lauantai 19. tammikuuta 2013

Tunnistusjälkeä

Aamulla herättiin aikaisin, viikonloppu ja ylhäällä oltiin jo ennen seitsemää. Pakkasta oli  -25c, Oho! Kamat kasaan ja autoa herättelemään, hyvin toimi, paitsi takaluukku ei sitten halunnutkaan enää mennä kiinni. Kymmenen minuutin kuluttua, aseöljy ja CRC käsittelyiden jälkeen tämäkin ongelma ratkesi, tulipa huollettua takaluukun lukko, se ei varmaan tänä talvena enää jäädy:)
Ajeltiin Hankoon ja oltiin perillä juuri sopivasti, pikaisesti ehdin pissattamaan Lassen ja sitten kurssi alkoikin, vetäjänä on Päivi Romppainen ja kurssilla on 5 kelpietä, pari sakemannia, yksi russeli ja yksi dogo argentino. Ensimmäinen tehtävä oli aika helppo, ensin koirat saivat tutustua tilaan ja sitten ne saivat kiivetä harjoituspöydälle ja syödä siitä nameja, tämän Lasse osasi, mutta ongelmaksi meinasi tulla se että pöydälle sai mennä vasta kun rauhoittui! Eli pieni hetki meni odotellessa, mutta onneksi meillä on olemassa esim. "tauko" käsky, siitä oli hyötyä. Tähän tuli pari toistoa ja opettaminen tapahtuu naksulla. Kaikki koirat tekivät tämän tehtävän vuorollaan ja sitten alkoi uusi kierros. Vihjesanana minulla on toistaiseksi "ole hyvä" Lupa suorittaa tehtävä, koska en halunnut vapauttaa sitä pelkällä liikkeellä, se tietäisi ongelmia agilityyn!!

Nyt koiran piti mennä pöydälle ja laittaa kuono purkkiin. Purkkijuttua oli harjoiteltu jo kotona, joten periaatteessa se oli tuttu juttu? Nyt otin käyttöön "odotusmaton" eli pieni matto, jonka päälle Lassen piti käydä ja jossa sen piti odottaa rauhallisesti sekä ennen tehtävää, tauoilla ja tehtävän jälkeenkin Lasse rauhoittui matolle! Muiden koirien työskennellessä se toki oli omassa häkissä lepäämässä. Tässä tuli iso yllätys minulle, kotona on toki olemassa koiranpeti, johon käskynä on "oma paikka" siihen rauhoitutaan, mutta tämä mukana ollut matto oli uutta Lasselle. Käskyllä se kuitenkin kävi pitkälleen matolle ja rauhoittui! Erittäin käyttökelpoinen taito, varsinkin Lassen kanssa! Itse kuonon laittaminen purkkiin oli ihan pikkujuttu, sitähän oli jo kotona tehty...
Seuraava etappi oli lähtöhaju! Eli koira tuli ohjaajan luo luvalla ja laittoi kuonon purkkiin, Naks! ja nami. Tässä tuli taas esiin Lassen taipumus jumittaa katseella, namit olivat tuolilla minun vieressä ja Lasse ei meinannut selvitä siitä, se oli sitä mieltä että hän yltää hyvin itse poimimaan namit tuolilta, turha tässä töitä tehdä ensin! Kun otin namit käteen, niin helpotti. Tosin perästäpäin kuulin että Lasse jumitti nameja koska palkkasin sen siitä:( Eli Lasse osaa, mun pitää vielä oppia.
Kolmas tehtävä yhdisti kahta edellistä, ensin koira sai lähtöhajun kädessä olevasta purkista, Pari naksua ja namit, sitten sen piti odottaa lupaa ja luvalla se sai mennä pöydälle ja laittaa sielläkin kuonon purkkiin ja taas naksuttelemalla palkittiin. Tässä kohtaa Lasse oli jo niin rauhallinen että, aloitimme kaiken matolta, siitä sai luvan tulla lähtöhajulle, pari naksua ja namit kädestä, vikalla kerralla suullinen kehu, laitoin purkin kiinni, otin namikupin ja siirryin pöydän viereen, Lasse odotti pöydän edessä lupaa tulla pöydälle, siellä taas sai naksun ja namit ja saatuaan palkan se tuli takaisin matolle odottamaan seuraavaa satsia! Yksinkertaista ja tehokasta!!Tässä kohtaa olin jo erittäin ylpeä Lassesta, Vau mikä koira, upeaa keskittymistä, ilman minkäänlaista hösellystä!
Viimeinen tehtävä olikin päivän haasteellisin. Ensin koira sai lähtöhajun, sitten se meni pöydälle, jossa olikin nyt kaksi purkkia ja vain toisessa oli haju! Naksun sai vain kun laittoi kuonon oikeaan purkkiin. Aloitimme taas sillä että ensin matolle, siitä luvalla lähtöhajulle, yksi naksu ja seuraavasta haistelusta sanallinen kehu, Odota, purkki kiinni, namikuppi mukaan, kun istuu hyvin saa luvan tulla pöydälle, pöydällä saa naksun kun upottaa kuonon oikeaan purkkiin ja namit siis syötettiin reikäkupista purkin päältä! Koira saa hajua kokoajan syödessään ja hajusta tulee positiivinen muistikuva.. Sitten koira mukaan pöydältä pois ja matolle taas!

Päivi ihasteli kelpieiden kykyä oppia uutta varsin nopeasti ja lopussa kun kävimme läksyjä läpi niin totesimme että kelpieiden kanssa on ehkä syytä edetä nopeammin kuin mitä ohjeessa luki, koska jos tehtävää ei vaikeuta riittävän nopeasti kelpie ottaa vauhdin mukaan ja sitä ei nyt haluta?!

Torstaina Lasse kävi kraniaali-sakraaliterapiassa. Käynti oli varsin mielenkiintoinen ja olen ihan positiivisella mielellä. Kaikenlaisia jumeja löytyi, selvää syytä ontumiselle ei löytynyt, useampikin vaihtoehto kylläkin:) 

Idag var vi på "ID-spår"  kurs. Väldigt intresant! Mycke nytt för mig och Lasse hamna nog också fundera en del!
Han skötte sig så fint och jag är såååå stolt!! Min fina svarta Laser! Svåraste uppgift var att hunden skulle vara lugn före den fick jobba. Jag tänkte att det kommer att vara jobbit, men det var inte häller så jobbit. Jag använde en matta där hunden skulle lugna ner sig alltid före uppgiften och efter den också. Lasse har hemma en madrass där han "vilar" när jag säger så. Nu tog jag samma kommando till mattan och Vau! det fungera!! Han kunde lugna ner sig fint!! Han var en av de bästa på kursen! Det var 5 st kelpisar på kursen, en jackrussel, en dogo argentino och två st. shäfer.
Lasse jobba fint, konsentrera sig bra fast det var många främmande människor i hallen! Han fatta snabbt vad det var, han skulle göra och han tyckte om det här också! Han tycker nog om allting som vi gör:) Som skolningsmetod använde vi klickern och det är bra, passar Lasse utmärkt! Det är nog mycke som jag ska lära mig, men jag tror att det bli nog bra det här?!

På torsdagen var hos Kranial-sakralterapeuten. Det var en intresant upplevelse, helt positiv känsla fick jag. Mari hitta lite ett och annat, men ingen eksakt orsak till haltande. Vi får se vad farmtiden hämtar med sig?









Ei kommentteja:

Lähetä kommentti