Viikon varrelta

Viime viikon perjantaina tehtiin kiva lenkki harjulla Maijan ja gööttien kanssa. Lasse saa ihan tosissaan spurtata kun göötit piirittävät sen, mutta Lassen pelastus on metsä. Se loikkii kevyesti menemään metsään ja göötit jää jälkeen kun niiden menoa risut hidastavat huomattavasti enemmän. Lasse tulee tosi kivasti  juttuun gööttien kanssa,  se ei juokse niiden päälle eikä kampita niitä, vaikka välillä ne jahtaa Lassea "ihan tosissaan" niin niiden kommunikaatoio toimii hyvin, kukaan ei suutu eikä ole tosikko. Ja kun Lasse kyllästyy olemaan jahdattavana, niin göötit ymmärtävät sen hienovaraisen viestin hienosti. Lasse kävi lenkin päätteeksi heittämässä talviturkin Nälköönlammella. Sitä ei näköjään kylmä vesi eikä kylmä ilma ja sade haitannut, ihan tyytyväisenä se pulikoi parikin kertaa. Lammella oli niin kaunista, rauhallista ja kauneuden kruunasi joutsenpariskunta! Vielä kun olisi ollut kymmenen astetta lämpimämpää? Mutta kai tässä kohti lämpimämpiä aikoja ollaan menossa
Lauantaina kaivoin esiin hajuerottelupurkit ja Sari tuli katsomaan meidän treeniä. Hiukan mä kyllä olin epäilevä että muistaako Lasse mitä sen piti purkeilla tehdä, kun edellisistä treeneistä on kulunut hyvinkin yli puoli vuotta. Mutta huoli pois, hyvin Lasse muisti ja ennen kaikkea se muisti sen mielentilan joka on opetettu! Joten seuraavan koiran kanssa mä olen niin hurjan paljon viisaampi, mä opetan sen tekemään kaiken vain ja ainoastaan oikeassa mielentilassa. Miten paljon helpommalla mä tulen pääsemään? Ainakin teoriassa ;)
Lauantain muukin ohjelma oli varsin rauhallista, pari remmilenkkiä, ensin omalla porukalla ja illalla Jaana tuli vielä lenkkiseuraksi. Lasse tapasi nyt Benjinkin ensimmäistä kertaa. Hiukan sen piti kertoa kakaralle kuka on herra talossa, mutta ilman mitään suurta rähinää siirryttiin lenkille joka menikin kivasti. Benji oli utelias ja Lasse kesti pentua kunhan se ei ihan iholle tullut, tai ei ainakaan ollut siinä liian kauan. Mutta siististi kävelivät lenkin kaikki koirat. Peppi jätettiin suosiolla kotiin lepäämään, se ei välttämättä välitä isoista koiraporukoista eikä sen lempihuveihin muutenkaan kuulu monta pitkää remmilenkkiä samana päiviänä, hyi!
Viikonloppuna kuului erittäin kivoja uutisia. Kalle ja Heli kävivät kahdessa tokokokeessa ja molemmista tuli ykköstulos!! Kalle on siis paitsi kaunis niin myös erittäin lupaava harrastuskoiran alku! voi miten mä olen iloinen, kun tällaisia uutisia kuuluu. Näitä uutisia saa tulla vaikka kuinka ja paljon, sopii mulle!
Maanantaina työt haittasivat harrastamista ja ohjatut aksatreenit piti jättää väliin, mutta käytiin illalla hallilla kahdestaan tekemässä kaikenlaista kivaa, minikontakteja ja pujottelua pääasiassa. Tuo halli tuossa melkein kotiovella on kyllä tosi kiva juttu! Ja voin vain kuvitella miten kiva se on syksyn räntäsateella? Voi olla että ensi syksynä tulee trenattua ahkerammin kuin yleensä.
Tiistaina Lasse lepäsi ja keskiviikkona käytiin jälkimetsässä. Lasse nosti kaikki 7 keppiä! Miten hienosti tehty. Vauhtia oli kyllä taas aika paljon, mutta tarkkuus ei kärsinyt liikaa. Kun jälki oli ajettu ajeltiin Niemenkylään etsimään uutta jälkimetsää kun tuo nykyinen tuntuu olevan täynnä eri ikäisiä verijälkiä, pöh! Torstaina korkattiin uusi kesäharrastus, vesipelastus! Toistaiseksi treenattiin kuivalla maalla, mutta kai me kohta päästään veteenkin? Kuivan maan treenit sujuivat hyvin, Lasse hyppäsi rohkeasti "veneestä" ja tuli "rantaan" mun luo, eli käytännössä se hyppäsi telttapaketin yli ja suoritti erittäin vauhdikkaan 40m luoksetulon! Lasse on kyllä hieno ja nopea kun se saa kiitää täysillä. Seuraava tehtävä oli köyden haku veneeltä. Lasse teki tämänkin täysii vaan asenteella ja Anne rukka taisi lähes pyllähtää kun Lasse tuli hakemaan köyttä ekalla kerralla, toisella kierroksella Anne oli paremmin valmistautunut, eikä tasapainon menetyksen uhkaa enää ollut.
Tänään ollaan taas treenattu, nyt meillä oli seurana Lassen pentu Paavo. Paavo tuli tutustumaan jäljen alkeisiin ja samalla tehtiin hiukan tokoa, joka Paavon kohdalla muuttui hyvin nopsasti malttamistreeniksi. Mutta Paavo on fiksu poika ja helpolla se saatiin ymmärtämään mitä piti tehdä.

Jälkimetsässä Lasse ajoi ensin n. 400m pitkän jäljen jossa oli 7 keppiä, mutta nyt yksi keppi jäi johonkin, muut kuusi kappaletta sentään ilmaistiin aika kivasti. Ilmaisut ovat parantuneet kevään aikana ja Lasse malttaa nyt paremmin odottaa että kepiltä jatketaan matkaa. Tänään vauhtikin oli maltillista ja kulman se selvitti hyvin.
Sitten oli Paavon vuoro päästä jäljestämään. Koska Paavo ei ole juurikaan tehnyt jälkeä se sai tehdä kaksi lyhyttä makkarajälkeä. Paavo on niin lahjakas jälkikoira ja vähän samanoloinen kuin Lasse, namien syöminen ei ollut se juttu, vaan haistelu oli parempaa. Paavo oli tosi tarkka ja rauhallinen jäljellä, ei hösää eikä kiirehdi. Nyt mä olen jo hiukan kade Jennylle, mäkin haluan tuollaisen jälkikoiran, vaihtaisikohan Jenny koiraa?
En mä oikeasti Lassesta luopuisi, mutta mä kyllä tykkään niin paljon Lassen jälkikasvusta, upeita koiria kerta kaikkiaan.
Huomenna menen katsomaan oman seuran tokokoetta, kun siellä kisaa Kalle ja sunnuntaina mennään Turkuun treenaamaan aksaa Sonjan johdolla. Ja kun maanantaina on omat aksatreenit, niin ensi viikon tiistai on sitten ihan vaan lepopäivä! Koska keskiviikkona mennään varmaan taas jäljelle tai tekemään esineruutua tms.