos oli 75p. Hohhoijaa.. Mutta sekin riitti koulariin! Joten RTK2 on uusi titteli :)
Tämän jälkeen join ja join ja olokin parani. Olin ilmoittanut Lassen voittajaluokkaan nollakoiraksi, siltä varalta että seuraavana viikonloppuna kisataan voittajaluokassa. Joten aloitimme käytösruudusta ja nyt Lassekin oli tasannut kierroksensa ja oli todella hienosti käytösruudussa. Voittajaluokan rata oli kivan oloinen. Uutta meille oli puolenvaihdot ja oikealla seuraaminen kisanomaisessa tilanteessa. Lasse kuitenkin osasi ihan kivasti, vaikka puolenvaihdoista se ottaa hiukan kierroksia. Mutta nyt paketti pysyi kasassa, Lasse teki töitä hiljaa! Tuomarin kommentti antoi uskoa tulevan viikonlopun kisaan. Jatkoa varten on tehty suunnitelma, mitä ja miten tehdään. Suunnitelmasta puuttuu vielä osa: koska tehdään? Nyt olemme saavuttaneet hallikauden tavoitteen. Ulkokauden tavoite on ehkä saada RTK3 tai sitten ei? Katselin eilen mestariluokan piirrosta ja hui miten vaikealta se näytti?! Me emme ole valmiita siihen luokkaan vielä. Ensin on pakko saada vire tasaantumaan.

Linan kanssa olemme käyneet muutaman kerran Niina Mantereen tokotreeneissä ja saaneet sieltä hyviä neuvoja! Pari viikkoa sitten Niina ehdotti että opettaisin kartion kiertämisen tarjoamisen kautta. Ok, kokeillaan? Minulta meinasi usko loppua kun Lina ollessaan epävarma passivoituu näköjään. Toisaalta vaikka se oli ensin täysin passiivinen, makasi kuin sfinksi, niin yht´äkkiä se nousi ylös ja kävi kiertämässä kartion?! No en tajuu, mutta ei se mitään, pitää vain vahvistaa aktiivisuutta ja varoa ettei vahvista passiivisuutta. Kuulostaa helpolta? No saimme kuitenkin kartion kiertämisen toimimaan yllättävän helposti. Joten jatkossakin tulen käyttämään tarjoamista opetusmenetelmänä jonkin verran. Juuri siksi että sillä voi vahvistaa aktiivisuutta. Niinan ehdotus tänään oli että vahvistaisin aktiivista luopumista tarjoamisen kautta. Järkevä neuvo jossa selvästi olisi monta etua. Pitäää hiukan mietiä ja kokeilla miten pääsemme alkuun ja miten siitä eteenpäin?

Hakumetsässä ollaan ehditty käymään kahdesti. Viikko sitten Hihan treeneissä tehtiin partiontia ja se sujui hyvin ja lisäksi tehtiin muutama näyttöjuoksu. Lasse alkaa oivaltamaan ja intoa alkaa löytymään. Heti maanantaina oli mahdollisus lähteä Hankoon hakuilemaan ja kun pääsin töistä aikaisin, niin matkaan mars! Hangossa olikin iso porukka treenaamassa ja mikäs treenatessa kun aurinko paistoi ja linnut lauloi! Lasse sai tällä kertaa aloittaa muutamalla hajuhaulla ja tehdä niihin näyttöjuoksut. Lasse puhkui intoa ja se selvästi oli varma siitä että se tiesi mitä pitää tehdä, Hyvä! Sitten lähdettiin partioimaan. Alueella oli kaksi maalimiestä ja niitä jouduttiin etsimän jonkun aikaa, mutta kun Lasse sai hajun lopulta se kyllä tiesi mitä tehdään! Toisen maalimiehen etsiminen oli hiukan epävarmemman oloista, olisiko Lasse jo ollut väsynyt? Aivohiki varmaan oli ainakin? Se on yllättävän rankaa etsiä ja etsiä ja kokoajan muistaa että pitää etsiä? Ja kun minä en sano sanaakaan vaan annan Lassen itse pohtia ja etsiä ja muistaa mitä pitää tehdä. Se on minulle se vaikea osuus, kun ei saa sanoa mitään eikä saa auttaa, vaikka toinen selvästi kysyy.

                               Hakumetsässä tuli aivohiki ja seuraneiti on täynnä energiaa!

                                                Hyvin hyvin väsynyt hakukoira