Vepekokeen jälkeen kävimme Heinolassa kisaamassa puolikkaan radan rallytokoa. Keskeytin kun Lasse kyltin nro 8 uusimisen yhteydessä livisti hakemaan houkutuksesta itselleen pienen palkan pallon muodossa. Palautin pallon paikilleen ja Lasse odotti käytösruudun vapautumista houkutuksen vieressä maaten, tiukan käskyn alla. Tämän jälkeen se teki hienon käytösruudun ja kun olin ilmoittanut että voimme olla nollakoira mestariluokassa niin jäimme odottamaan sen alkua. Mestariluokassa oli mukana sarjahyppy ja pakko myöntää että hiukan jännitti, koska sitä on treenattu ehkä 2 kertaa? Ja muistaakseni se ei sujunut ihan kuin Strömsössä?
No nollakoira aloittaa käytösruudulla ja liike oli 3min seiso edessä! Sitä oli onneksi treenattu (ekaa kertaa) perjantaina. Lasse oli kyllä todella väsynyt koska se seisoi liikauttamatta edes varvasta koko ajan!!! Vau! Ja kun totesin että Lassse muistutti lähinnä zombieta vireystasoltaan niin vein sen autoon nukkumaan ja ihan viime tingassa hain sen sieltä radalle. Radan reunassa tein jotain mitä en ole ikinä ennen tehnyt kisoissa: minä nostin sen virettä niin paljon kuin pystyin!?! Villi leikkituokio lempipallon kanssa ja vasta juuri ennenkuin astuin kehänauhan yli laitoin pallon taskuun. Kehän menin siis treenilivit päällä, mitä en ole enää yleensä tehnyt, mutta nyt tiesin että Lasse tarvitsi kaiken sallitun avun kehään mukaan! Tässä tilanteessa tämä oli hyvä ratkaisu. Lasse tosiaan teki rallytokoa kanssani! Radalla oli pari liikettä joita se ei osaa, valkovuokko, puolenvaihto edessä oikealta vasemmalle jne. mutta Lasse yritti, me olimme yhdessä tekemässä suoritusta! Tästä radasta jäi ihan kiva olo, kun kisaradasta jäi lähinnä hämmennys ja pettymys?
Maanantaina Lassella oli ihan täysin vapaapäivä ja hyvin se latasi akkunsa. Tiistaina se oli ihan normaali oma itsensä. Treenasimme aksaa ja pujottelu oli taas niin vaikeaa.. Kunnes kouluttaja meni seisomaan keppien päähän, silloin kepit sujuvat leikiten ja aina oikein.
Viikonloppuna oli kisat tiedossa la ja su. Lauantaina ensimmäisellä radalla kaikki sujui kepeille saakka hyvin, sitten itse yliohjasin kun en luota, tyhmä minä? Muuten ihan ok rata, tosin toinenkin kielto tuli jostain? Lauantain toinen rata olikin sitten taas hoh hoijaa?! Lasse tuli jo A:lta läpi mutta kun se teki saman puomilla niin keskeytin. Ennen puomia olimme jo hylkäytyneet kepeillä, yllätys? Kolmen aloituksen jälkeen Lasse aloitti oikein mutta jätti matkalla pari keppiä väliin enkä enää korjannut sitä.
Joten fiilis lähteä sunnuntaina kisaamaan ei ollut kovin innokas? Onni ovat hyvät ystävät. Kiitos Saijalle joka lähti sunnuntai aamuna hihan kentälle katsomaan mikä kepeissä nyt mättää? Tosin se ei ihan selvinnyt kun emme saaneet virhettä esille? No ainakin tiesin ennen lägin startteja etttä Lasse osaa ja fyysisesti myös pystyy pujottelemaan oikein. Ehkä tämä tieto hiukan helpotti minun pääkopan stressiä koska ekalla radalla Lasse pujotteli virheettömästi! Vaikka sitä ennen tuli jo hylky kolmen kiellon merkeissä. Koska me niitä ollaan ruvettu keräämään? Toisella radalla Lasse aloitti kepit oikein mutta olisiko ollut kolmosväli mikä sitten jäi väliin? Keskeytin Lassen tekemisen, pyysin alkuun ja sanoin että ei noin! Kepit uudelleen ja oikein meni. Mutta kun varmistelin taas keppejä en sitten ollut ohjaamassa niiden jälkeisellä hypyllä kunnolla vaan Lasse loikkasi sen pitkäksi ja samalla vauhdilla nappasi mukaan yhden ylimääräisen hypynkin. Nyt kontaktit toimivat kohtuullisesti, paitsi jompikumpi A oli taas juoksuversio?! Kun kerran olin kisaamassa niin nätisti kysyin tuomarilta voisiko hän mitata Linan epävirallisesti? Tottakai hän sanoi ja lattialla mitattuna mitta pysähtyi 41cm kohdalle!?! Hups! Olen itse saanut aina enemmän, mutta kiva näin päin ;)
Onneksi tiistaina oli Sonjan treenit! Aiheena ei ollut pujottelu vaan kontaktit! Sonja muutti palkkaamista: namit pois ja pallo tilalle! Lasse siis opetteli hiukan uutta tehtävää kontakteille. Saa nyt nähdä mitä kivaa tästä seuraa? Ainakin kelpien aivonystyröitä on herätetty pohtimaan ja oppimaan hiukan uutta (y)
Keksiviikkona Satu koulutti vepeä, mutta minun mielestäni hukkuvan pulma ei todellakaan ratkennut vaan ehkä jopa paheni? Mutta siihen puuttuminen saattaa jäädä jopa ensi kesään? Harmittaa!!!!
Viime viikonloppuna olikin suuri hetki kun Lina starttasi ihka ensimmäistä kertaa virallisissa kisoissa! Ilmoitin Linan Saloon rallytokoon. Todella jännittävä päivä! Ensimäinen haaste oli löytää joku ilmoon myymään minulle kisakirja. Sitten vuorossa oli sirun tarkistus ja mittaus. Tuomari sanoi 47cm ja minä protestoin! Uusinta mittaus oli 43cm ja se oli minulle ok. Sitten tutustumaan rataan. Olipa kiva mennä taas alokasluokkaan, niin mutkatonta ja selkeää. Linalla oli lähtönumero 1. joten tutustuin nopsasti rataan ja hain sitten Linan autosta. Ehdin hyvin lämmittelemään ja treenaamaan radan kehän ulkopuolella. Lina tuntui suht kivalta, kyllä se otti häiriötä uudesta paikasta ja koirista ja ihmisistä, mutta ei tuntunut mahdottomalta.
Lähdössä Lina tuntui kivalta, oltiin yhdessä kuplassa! Kupla säilyi koko radan, tosin hiukan Linan keskittyminen rakoili ja se tarvitsi jonkin verran apua ja tukea. Mutta mitään ihan pahaa ei radalla tullut vastaan. Yhtään talutinvirhettä ei tullut, eli olimme menossa samaan suuntaan koko ajan. Lina bongasi agilityesteet kentän takana ja sen keskittyminen herpaantui jonkin verran. Mutta sen sai puhumalla takaisin töihin. Kaksi uusimista tehtiin ja molemmat koira eteen kylteillä, joten siinä näkyi että koko asia oli uusi vielä. Pisteitä meille jäi 80. tämä oli hyvä tulos Linalle ensimmäisestä kisasta. Taitava nuori koira kirjoitti tuomari arvosteluun ja niinhän se onkin.
Video:Salo 20.8
Maananataina käytiin Vetsetissä Päivi Vanhapellon luona silmätarkissa ja tulos oli terve. Silmissä näkyy edelleen sama kuin pentuna, eli crd, mutta sillä ei ole merkitystä koiran kannalta. Seuraavaksi pitäisi varmaan katsella kisakalenteria tarkemmin? Molemmat koirat voisivat kisata rallyä ainakin pari kisaa. Lasse voisi kai josain vaiheessa kisata aksaa vähän ja Lina saa kisata tokoa kun se on siihen valmis? Koska se siten tapahtu jää nähtäväksi? Näistä teiniprinsessoista on vaikea tietää miten he kasvavat ja kehittyvät?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti