Mitä on tehty ja tapahtunut? Vaikka ja mitä on ehditty tekemään ja kivaa on ollut.Ollaan touhuttu, treenattu ja kisattu kaikenlaista. Lasse on ajoittain ollut huippuvireessä ja ajoittain sen vireet ovat karanneet taivaisiin enkä ole saanut niitä kuriin enää siinä hetkessä. Loppuvuodesta aloitettu forcalm ravintolisä on ehkä tuonut tähän ongelmaan vähän apua?
Lassen kanssa kevät meni hiukan potiessa ja kuntoa takaisin kasvatellessa. Mutta nyt eivät tulehtuneet anaalirauhaset ainakaan enää vaivaa sitä. Ja kesällä piti pari viikkoa parannella kyljen tikkejä. Miten minusta tuntuu että yhtään vuotta ei mene niin että jotain ei pitäisi parannella, tapaturmia tai tulehduksia tai sekä että. Mutta Lina sentään on säästynyt suuremmilta potemisilta. Ehkä se on hiukan järkevämpi tekemisessään eikä mene ihan yhtä päätöntä vauhtia joka paikkaan, vaan se jopa välillä miettii!
Keväällä ja kesällä leireiltiin ja oli huippukivaa sekä Walkabout leirillä Klotenissa sekä Hihan 30v juhlaleirillä! Lina kävi Ruotsissa kahdesti toukokuun aikana ja jälkimmäisellä reissulla käytiin MH-testissä sisarusten kanssa. Sekin oli superkiva retki ja Lina yllätti iloisesti olemalla rohkea, reipas ja järkevä koiralapsi! Koska lapsi se vuoden ikäisenä vielä on. Meillä oli kesällä myös Winsure-vaellus joka onnistui hienosti, jopa sää oli täydellinen, hiukan lämpimän puoleinen, mutta ei se haittaa.
Näyttelyssäkin pyörähdettiin sen verran että nyt Linalla on näyttelytulos ERI yli 15kk ikäisenä. Joten näyttelyihin ei ole pakko enää mennä. Ja hiukan epäinen että huipulle kannattaa lopettaakin.
Lina kävi myös läpivalaisussa ja tulokset olivat hienot! A/A lonkat, 0/0 polvet, kyynärpäät ja olkapäät. Selästä löytyi LTV1 mutta se tuskin haittaa ikinä menoa?
Linakin on aloittanut kisauraansa rallytokossa oikein kivasti. Se keskittyy hyvin ollakseen noin vilkas pieni otus. Kolmella kisalla saavutettiin koulari RTK1 ja se on ihan hyvä saavutus vain 18kk kelpielle.
Linan kanssa käytiin Sonjan luona aksan pentu- ja jatkokurssit. Kun ikää tuli tarpeeksi niin virallinen mittaus suoritettiin joulukuun alussa ja mediksi Lina mitattiin, mutta kiertoon se kuitenkin joutui. Joten hiukan jännitettävää jäi ensi vuodellekin. Aksassa ollaan ihan vasta alussa, putkihullu Lina on jo ja lähdössä pysymiseen kiinnitetään erityisesti huomiota. ennakoivat valssit ovat tuttuja Linalle, mutta siinä se melkein on mitä Lina osaa. Niin ja hiukan on aloitettu 2o/2o kontaktin paikkaa. Juoksukontaktit hylkäsin toistaiseksi, kun en vaan osaa opettaa niitä ja nuoren koiran kehonhallinta ei riitä vielä moisiin suorituksiin.
Tokossa on käyty paljon erilaisissa koulutuksissa ja onkin saatu paljon hyviä ideoita. Lina on edistynyt huikeasti tämän vuoden aikana, vaikka virallinen tokon kisaura on vielä korkkaamatta. Mutta en halua kiirehtiä nuoren ja vilkkaan koiran kanssa. Koska ajattelen että jos kiirehtii ja Lina olisi epävarma niin ääntelyn mahdollisuus on realistinen? Ja sitä en halua.
Lassen kanssa on aksattu jonkin verran mutta tässä huomaan että kun ihan oikeita tavoitteita ei ole niin tekeminen on vähän sinnepäin.Tavoitteiden asettaminen taas on vaikeaa. Kun katsoo kolmosten ratoja niin tiedän että ne ovat meille turhan vaikeita, joten tavoitteena on sitten pysyä kakkosissa vai..?
Lassen kanssa myös ulkopuoliset koulutukset ovat jääneet vähemmälle, mutta Kaisan luona ollaan sentään käyty hakuilemassa ja se on kyllä Lassen mielestä ihan parasta! Joten sitä jatketaan myös ensi vuonna!
Vepessä saatiin sove läpi joten sitä lajia jatketaan kesällä. Soven läpäisy oli iso juttu ja olin hiukan yllättynyt että se onnistui ensi yrityksellä, vaika aika tiukoille se lopulta meni..
Lina opetteli uimista, mutta tänä kesänä ei lamppu vielä syttynyt, ehkä ensi vuonna?
Peppi on voinut tasaisesti koko vuoden. Kesällä se kävi hammaskivenpoistossa ja samalla lähti muutama etuhammas. Ikä ei vaan tule yksin. Mutta hyvin teräsmummo näyttää pärjäävän ilman etuhampaitakin. Pahoin kyllä pelkään että seuraavassa putsissa hampaita lähtee lisää :(
Lisäksi Pepille on ilmastynyt pieni patti rintakehään. Iän mukana tuoma luultavasti vaaraton rasvapatti, mutta niin konkreettinen merkki siitä että viimeistään nyt Peppi on vanha koira.
torstai 29. joulukuuta 2016
Kisanomaista treeniä Turussa
Meidän piti mennä tapaninpäivänä epäviralliseen tokokisaan Turkuun, mutta sitten kisat peruttiin kun peruutuksia tuli niin paljon. Harmittelin tätä järjestävälle Tuija Serelle jolloin hän ehdotti että voisin tulla tiistaina 19-20 ryhmään tekemään kisanomaisesti alokasluokan liikeet? Tämähän oli juuri sen mitä halusin, vieras paikka, vieras liikkuri ja alokasluokan liikkeet sekä paikallaolo ryhmässä vieraiden koirien kanssa! Kyllä, ehdottomasti halusin tällaisen treenin! Tein etukäteen suunnitelman miten halusin palkata Linan kehässä. Pääasiassa sosiaalista palkkaa, mutta kolmen liikkeen jälkeen myös lelupalkka. Ja tietysti loppuun siirtymän jälkeen lelupalkka uudelleen.
Tiistaina siis ajelimme Turkuun. Alkuverkan aikana raketit paukkuivat, Ou nou! Mutta Linaa ei kyllä haitannut sen enempää, onneksi.
Hallissa aloitin pienellä alkuverkalla jossa samalla kentällä ruutua tekevä koira meinasi olla häiriö, mutta tästä selvittiin jotenkin. Yksilöliikkeet tehtäisi ensin ja paikallaolo ryhmässä lopuksi.
Sitten Lina sai mennä häkkiin odotusalueelle odottamaan omaa vuoroa. Hiukan ennen meidän vuoroa otin Linan häkistä ja tehtiin luopumista ja kontaktitreeniä. Ja sitten kehääntulotarkastukseen, se ainakin sujui hienosti!
Seuraaminen oli ensimmäinen liike ja se olisi voinut olla parempi. Siinä oli paljon hyvää, mutta ne seuraamisen pulmat tulivat esille hyvin, Linalla on joku ihmeen kiire jonnekin? En kyllä tiedä minne ja epäilen että Lina ehkä ei itsekään tiedä? Selvästi vieras paikka ja peilit ja ruutu aiheuttivat häiriötä eikä tilanne ollut helpompi kun samalla kentällä oli toinen koira samaan aikaan treenaamassa.
Liikkeestä maahanmeno sujui ihan nätisti, ei edes ennakoinut ylösnousemista! Luoksetulo oli ok, mutta nykii liikkurin käskystä ja loppuperusasento oli vino kun nyt jo kyttäsi palkkaa minun taskusta. Sosiaaliset palkat kuitenkin toimivat ihan hyvin ja Lina vaikutti tyytyväiseltä ja innokkaalta jatkamaan hommia. Joten pienen siirtymän jälkeen se saikin lelun hetkeksi. Sitten jatkettiin kapulan pidolla joka oli erinomainen, Lina jopa luovutti sen vastaan panematta, eli tässä ainakin treeni on tuottanut tulosta. Sitten oli vuorossa kaukot jotka on hiukan jännä juttu, minulle. Niissä on treenattu 99% tekniikkaa ja matkaa on treenattu juuri sen prosentin verran. Mutta nyt Lina teki ylösnousun ekalla käskyllä hienosti pompulla! Ja meni myös takaisin maahan hyvin. Jäljellä oli enää hyppyliike. Ihanaa kun ei tarvitse jännittää että koira varastaa hypylle omia aikojaan. Lina suoritti hypyn ihan hyvin mutta jäi sitten istumaan poikittain minun eteen?! Se toki korjasi paikan kun huomautin asiasta, mutta selvästi tässäkin on lisätreenin paikka. Sitten siirryimme kehässä pienen pätkän ja Lina sai lelun ja vuolaat kiitokset jotka se ehdottomasti ansaitsi!
Sitten treenin kisanomainen osuus oli loppu ja kun aikaa oli niin juttelimme hetken Tuijan kanssa ja sain pari kokeilemisen arvoista ajatusta seuraamiseen.
Lopuksi oli vuorossa paikallaolo joka sujui hienosti. Lina jopa meni maahan ekalla käskyllä, hiukan hitaasti kyllä, mutta se ei nyt ole tärkeintä. Lina oli rauhallinen ja vakaasti paikallaan vaikka viereisen koiran ohjaaja tuli aikaisemmin koiransa luokse ja palkkasi sitä. Hiukan Lina vilkaisi että mitä tapahtuu, mutta ei se ollut sen kiinnostuneempi asiasta. Kun palasimme koirien luokse Lina nosti minun puoleisen kyynärpään ylös jotta se pystyi katsomaan minua. Eli jatkossa kun palaan Linan luokse niin pitää jättää hiukan väliä ;)
Minulle jäi positiivinen olo tästä treenistä ja luottamus Linan kanssa tekemiseen kasvoi. Tuija totesi että kun paikallaolo on noin hyvin hallussa niin voin lähteä kisaamaan koska vaan. Mutta haluan kyllä että muutkin liikkeet tuntuvat varmoilta ja ennenkaikkea että Linalla on selkeä käsitys siitä mitä ollaan tekemässä, myös seuraamisessa.
Mutta kun nyt on vuodenvaihde tulossa niin päätin että tavoitteita pitää olla ja tavoitteena on siis startata virallisesti alokasluokassa Linan kanssa maaliskuussa. Jos sillä ei ole juoksuja silloin?!
Tiistaina siis ajelimme Turkuun. Alkuverkan aikana raketit paukkuivat, Ou nou! Mutta Linaa ei kyllä haitannut sen enempää, onneksi.
Hallissa aloitin pienellä alkuverkalla jossa samalla kentällä ruutua tekevä koira meinasi olla häiriö, mutta tästä selvittiin jotenkin. Yksilöliikkeet tehtäisi ensin ja paikallaolo ryhmässä lopuksi.
Sitten Lina sai mennä häkkiin odotusalueelle odottamaan omaa vuoroa. Hiukan ennen meidän vuoroa otin Linan häkistä ja tehtiin luopumista ja kontaktitreeniä. Ja sitten kehääntulotarkastukseen, se ainakin sujui hienosti!
Seuraaminen oli ensimmäinen liike ja se olisi voinut olla parempi. Siinä oli paljon hyvää, mutta ne seuraamisen pulmat tulivat esille hyvin, Linalla on joku ihmeen kiire jonnekin? En kyllä tiedä minne ja epäilen että Lina ehkä ei itsekään tiedä? Selvästi vieras paikka ja peilit ja ruutu aiheuttivat häiriötä eikä tilanne ollut helpompi kun samalla kentällä oli toinen koira samaan aikaan treenaamassa.
Liikkeestä maahanmeno sujui ihan nätisti, ei edes ennakoinut ylösnousemista! Luoksetulo oli ok, mutta nykii liikkurin käskystä ja loppuperusasento oli vino kun nyt jo kyttäsi palkkaa minun taskusta. Sosiaaliset palkat kuitenkin toimivat ihan hyvin ja Lina vaikutti tyytyväiseltä ja innokkaalta jatkamaan hommia. Joten pienen siirtymän jälkeen se saikin lelun hetkeksi. Sitten jatkettiin kapulan pidolla joka oli erinomainen, Lina jopa luovutti sen vastaan panematta, eli tässä ainakin treeni on tuottanut tulosta. Sitten oli vuorossa kaukot jotka on hiukan jännä juttu, minulle. Niissä on treenattu 99% tekniikkaa ja matkaa on treenattu juuri sen prosentin verran. Mutta nyt Lina teki ylösnousun ekalla käskyllä hienosti pompulla! Ja meni myös takaisin maahan hyvin. Jäljellä oli enää hyppyliike. Ihanaa kun ei tarvitse jännittää että koira varastaa hypylle omia aikojaan. Lina suoritti hypyn ihan hyvin mutta jäi sitten istumaan poikittain minun eteen?! Se toki korjasi paikan kun huomautin asiasta, mutta selvästi tässäkin on lisätreenin paikka. Sitten siirryimme kehässä pienen pätkän ja Lina sai lelun ja vuolaat kiitokset jotka se ehdottomasti ansaitsi!
Sitten treenin kisanomainen osuus oli loppu ja kun aikaa oli niin juttelimme hetken Tuijan kanssa ja sain pari kokeilemisen arvoista ajatusta seuraamiseen.
Lopuksi oli vuorossa paikallaolo joka sujui hienosti. Lina jopa meni maahan ekalla käskyllä, hiukan hitaasti kyllä, mutta se ei nyt ole tärkeintä. Lina oli rauhallinen ja vakaasti paikallaan vaikka viereisen koiran ohjaaja tuli aikaisemmin koiransa luokse ja palkkasi sitä. Hiukan Lina vilkaisi että mitä tapahtuu, mutta ei se ollut sen kiinnostuneempi asiasta. Kun palasimme koirien luokse Lina nosti minun puoleisen kyynärpään ylös jotta se pystyi katsomaan minua. Eli jatkossa kun palaan Linan luokse niin pitää jättää hiukan väliä ;)
Minulle jäi positiivinen olo tästä treenistä ja luottamus Linan kanssa tekemiseen kasvoi. Tuija totesi että kun paikallaolo on noin hyvin hallussa niin voin lähteä kisaamaan koska vaan. Mutta haluan kyllä että muutkin liikkeet tuntuvat varmoilta ja ennenkaikkea että Linalla on selkeä käsitys siitä mitä ollaan tekemässä, myös seuraamisessa.
Mutta kun nyt on vuodenvaihde tulossa niin päätin että tavoitteita pitää olla ja tavoitteena on siis startata virallisesti alokasluokassa Linan kanssa maaliskuussa. Jos sillä ei ole juoksuja silloin?!
tiistai 6. joulukuuta 2016
Vuoden vikat kisat
Vuosi 2016 alkaa vääjäämättä lähestyä loppuaan. Rallytokossa ja vepessä on tavoitteet täyttyneet. Aksassa se viimeinen luva jäi edelleen saavuttamatta, mutta, hei, kakkosissa on kivaa! Ja jos tavoite on ollut kesästä saakka parempi pujottelu niin sekin on nyt saavutettu!
Lauantaina Lina pääsi Turkuun Sonjan oppiin aksaamaan. Tällä kertaa keskityttiin kontakteihin, keinu ja puomi. Keinua ei ole tehty juurikaan, hiukan Lina on paukuttanut sitä joskus kesällä. Puomiahan me tehtiin marraskuussa kerran, joten siitä oli nyt hyvä jatkaa. Joten nyt Lina on treenannut keinua kahdesti ja puomia myös. Saatiin paljon hyviä ajatuksia taas ja tältä pohjalta on hyvä ensi vuonna rakentaa eteenpäin.
Sunnuntai olikin astetta jännittävämpi päivä. Heti aamupalan jälkeen lähdimme Linan kanssa hallille rekkarit kainalossa ja eurot taskun pohjalla. Ilmosta ostin Linalle keltaisen kisakirjan ja täytin siihen tiedot Linasta. Sitten jonon jatkeeksi mittausta odottamaan, Hui! Suomalaisen Jari mittasi huolella ja useamman kerran. Ja lopuksi laittoi merkinnän mediruutuun! Mutta sen verran lähellä maksirajaa ollaan että kiertoon meni. Tämä ei kyllä ollut mitenkään yllätys, kun nykyään kiertoon laitetaan jos on vähänkin rajalla ja Lina on kyllä. Sunnuntain tulokset vaihtelivat 42,2-42,8cm välillä. Eli lienee syytä harjoitella seisomista kunnolla. Olisi nimittäin erittäin ikävä jos Linasta tulisikin maksi vain siksi että se seisoi varpaillaan kun mitattiin?! Niin se 42,8cm mittaustulos nimittäin syntyi.
Siten kotiin pariksi tunniksi ja sitten Lasse kyytiin ja takaisin hallille. Lassen kanssa aloitimme urakan Jessin vauhdikkaalla hypärillä ja taas oli nolla lähellä, mutta niin siitä vaan tuli hylky kuitenkin. Ja aksaradoilla oli aikalailla sama meininki. Lähellä on mutta ei osu. Mutta hurjasti hyvää oli kaikissa radoissa:
1. lähdöt!
2 pujottelut!!
3 rimat pysyivät!
4 kontaktit!
5 Lasse seurasi lähtöön vetämättä taluttimessa!
6 Minua ei jännittänyt!
7 Meillä oli kivaa!
8 tosi kivat radat!
9 Lassen vauhti!!
Ja kun sunnuntaina oli noin kivaa niin tiistaina jatkettiin Hskh:n kisoissa. Tulokset olivat edelleen samaa luokkaa, mutta kivaa oli edelleen. Sepon aksaradalla tuli pieni katkos yhteyteen ja Lasse loikkasi hypyn molempiin suuntiin ja Jarin hyppyradalla minulta petti jarrut heti alussa ja siitä seurasi totaalinen myöhästyminen jatkosta. Mutta kun otettiin hiukan uudestaan vauhtia niin loppurata sujui kivasti, myös kepit!!
Pari torstaita vielä treenataan aksaa ja siten hiljennytään joulun viettoon. Tosin tapaninpäivänä saattaa tapahtua jotain jännää?? Mutta siitä lisää myöhemmin.
Lauantaina Lina pääsi Turkuun Sonjan oppiin aksaamaan. Tällä kertaa keskityttiin kontakteihin, keinu ja puomi. Keinua ei ole tehty juurikaan, hiukan Lina on paukuttanut sitä joskus kesällä. Puomiahan me tehtiin marraskuussa kerran, joten siitä oli nyt hyvä jatkaa. Joten nyt Lina on treenannut keinua kahdesti ja puomia myös. Saatiin paljon hyviä ajatuksia taas ja tältä pohjalta on hyvä ensi vuonna rakentaa eteenpäin.
Sunnuntai olikin astetta jännittävämpi päivä. Heti aamupalan jälkeen lähdimme Linan kanssa hallille rekkarit kainalossa ja eurot taskun pohjalla. Ilmosta ostin Linalle keltaisen kisakirjan ja täytin siihen tiedot Linasta. Sitten jonon jatkeeksi mittausta odottamaan, Hui! Suomalaisen Jari mittasi huolella ja useamman kerran. Ja lopuksi laittoi merkinnän mediruutuun! Mutta sen verran lähellä maksirajaa ollaan että kiertoon meni. Tämä ei kyllä ollut mitenkään yllätys, kun nykyään kiertoon laitetaan jos on vähänkin rajalla ja Lina on kyllä. Sunnuntain tulokset vaihtelivat 42,2-42,8cm välillä. Eli lienee syytä harjoitella seisomista kunnolla. Olisi nimittäin erittäin ikävä jos Linasta tulisikin maksi vain siksi että se seisoi varpaillaan kun mitattiin?! Niin se 42,8cm mittaustulos nimittäin syntyi.
Siten kotiin pariksi tunniksi ja sitten Lasse kyytiin ja takaisin hallille. Lassen kanssa aloitimme urakan Jessin vauhdikkaalla hypärillä ja taas oli nolla lähellä, mutta niin siitä vaan tuli hylky kuitenkin. Ja aksaradoilla oli aikalailla sama meininki. Lähellä on mutta ei osu. Mutta hurjasti hyvää oli kaikissa radoissa:
1. lähdöt!
2 pujottelut!!
3 rimat pysyivät!
4 kontaktit!
5 Lasse seurasi lähtöön vetämättä taluttimessa!
6 Minua ei jännittänyt!
7 Meillä oli kivaa!
8 tosi kivat radat!
9 Lassen vauhti!!
Ja kun sunnuntaina oli noin kivaa niin tiistaina jatkettiin Hskh:n kisoissa. Tulokset olivat edelleen samaa luokkaa, mutta kivaa oli edelleen. Sepon aksaradalla tuli pieni katkos yhteyteen ja Lasse loikkasi hypyn molempiin suuntiin ja Jarin hyppyradalla minulta petti jarrut heti alussa ja siitä seurasi totaalinen myöhästyminen jatkosta. Mutta kun otettiin hiukan uudestaan vauhtia niin loppurata sujui kivasti, myös kepit!!
Pari torstaita vielä treenataan aksaa ja siten hiljennytään joulun viettoon. Tosin tapaninpäivänä saattaa tapahtua jotain jännää?? Mutta siitä lisää myöhemmin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)