Vappua vietettiin Ruotsissa, kennelleirillä. Olimme Klotenissa myös syksyllä 2013 ja siitä leiristä jäi todella hyvät muistot. Nyt lähdimme Ruotsiin hiukan ristiriitaisin tuntein, koska Maria ei olisi mukana enää, vaan leirin vetäjänä toimi Anette, Lilla Primtorpet kennelistä. Anette "adoptoi" Marian kasvatit joulukuussa, joten meillä on edelleen kasvattaja Ruotsissa.
Matkaan lähdimme keskiviikkoiltana. Turussa ajoimme Viking Grasen kyytiin ja etsimme hyttimme. Lasse kotiutui todella nopeasti hyttiin ja me lähdimme hiukan katselemaan laivaa ja syömään iltapalaa. Varsin aikaisin palailimme hyttiin ja sammutimme valot, aamulla olisi aikainen herätys. Ennen Tukholmaan saapumista söimme kunnon aamiaisen ja sitten hurautimme auton laivasta ulos ja suuntasimme ensin kohti Västeråsia, jonne Cissi oli ystävällisesti varannut Lasselle ajan madotusta varten. Västeråsista löytyi myös erinomainen valikoima kauppoja ja Mc Donalds. Kun Lassen madotus oli ok, suuntasimme kauppaan ostoksille. Ruotsin hintataso oli kohtuullinen, varsinkin gluteenittomien tuotteiden osalta, joten päätimme heti että paluumatkalla shoppaillaan varastot täyteen. Kun ostokset viikonlopuksi oli tehty, kävimme "välipalalla" mäkkärissä. Sain sieltä yllättävän hyvänmakuisen gluteenittoman Big Macin ja kylläisinä jatkoimme kohti Klotenia. kloteniin saavuimme kahden aikaan ja kun Lasse oli lenkitetty niin paikalle saapui muitakin kelpieihmisiä, Anette ja Göran etunenässä. Kun olimme kotiutuneet mökkeihin, niin valmistimme päivällistä ja sitten kokoonnuimme yhdessä syömään. Suunnittelimme samalla seuraavan päivän treenejä ja puhuimme ehkä hiukan muutenkin koirista?
Perjantaina olimme aamulla virkeästi hereillä ja klo 8.30 pakkasimme koirat autoihin ja ajoimme muutaman kilometrin päähän hakutreeneihin. Kun tallasimme aluetta niin törmäsimme muutamaan outoon kakkakasaan?? Huonovatsainen hirvi oli suosituin arvaus, mutta kaikentietävä fb paljasti totuuden: karhu! Tosin karhu itse jäi kyllä näkemättä, sen verran pidimme elämää, että karhu ja muutkin metsän elävät taisivat kiertää meidät kaukaa?
Lasse on treenannut hakua viimeksi varmaan lähes 2 vuotta sitten, mutta sehän ei tahtia haitannut. Lasse oli heti keskilinjalle tuotaessa täysin kärryillä tulevasta tehtävästä joten eikun lähetys ukkoja etsimään. Lasse oli pätevä ja ensimmäisen maalimiehen jälkeen tehtiin päätös kokeilla irtorullia. ja nou problem! Lasse teki töitä innolla eikä edes ihmetellyt niitä rullia joita sille annettiin, vaan kiltisti toi ne minulle ja luvan kanssa se sitten ampaisi takaisin maalimiehen luo syömän nakkia. Lassen vire oli erittäin kiva, se ei kuumunut ja pysyi hallinnassa aika kivasti, selvisimme ilman talutinta koko treenin, joka käsitti kuitenkin 6 maalimiestä. Maalimiehet eivät ollet kovinkaan paljon piilossa kun treenasimme ilmaisua, mutta tästä seurasi kyllä se että Lasse käytti turhan paljon silmiä. Asia jota pitäisi miettiä jos treenaisi hakua enemmän kuin joka toinen vuosi? Tosin leirin kokeneet hakuihmiset olivat kyllä sitä mieltä että haku olisi Lassen laji ja kovasti suosittelivat treenaamaan sitä. Pitää miettiä ja katsella kalenteria, riittääkö aika ja mihin porukkaan pääsisi mukaan?
Lauantaina aloitimme aamun jäljestämällä. Meitä oli neljä koirakkoa jäljelle lähdössä, joten saimme hyvin kaikille vieraat jäljentekijät. Hiukan jännitti, Lasse ei ole ajanut vieraan tekemään jälkeä kuin ehkä viime kesänä viimeksi ja silloin se ei sujunut superhyvin. Kun jäljet oli tehty oli aika taas "fikata" eli kaivaa termarit repuista ja levähtää kahvin, kaakaon jne äärellä. Tätä fikaamista tehtiin leirillä todellla ahkerasti ja mikäs siinä, kivaahan se oli! Jälkimaastot olivat hiukan vetisiä, mutta Lasselle sattui hiukan kuivempi pätkä, esim Lexi (Lassen sisko) jäljesti käytännössä suolla ja Lyrankin jälki kulki osan matkaa suon reunassa. Lasse aloitti hyvin jäljen ja työskenteli eritäin hyvin kepeillä, kaikki neljä keppiä nousivat ilman mitän ongelmia, jee!!! Muuten jäljestäminen oli hiukan sinnepäin? Kulmat ovat nyt ihan hukassa ja jäljestäminen myös paineistaa hiukan, kun välillä piti pysähtyä laiduntamaan..? Jäljestäminen jatkui kuitenkin aina tauon jälkeen ja esim tien ylityksen Lasse taas selvitti upeasti. Tiellä oli kuitenkin kävellyt ihminen & koira sen tekemisen ja ajamisen välisenä aikana.
Iltapäivällä kokeiltiin "patrullia" eli partiointia kai suomeksi? Siinä piti "vain" kävellä metsätiellä ja koiran tuli ilmaista kun se haistoi tai kuuli jotain metsästä. Heti kun idea selitettiin tiesin että tämä jos mikä on reaktiivisen ja uteliaan Lassen juttu?! Ensin meille keltanokille näytettiin miten osaava koira toimii, Vau! Treeneissä koirat päästettiin metsään hakemaan palkka maalimieheltä kun ne olivat ilmaisseet, mutta kisoissa koira vain ilmaisee ja ylimmässä luokassa ainakin ohjaajan tulee kertoa onko kyse haju vai kuulo ilmaisusta? Ja jos koira ilmaisee esim. metsässä liikkuvan peuran siitä ei tule miinusta, koska koira toimi oikein, se varmaan sekä haistoi että kuuli sen, eikä koiran tarvitse osata erotella ihmisen ääniä luonnon äänistä?
Lasse pääsi siis kokeilemaan lajia ja kuten arvelin, hyvin sujui! Äänenä meillä oli radiopuhelin, jota "naksuteltiin" ja hajuna toimi maalimies, jonka Lasse bongasi hienosti ja löysi myös hyvin! Lasse on aika helppolukuinen koira, eikä siltä todellakaan jää huomaamatta mikään? Tämä on selvästi reaktiivisten koirien laji :)
Illalal vielä pelattiin korttia koirien kanssa. Eli kentälle levitettiin iso kasa leluja (n30kpl) joihin oli kiinnitetty pelikortteja. Tavoite oli saada korttien yhteenlasketuksi summaksi 21, sen ylitys oli pahasta. Eli koira toi kentältä leluja omistajalleen joka koitti laskea ja taktikoida. Itseasiassa oli yllättävän vaikeaa saada koira tuomaan esineitä kun niitä oli niiin paljon. Koirat nostelivat esineitä ja vaihtoivat niitä moneen kertaan eikä noutokäskyt juuri auttaneet?! Lasse toi minulle lopulta pupun ja kolme sukkaa ja summa meni harmittavasti yli.. Olisi pitänyt jättää viimeinen sukka hakematta?
Sunnuntaina tokoiltiin vielä ja otettiin kuvia ja fikattiin, suunniteltiin ensi vuoden leiriä ja lopuksi halattiin ja lähdettiin kotimatkalle.
Leirillä oli todella kiva olla, meillä oli mahtava porukka, mutta monta kertaa mietin että voi kun Maria olisi voinut nähdä tämän ja olla mukana täällä, hän olisi nauttinut. Kaikki neljä Walkabout koiraa olivat todella hienoja, upeita suorituksia ja todella innokkaita ja monipuolisia harrastuskoiria, lajiin kuin lajiin! Oli kiva myös tavata Lassen siskon (lenkan) pentu, Mynta. Mynta on nyt 9kk ikäinen todellinen villikko, super iloinen ja sosiaalinen. Omistajan mukaan Mynta on kamalin kelpie mitä hänellä on ikinä ollut? Hän on kuitenkin kasvattanut rotua lähes 10 vuotta. Muta kun juttelimme niin kävi ilmi että Myntassa on paljon samaa kuin Lassessa oli nuorena, sukuvika siis? Ja nyt leirillä Lasse oli jo niin järkevä ja toimiva että! Olin Lassesta erittäin ylpeä ihan koko leirin ja matkan ajan. Lasse on kyllä todella aikuistunut kuluneen vuoden aikana, onneksi!
Koitan saada kuvia ladattua kunhan saan ensin kameran akun ladattua..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti