torstai 16. toukokuuta 2013

Kohti kesää!

Paljon on taas ehditty tekemään ja jotain jäi tekemättäkin. Helatorstaina oli Sirke Viitasen tokokoulutus ja se oli todella antoisa. Ensin puhuttiin ilman Lassen läsnäoloa. Sitten Lasse pääsi tositoimiin kentälle. Aloitettiin ruudusta, jossa on viimeaikoina ollut "vähän" ongelmia. Eli Lassella meinaa mennä sekaisin ruutu ja merkki. Sirken idea oli että ruutuun vietiin lelu, sitä oikein esiteltiin Lasselle mutta ruudussa se piilotettiin hiekkakasan taakse. Lasse siis oppisi juoksemaan suoraan ruutuun ja siellä tarkistamaan mitä löytyy? Lasse juoksikin varsin kivalla vauhdilla ruutuun, kun se keksi mistä oli kyse. Lelun kanssa se sai, oli jopa toivottavaa, että se juoksi ympäri kenttää minuutin, parin ajan ja kun se oli juossut tarpeeksi se kutsuttiin jatkamaan hommia, ellei se jo ollut itse tullut? Se hullun iloinen irroittelu kyllä väheni tosi nopsasti ja se juoksi pitkään oikeastaan vain ekalla kerralla. Ideana on että se saa tyhjentää päätään, purkaa liikaa ruutia ja sitten se taas jaksaa keskittyä, ehkä tämä toimisi, täytyy kokeilla?Sitten tehtiin niin että mä "muka vein" pallon ruutuun ja otinkin sen mukaani parin metrin päähän ja sitten Lasse taas ruutuun ja palkka tulikin minulta. Tämäkin toimi hyvin, kiva!
Seuraavaksi puhuttiin häiriöistä, siitä miten mä olen turhautunut harjoittelemaan sitä kun me ei vaan saada onnistuneita suorituksia ja sekä koira että ohjaaja turhautuvat ja koko harjoittelu on jotenkin kielteistä?
Sirken ajatus tähän oli että asiaa lähestytään positiivisesti. Eli kun perinteisellä tavalla niin Lasse istuu/makaa paikallaan ja häiriökäskyt ovat kutsuja yms. Joten häiriöt ovat sitä kivaa ja ne mun jutut on tylsiä. Tämä asetelma on nyt tarkoitus kääntää ylösalaisin, eli jatkossa häiriöihmiset käskyttävät "tylsiä" juttuja ja mulla onkin ne kivat jutut, eli noutoa, ruutua, merkkiä jne. Lasse sitten ehkä pikkuhiljaa oivaltaa että minä olen se "paras tyyppi" jota kannattaa kuunnella? Ja samoin puhuttiin seuraamisesta ja siitä kontaktin rakoilusta. Sirke oli sitä mieltä että kun Lasse on "reaktiivinen" koira niin sen kanssa ei tavoitteen pidäkään olla että se 100% katsoo mua, vaan lähdetään liikkeelle ajatuksesta että se saa vilkaista, kunhan se on nopea ja palaa nopeasti kontaktiin takaisin!? Eli taas sitä positiivista juttua, koska tarkoituksena ei ole lannistaa kokonaan tekemisen iloa Lasselta, vaan tarkoituksena on vahvistaa sen vahvoja puolia ja meidän yhteistä tekemistä positivisella tavalla.
Lopuksi tehtiin tunnaria, joka sitten olikin pahemmin levällään kuin mitä mä luulin? Siihen tuli myös hyviä ajatuksia joten ensin vahvistetaan oikea tapa työskennellä kapuloilla, namit maahan jne ja sitten kun se sujuu, niin Lassella esitellään palkka ennen tehtävää, jotta se ajattelisi tulevansa mun luokse kunhan se on työskennellyt kapuloilla ensin.
Perjantai olikin katastrofipäivä! Aamulla käytiin lenkillä ja kaikki oli hyvin. Kun tulin kotiin klo 16 niin Hui kauhistus! Koko makuuhuone oli täynnä sitä itseään ja erittäin vetisessä muodossa. Lasse parka, tauti oli iskenyt ja rajusti. Ensin avasin ikkunat ja sitten vein koirat ulos. Lassen vatsa oli ihan sekaisin ja kun tulimme kotiin takaisin niin se alkoi oksentamaan, Ou nou! Joten juoksin ensin sen perässä rätin kanssa ja toivoin että oksentaminen loppuisi, jotta pääsisin siivoamaan makuuhuonetta... Kuuden aikaan kaikki oli taas siistiä, tosin yksi matto ja sängyn lakana oli roskiksessa ja katku leijaili edelleen sitkeästi ympäriinsä, Yäk!
Koska Lasse oksensi ja ripuloi ja lopulta se vain makasi ja oksensi soitin ell ja sovin että hakisimme oksennuksen estolääkkettä pistoksena. Vihtivetissä Päivi tutki Lassen; totesi sen olevan kohtalaisesti kuivunut ja sitten se sai nestettä kera oksennuksenestolääkkeen ja kotiin tuli pussillinen lääkettä, lähinnä elektrolyyttijuomia ja inupektiä. Koko ilta käytiin ulkona kerran tunnissa, mutta puolen yön tietämillä Lasse rauhoittui ja pääsimme nukkumaan, suht raikkaaseen makuuhuoneeseen?
Viikonloppu meni hissukseen, ripuli loppui, mutta koira oli voimaton ja nukkui paljon. Ruokaakaan se ei saanut kuin vähän keitettyä riisiä kera keitettyjen seipalojen. Maanantaina Lasse selvästi oli pirteämpi ja kävimme tekemässä pari ruutua ja vähän näyttelyravia harjoiteltiin.
Tiistaina koulutin agilityä Suville ja Taikalle. Oli kiva ilma ja kivat motivoituneet ja taitavat ohjaajat, eli kouluttaminen tuntui lähes etuoikeudelta!
Keksiviikkona oli Lassen vuoro päästä tokoilemaan, Niinan kanssa tällä kertaa. Tehtiin ruutua, jättäviä ja noutoa, metalliakin harjoiteltiin. Eli Lasse opetteli juoksemaan kovaa mun luokse metallin kanssa, Hyvä harjoitus, Yes!
Lauanatina onkin näyttelypäivä, Erkkari Jämsässä. Kivaa, vaikka päivästä onkin tulossa piitkä. Lähtö on aamulla klo 5.30 ja paluu joskus illalla?

På torsdagen hade vi Sirke Viitanens kurs i lydnad. Det var en jättebra kurs och jag fick många nya ideér hur man kan träna saker och ting. Bästa råden fick jag kanske till problemet vad jag ska göra när störningsträningarna är jobbiga. Sirke hade en lite annorlunda tanke, men jag tyckte om det och kommer absolut att testa det! Lasse jobba fint och duktigt och Sirke tyckte att han är trevlig hund, med bra motivation och fart!

Fredagen var en katastrof! Lasse blev sjuk på dagen och när jag kom hem var hela sovrumet fullt av  s-k-i-t! Yäk!! Han börja också  spy och på kvällen var vi hos veterinären, som gav honom vetska och en påse med mediciner hem. Som tur är så lugna magen sig ner ganska snabbt och  på natten fick vi sova några timmar. Veckoslutet var sedan ganska lungt, närmast koka jag ris och fisk och Lasse sov och åt lite flera gånger under dagen. på måndagen var Lasse ok igen, vi träna lite rutan med råden som Sirke gav till oss och lite "träna" vi också vänstervarv, vi ska på lördagen på utställning!
På onsdagen träna vi lydnad med Niina, rutan, Z och metallen. Metallen tyckte jag om, vi fick Lasse och springa bra med metallen, han vill ofta trava med den.
På lördagen ska vi på specialutställningen i Jämsä! Det betyder att jag ska starta hemifrån kl 5.30, Oh hoh! Domaren är Gwen Fleming, samma domare som par år sen i Sverige. Vi får se vad hon nuförtiden tycker om Lasse?



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti