keskiviikko 21. maaliskuuta 2018

Kevättä kohti

Kevät keikkuen tulevi. Sää on oikutellut, lupauksia lämmöstä on, mutta sitten tulee joka kerta takapakkia ja taas on kylmä, Höh! Mulle kelpaisi kyllä jo sulat ulkokentät!
Meidän treenit edistyvät hiukan samalla tavalla? Paitsi että Lina ei ole juurikaan treenannut hallilla koko talvena kuin aksaa. Tokoa on tehty tai oltu tekemättä kotona. Lasse on tehnyt hiukan monipuolisemmin hallilla jotain, vepeä, rallytokoa jne.

Ehkä tässä nyt näkyy se kun ei ole ohjattuja treenejä, niin tekeminen on hiukan niin sun näin? Toisaalta rankka syksy vaati ehkä veronsa ja nyt on pitänyt palautua kun kaikki on ihan hyvin.
Kotona on toki tehty jotain pientä, tunnaria ja nose workkiä mm.
Lägin kisoihin osallistuin molempien kanssa yhdelle radalle. Lina jatkoi vauhdikasta menoaan hyllyksi. Vielä oli liian haasteellista pujotella ihan putken vieressä ja minun pitää selvästi miettiä oman liikkeen suuntaa tarkemmin jatkossa.
Lasse oli ihan pätevä ja alun haparoinnin jälkeen tehtiin ihan ok aksarata kympillä ja sillä olimme toisia. Kari Jalosella ei ollut juostaan suoraan suoraan ykkösen, eikä kakkosen ratoja. En tiedä kaipaanko niitä ainakaan Lassen kanssa, mutta Linan kanssa voisi jopa olla kiva kokeilla sellaista joskus?

Viime viikolla sairastelin muutaman päivän ja keskiviikkona Lina kävi osteopaatilla. Sillä oli kallonpohja ihan jumissa ja pää vinossa. Mokoma pussi, Argh! Ja loppuviikon Lina sitten sai levätä hoidon jälkeen, joten Lasse pääsi torstaina aksaamaan ja perjantaina se pääsi myös hihan omatoimitokoon. Lasse olikin oikein pätevä molempina päivinä, vaikka hiukan mietitytti kun silläkin oli aika totaalisia lepopäiviä takana useampi. Mutta eipä haitannut, Lassesta on tullut oikein luottokaveri <3 Tätä en olisi uskonut 5-6 vuotta sitten ;)
Aksassa se todellakin hoitaa oman tonttinsa ja tokossa se on ihan mahtava treenikaveri, hiukan se tietysti on kiihkeä alkutreenistä, mutta ei se ole mahdoton tai mitenkään maata kiertävälle lähdössä. Ja tokotreenin päätteeksi se teki niiiin kauniin paikkiksen että meinasi itku päästä. Niin paljon kun ollaan tahkottu sitäkin liikettä ja ties miten monta kertaa ollaan aloitettu alusta uusilla neuvoilla ja taas on jotain käynyt ja luottamus onnistumiseen on hajonnut molemmilta. Nämä hetket kun koira rentoilee rivissä vaikka kahta puolen omaa kenttää aksataan ne ovat kyllä kultaakin kalliimpia!

Pitäisi vielä katsoa pari aksakisaa Lasselle, nyt kun sen kanssa on kiva jopa kisata!







sunnuntai 4. maaliskuuta 2018

Linan ekat aksakisat

Linan kisakirja on vahvistettu 5.3.2017 joten vuosi meni että se oli ekan kerran käytössä. Eikä siihen yhtään merkintää vielä tullut.
Kisattiin tänään Kirkkonummella, oikeastaan Masalassa, Niinun hallilla. Halli on ihan kiva mutta hiukan ahtaan puoleinen. Onni oli siis että Lina on järkevä eikä painestu muista koirista ihmisistä tm. Se halusi vain radalle!
Olin siis ilmoittanut neidin kahdelle hyppyradalle koska sen kontaktit ovat vielä keskeneräiset. Tuomarina oli A Savioja. Tulin kisapaikalle hyvissä ajoin kun halusin nähdä myös millainen aksarata oli ja samalla näin tuttuja koiria radalla.
Kun hypäriä rakennettiin koitimme epätoivoisesti arvailla että onko tuossa lähtö ja mennäänkö siitä koko kentän poikki vai pitäisikö jossain kohtaa kääntyä? Ja piti kyllä kääntyä, tiukasti, vaikka edessä oli houkutteleva pituus. Kepeille vienti oli putkesta ja muuten rata oli aika perusaksaa.
Lina lähti mediluokassa kolmantena ja minulla oli hiukan vaikeuksia hahmottaa lähtöpaikka kun olen taas tottunut olemaan makseissa Lassen kanssa, joten otin Linan häkistä hiukan turhan myöhään verkkaan. Lina oli melkoisen täpinöissään ja selkeästi tiesi mitä ollaan tekemässä. Alku meni hyvin, Lina pysyi lähdössä ja suoritti kolme ekaa estettä oikein! Sitten kun olisi pitänyt kääntyä niin se kyllä yritti, mutta ei ihan onnistunut vaan "ajautui" myös pituuden yli. Siitä jatkettiin ihan sujuvasti ja olen aivan mielettömän onnellinen siitä miten Lina hoisi pujottelun!! Se oli jo ajautumassa väärälle puolelle ensimmäistä keppiä mutta hienosti se korjasi ja pujotteli loppuun saakka hurjasti murahdellen! Sitten läpinäkyvä lyhyt putki tuotti ongelmia molemmilla radoilla, se ei oikein löytynyt?!
Toiselle radalle otin Linan aikaisemmin verkkaan ja saatiinkin kiva yhteinen kupla odotellessa aikaiseksi. Mutta yhtäkkiä me olimmekin ekana lähdössä medeissä ja taas meinasi mennä pasmat sekaisin. Mutta pääsimme lähtöön ja hiukan mietteliäänä jätin Linan lähtöön, heti toisena esteenä oli pussi. Eikä siinä mitään mutta kun pussilta piti kääntyä tiukasti vasemmalle niin hiukan kyllä jännitti, vaikka päätin että Lina saa tulla pussista ulos ennenkuin käännän sen. Lina lähti reippaalla vauhdilla radalle ja sujahti pussiin josta kuului kunnon kolaus?! Ilmeisesti ääni tuli kankaasta kun Lina sujahti vauhdilla pussiin?? Rata kuitenkin jatkui pari estettä ennenkuin LIna ajautui väärälle hypylle, kun minä taas oletin, en siis ohjannut..
Loppuradalla oli jotain pientä säätöä ja kepitkin piti uusia kun kolmosvälissä tuli joku tahtirikko, mutta uusinnassa Lina pujotteli ajatuksella oikein hienosti!
Maalissa se oli tyytyväinen ja halusi palkkaa. Ja sitten lähdettiin lenkille. Kierrettiin kunnon lenkki gööttiseurassa. Lina kuitenkin piti oikeaa korvaa rutussa jonkun aikaa lenkillä joten oletan että korva sai osumaa pussissa, koska mitään muita korvapulmia ei nyt ole ollut. Juuri sillä hetkellä harmitti se pussi ja siinä törmäily, kun aksa ei mitenkään ole Linan päälaji niin en kyllä haluaisi riskeerata Linan terveyttä esteillä jotka voivat olla helposti vaarallisia. Ja vaikka niiden käyttö ei olekaan kiellettyä niin minusta ykkösluokka on hiukan kyseenalainen paikka käyttää niitä? Tai ainakin toivoisin että rata jatkisi suoraan eteenpäin pussilta. Mutta enpä ole edelleenkään tuomari.
Ensi viikonloppuna hurjastellaan vielä yksi hypäri Lägin kisoissa ja sitten pidetään kisaamisesta taukoa kunnes kontaktit sujuvat. Tosin nykyvaatimukset ovat se verran kovat että voi mennä pidempi hetki ennen seuraavia kisoja?