Tämän viikon treeneissä Lasse oli superhyvä! Se teki juuri kuten piti, se osaa kaikki liikkeet hyvin ja minulla oli jotenkin epänormaalin luottavainen olo?! Lasseen luottaminen on ollut pitkä ja kivinen polku ja olin niin iloinen kun vihdoin uskoin ja luotin siihen! Tiesin että tämän me pystymme selvittämään yhdessä, meidän yhteisessä kuplassa.
Aamulla pakattiin auto ja koko poppoo nousi noten kyytiin, tilava perheauto? Not! Peppi jäi kyydistä Ruutisarventiellä ja sitten tilaa olikin ruhtinaallisesti, ei nyt ihan..
Saloon Vuohisaareen saavuimme hyvissä ajoissa ja lähdimme lenkille. Pian vastaan tuli hyvin huolestuneen näköinen toimihenkilö ja hän kertoi aamun ensimmäiset huonot uutiset, rannassa olikin sinilevää ja koe tultaisi siirtämään jonnekin? Kohta selvisi että koe siirtyisi Kiskoon, jollekin lammelle? Lähdimme ajamaan autoletkassa. Tiet olivat aluksi kauniita maalaisteitä jotka kuitenkin kapenivat ja muuttuivat mäkisemmiksi koko ajan. Lopulta koko letka pysähtyi ison, eikun Suuren mäen päälle ja kyseltiin onko jollain navia?? Kiva koko letka on eksynyt..? Mutta emme olleet pahasti eksyksissä, parin sadan metrin jälkeen olimme jo perillä. Lampi oli pieni ja idyllinen ja todella kirkasvetinen! Ensimmäinen haaste oli kisakirjan täyttö, taas uusi kisakirja ;) Siru löytyi ja tuomari allekirjoitti kirjan, Jee!
Sitten arvottiin lähtöjärjestys ja miten ollakaan vedin meille numeron 1!! No eipä tarvitsisi jännittää kauan!
Ensimmäinen liike oli veneestä hyppy. Helppo homma! Velde veneeseen ja Lasselle lupa mennä mukaan. Vene soudettiin 50m poijulle sain luvan kutsua ja yhdellä kutsulla Lasse hyppäsi epäröimättä! Se ui ihan viivasuoraan kohti minua ja pisteitä tuli 25, Jep!
Seuraava liike oli ehkä jännittävin? Vienti on ollut vaikea liike ja vielä toukokuussa sitä treenattiin tiukasti pelastusliivit Lassen päällä. Mutta kesän mittaan tähänkin on tullut hurjasti varmuutta ja luottavaisena ja hiukan ylpeänä istuin veneessä ja ihailin miten Lasse Velden luvalla syöksyi veteen ja ui suoraan minua kohti! Se luovutti esineen hienosti ja ja hymyillen kuin Hangon keksi nostin kapulan ilmaan! Sitten luvalla heitin kapulan Lasselle palkaksi, mutta se oli ehkä huono ratkaisu? Lasse odotti tietysti lempipalloaan ja kapulan saadessaan se kääntyi veneelle ja ihmetteli että mitä nyt??? Se kuitenkin otti kapulan ja lähti rantaan, mutta ei kohti Veldeä vaan kohti toista venettä joka oli sivussa. Velde käveli kilttinä Lassea vastaan ja kytki sen. Silloin jo aavistelin ongelmia, Kääk! Kun se on kerran uinut sivuun se toistaa itseään pelottavan varmasti..
Veneen hakuun Lasse lähti hyvin, hiukan se jo vinkui rannassa ja ui veneelle kovaa. Se otti köyden hyvin ja kääntyi ja kääntyi uudelleen?! Sitten se lähti uimaan kohti toista venettä, Eikä!? Kutsuin ja käytin kaikki käskyt mitä oli ja ehkä jotain enemmänkin mutta kun korvakaan ei noussut niin katselin lopulta voimattomana miten Lasse ohitti rantamerkin lähes kymmenellä metrillä.
Mutta minä en mennyt vastaan enkä hakenut sitä sieltä vaan kutsuin sen luokse ja muistutin että tässä on ranta, katso nyt hassu!
Nyt alkoi jännittämään ja olin myös hiukan pahoillani koska huomasin jo ennen liikkeen alkua että meidän kuplassa oli repeämä. Kahteen ensimmäiseen liikkeeseen mennessä Lassen fokus oli kokonaan minussa ja veneissä. Veneen hakuun lähtiessä se haisteli maata ja oli poissaoleva. Vilkuili venettä mutta minä olin kovaa kyytiä tippumassa kuplasta pois, Nyyh..
Viimeisen liikkeen oli parasta onnistua? Muuten soven läpimeno jäisi turhan hilkulle? Hukkuvaa ei ole harjoiteltu kovinkaan paljoa, mutta jokainen treeni on onnistunut ja nyt hukkuvana oli vielä pieni hoikka tyttö, Jes! Lasse oli taas "hukassa" ennen omaa vuoroa. Se haisteli selvästi epävarmuuttaan & sijaistoimintoa.. Mutta minkäs teet? Nyt minua jo jännitti liikaa ja koiran tsemppaaminen jäi laimeaksi, kun piti keskittyä hengitttämään itse? Lassella oli kuitenkin rannassa halu lähteä ja se vinkui hiljaa kun vene lähti rannasta. Kun hukkuva oli vedessä päästin vain irti pannasta ja Lasse syöksyi veteen! Se ui määrätietoisesti ja vauhdikkaasti kohti hukkuvaa. Kun hukkuva lopetti loiskutuksen vauhti selvästi hidastui. Lasse ui perille saakka se katsoi keltaista patukkaa ja kääntyi rantaan. Käskyttämällä se ei enää kääntynyt takaisin. Joten se tuli rantaan, tuomari kehoitti lähettämään uudelleen ja se onnistui, käskyjä en nyt laskenut edes 5p jooko? Loput voin antaa pois.. Ja Lasse lähti uimaan uudelleen ja taas se ui hyvin yhtään se ei katsellut ympärilleen ja sama juttu! Katsoi pitkään keltaista patukaa ja kääntyi pois! Miksi?? Miksi??
Nyt sitten jännitti, miten paljon pisteitä lähti veneen hausta? Kun en kestänyt katsella enää iloisesti uivia koiria lähdin Linan kanssa lenkille ja söin vadelmia. Kun palasin rantaan oli vain voittajaluokan koira menemättä. Ja sitten ne tulokset. Ne olivat hetken aikaa olleet seinällä mutta ne otettiin pois heti meidän hukkuvan jälkeen joten en ehtinyt katsoa mitä olimme saaneet veneen hausta? Voi ärsytys! Olin aika varma että saadaan jotain 60-63p. Fiilis oli niin surkea kuin olla voi. Lopulta tuomari jakoi palkinnot ja aloitti ilmoittamalla että kaikki kolme soven koiraa läpäisivät! What!?! Pisteet riittivät juuri ja juuri, 65p. Joten kävin uimassa ja kotiin lähdettiin kunniakirjan kera!
Kotimatkalla mietin ja pohdin, mitä tapahtui? Mikä meni pieleen? Miksi kupla rikkontui ja miksi Lasse oli niin epävarma? Onni ovat hyvät ystävät ja pitkä puhelu Marikalle selvitti ajatuksia, Kiitos Marika! Palkattomuus! Niinpä, sitä ei ole tehty kun varsinkin vienti on ollut vaikea ja olen vain halunnut pitää hyvää huolta motivaatiosta. Mutta kun kelpie on ajatteleva koira niin voin nyt illalla kotona ymmärtää minkä myllerryksen vienti sai aikaan pienen kelpien korvien välissä. "Miksi en saanut palloa kuten AINA ennen?? Mitä minä tein väärin?? Voi ei, en minä osaa enkä ymmärrä mitä minulta halutaan :( " Ja enempää ei sitten tarvita. Lasse on hämillään minä huomaan sen, minua ahdistaa kun kupla repeilee, Lasse huomaa sen jne. Lopulta mikään ei ole kuten pitäisi ja Lasse ei tee mitään että se ei vaan vahingossa tekisi väärin. Mun oma höntti rakas <3 Se oi uinut tänään ihan tosissaan ja nukkunut koko illan. Iltalenkillä se jo oli niin väsynyt ettei halunnut juosta Linan kanssa, vaikka olivat vapaana.
Toivottavasti Turbo-Laser latautuu kunnolla yön aikana koska huomenna mennään kisaamaan rallytokoa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti