Meidän rauhallinen; tehdään mitä jaksetaan, tahti jatkuu. Onneksi Lasse on fiksu koira ja kestää myös sen että aina ei vaan tehdä täysillä hommia ja näköjään nämä useamman viikon jaksotkin sujuu. Jotenkin toivoin että kun vaan jätän gluteenin pois ruokavaliosta, niin sitten olo parane hetkessä ja energiaa riittää taas. Mutta ei ainakaan kahden ensimmäisen viikon aikana mitään ihmeitä ole tapahtunut. Pahin mahakipu on helpottanut, mutta energiaa ei kyllä edelleenkään kauheasti ole, paitsi koirilla. Jopa Peppi on alkanut oireilemaan tätä talvihorrosta. Pepin kanssakin tulee aina tehtyä jotain pientä kun Lassen kanssa tehdään juttuja. Nyt Peppi riehuu lenkillä, se jopa on pari kertaa vetänyt taluttimessa, meidän Peppi?!?!
Ollaan me jotain pientä tehty, kaukoissa näkyy ehkä valoa tunnelin päässä, tosin se tunneli on edelleen piiitkä ja valo on ihan vain aavistus valosta, mutta mutta.. Olisikohan Lasse vihdoin oivaltanut mitä siltä halutaan? Metallinoutoakin ollaan tehty ja sekin sujuu jotenkin. Nyt Lasse ainakin tuo metallin mulle joka kerta, joten edistystä tämäkin. Tosin kapulan nosto, palautusvauhti, ote ja loppuperusasento on vielä levällään kuin Jokisen eväät. Mutta mitä siitä, nyt se sentään noutaa metallia, kotona..
Viime viikollakaan ei päästy hallille treenaamaan, kun auto sanoi sitten sopimuksen irti. Minusta se oli varsin keljusti tehty, kesken työmatkan vielä, murrr!!
Nämä pakkasetkaan ei mitenkään houkuta viettämään aikaa ulkona, lenkillä ollaan toki käyty ja jatkuvasti pitenevät illat parantavat koko ajan lenkkeilymahdollisuuksia. Lasse nauttii hurjasti kun se saa juosta vapaana, kuten myös Peppi. Mutta nyt en ole pitänyt niitä yhtä aikaa vapaana kun tuntuu että vauhdin hurmassa se vähäinenkin järki katoaa molemmilta ja kun kokoeroa kuitenkin on, niin turvallisuussyistä ovat nyt juosseet erikseen.
Sununtaina olin Hi-Han tokokisoissa hommissa ja kun ilmossa oli aika rauhallista, niin ehdin hyvin katselemaan kisoja. Erittäin iloinen olin, kun EVL:n voitti snautseri!! Se voitti kaikki bortsut yms, hyvä, hyvä!! Koiralla ja ohjaajalla oli kehässä todella kivaa yhdessä, se näkyi. Ihastuttavaa yhteistyötä, snautserin kanssa pärjätäkseen pitää kyllä yhteistyön ja koiran motivaation olla hyvässä kunnossa, hatun nosto ohjaajalle! Kisoja oli kiva olla katsomassa, mutta ei minulle kyllä tullut sellaista oloa, että olisi jotenkin kiire itse kisaamaan. Ei tietysti voi ollakaan, kun ei olla treenattu ja liikkeet on levällään, mikä enemmän, mikä vähemmän? Pitäisi ensin selvitttää millä mallilla mikin liike on? Sitten pitäisi tehdä suunnitelmä miten treenataan liikkeet kuntoon ja sitten pitäisi vielä treenata! Hoh hoijaa... Kevväämmällä?
Vi fortsätter ännu med lungn takt. Fast jag äter nu rätt, tror jag,(?) så jag mår nog inte ännu bättre. Eller jag har inte så ont i magen mera, men energin har inte kommit tillbaka.
Så vi har gjort bara små saker och varit ute. Fast ute är det lite onödigt kallt. Peppi särskilt fryser lätt. Lite lydnad hemma har vi träna. Fjärr, kan det vara att det skulle börja fungera snart? Det ser lite, lite, lite bättre ut nu?
Metallapporten har blivit bättre. Lasse hämtar den tillbaka nu! Gripande, farten och slutet är ännu på hälften, men det är fint att nu tar han metallen upp och kommer till mej ändo.
På fredagen skulle vi och träna, men min bil tyckte att det var för kallt! Så den lämna mej på morgonen på vägen. Det var ny upplevelse till mej, att åka till jobbet med bärgningsbil, spännande? Men bilen fick stanna på service över veckoslutet, så det blev inga träningar på fredagkvällen. Och ända felet som bilen hade var att den var isig! Så jag har ingen vinterbil? Visst var det -20c på fredagmorgonen, men haloo!?! Min bil ska nog tåla vinter och kyla. Kanske jag behöver en ny bil igen?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti