sunnuntai 1. helmikuuta 2015

Treeniä, lisää treeniä

Tämä viikko on ollut melko aktiivinen. Maanantaina kävin kuuntelemassa luentoa uusista tokosäännöistä ja ne vaikuttavat mielenkiintoisilta.
Tiistaina olikin valmennusryhmän treenit. Ihan mielenkiintoinen pätkä. Lassen irtoamisesta oli suuresti apua eikä se nyt pöllömmin muutenkaan mennyt?  Keskiviikkona oli Saijan treenien vuoro, tosin Saijaa sijaisti Satu Hilli. Kivan, hiukan haasteellisen radan Satu oli tuonut, mutta se kyllä sujui yllättävän kivasti?! Lasse osaa ja tekee tosi kivasti hommia, kun se vaan saa ohjeet tulevasta ajoissa ja jopa siinä onnistuttiin kohtuullisen kivasti. Torstaina oli vuorossa Ojakkalassa Saijan omat treenit ja nyt varasin mukaan pussillisen lihapullia ja illan päätavoite oli palkata kontakteista. Radalla sai irrota ja sitten piti taas ottaa haltuun, mutta kunhan ohjaus pysyy päällä, niin mitään ongelmia ei olisi. Ongelmaksi voidaan tietysti lukea sen, että ohjaus ei joka hetki pysynyt päällä? Mutta kontaktit tuli palkattua ja tästäkin treenistä jäi hyvä mieli, Lasse <3
Perjantaina oli vuorossa tokotreenit. Nyt ollaan tokoiltu täysin vailla mitään suuria suunnitelmia ja se kyllä valitettavasti näkyy? Me tehdään vähän sitä ja vähän tätä ja jotain sinnepäin, eikä se ole kovin hyvä juttu.. No mutta tehtiin ruutua, joka oli vaihteeksi ihan hukassa, kiva? Seuraaminen oli ok, mutta peruuttamista pitää harjoitella paljon! Illan paras hetki oli kuitenkin paikallaolo! Lasse ja Lumi teki privaatti paikallaolon kahdestaan kentän reunalla. Lumi on juuri sopiva treenikaveri tähän hommaan, minä luotan Lumeen & Jaanaan ja Lasse on rento Lumen seurassa, joten minunkin on helppo olla rento, Win-Win! Lasse jäi nätisti leuka maassa makaamaan ja makasi n. minuutin ajan, vaikka olin piilossa, Vau! Se oli täysin rauhallinen eikä ottanut häiriötä muista koirista, jotka treenasi samalla ja viereisillä kentillä. Tähän olikin hyvä lopettaa Lassen treenit ja sitten treenattiin yhdessä Jaanan Benji-pojan kanssa vielä. Benji on kyllä superkiva koira! Hiukan höseltää, jos saa mahdollisuuden, mutta jos ei saa, niin tekee töitä tosi hienosti!
Lauantaina olikin sitten tilaisuus testata taitoja tosielämässä, eli lähdimme Turkuun kisaamaan. Tsaun halliin on tullut hieno keinonurmi sitten viime käynnin, joka ainakin minun jalan alla tuntui hyvältä ja joustavalta. Lassen en huomannut lipsuvan mitenkään pahasti, mutta muutama kaarre meni kyllä yllättävän pitkäksi, olisiko sittenkin reagoinut pohjaan? Tuloksilla ei juhlittu näissä kisoissa, joka radalla oli joku kohta jossa jo tutustumisessa olin liemessä? Kyllä minä tiesin mitä niissä voisi koittaa tehdä, mutta yhtä hyvn tiesin että se ei välttämättä onnistu? Ja niinhän se sitten oli, että juuri ne vaikeat kohdat oli ne jossa tuli vitosia, kieltoja ja rimoja, jotka otan kiltisti itselleni, koska ei ole koiran syy jos ohjaaja on tiellä, tai ei liiku loogisesti..
Ekalta radalta tuli Hyl "loppusuoralla" kun Lasse putken jälken hyppäsi renkaan uudellen, eikä kääntynytkään muurille, hups? Toiselta radalta saatiin jopa tulos 20p. Kepeille tuli turhan reippaalla vauhdilla ja kolmosväliin ei enään taipunut vaan rytmi rikkoontui ja otettiin alusta. Pari rimaa tuli myös kun koiraparka ei tiennyt pitikö hypätä vai ei joten yksi kieltokin tuli... Viimeisellä radalla päätin kehua kontakteilla, tosin A:n kontakti jäi aika nopeaksi ja taisin sanoa hyvä kun Lasse jo jatkoi matkaa? Puomilla se malttoi hyvin mutta keinulla se sitten repesi, lentokeinu, ihan kuin Lasse ei olisi tiennyt suorittavansa keinua?No ihan sama, radan tekeminen loppui siihen ja käveltiin pois, oho, hups?! Positiivista reissussa oli että Lasse selvisi hienosti "ahtaassa" hallissa kulkemisesta ja kisaamisesta. Se söi, tokoili ja leikki hyvin eikä ahdistunut. Lähtöjen jumppa on vähentynyt, joten ehkä se loppuu joskus kokonaan, kun vaan jaksan olla täysin mustavalkoinen, liikkeelle lähdetään vain kun se istuu!
Mutta tästä on hyvä jatkaa eteenpäin, tiedän ainakin mitä treenataan ;)




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti