Tokoilua

Nyt tositoimet taas jatkuvat, kun sääkin kohta lämpenee? Tämä viikko on vielä ollut hiukan puolikuntoista, ihmeen sitkeä tauti, Yäk! Lisäksi sää on ollut todella kylmä, pakkasta öisin -15c ja päivisinkin on ollut -4-6c. Lisäksi suoraan Siperiasta puhaltanut tuuli on pitänyt huolen siitä, ettei ulkoilu ole ollut mitenkään super ihanaa, vaikka aurinko onkin paistanut! Ikävintä asiassa on että treenaaminen kärsii, kun palkatakseen pitää olla paljain käsin ja se on ikävää kun näpit on jäässä hetkessä. Jotain ollaan silti tehty.
Tiistaina oltiin tottistreeneissä Maksjoella ja se olikin hyvä treeni. Uutena asiana otettiin eteentulemiset ja sitä pitää nyt vahvistaa, samoin sille pitää keksiä käskysana, ehdotettu "tänne" taitaa olla liian paljon arjessa käytetty, joten epäilen että se ei tule toimimaan?
Perjantaina oli tokovuoro Veikkolassa ja nyt päätin että mennään epämukavuusalueella ja tehdään niitä meille vaikeita asioita. Liian usein tulee tehtyä sitä mikä sujuu ja vielä sillä tavalla että se onnistuu ja onhan sekin kivaa, mutta päästäkseen eteenpäin pitää vaan välillä uskaltaa tehdä sitä mikä ei ehkä onnistu ekalla/tokalla kerralla ja mikä vaatii töitä. Jotta treeni varmasti olisi riittävän haasteellinen lähdin tekemään paikallaoloja häiriössä. Ensin tehtiin kentän reunalla niin että Lasse katseli vain yhtä liikkuvaa koiraa kerrallaan. Aluksi siitä tuli levottomuutta ja jopa pientä ääntelyä, mutta kun treeniä vain jatkettiin ja häiriötä vaikeutettiin, niin se jopa alkoi sujumaan? Itse olin toki lähellä ja tarvittaessa muistutin tehtävästä. Näitä lyhyitä ja intensiivisiä harjoituksia  tehtiin muutamia ja lopetettiin onnistumiseen ja super palkkaukseen!Viimeinen treeni tehtiin jo keskellä kenttää missä Lasse katseli noutavaa koiraa, hyppäävää koiraa ja sen selän takana tehtiin jättäviä ja silti se pysyi! Ei edes luoksetuloja tehnyt koira saanut Lassea liikkumaan ja ääntely ja itsensä vääntely loppui.  Nyt tietysti herää kysymys, olisiko tätä ehkä pitänyt treenata aikaisemmin ja enemmän?
Toisaalta minusta tuntuu että vihdoin ja viimein Lasse alkaa olemaan "valmis" tällaisiin treeneihin? Voisiko se olla erityisen hitaasti kehittyvä yksilö? Sehän on kyllä varsin kiihkeä ja nopea koira, jonka vahvuus ei ehkä ole malttaminen ja rauhallisuus ja se on ihan erilainen koira, kuin minun aikaisemmat koirat, eli ehkä se olen myös minä joka tarvitsee aikaa?

Paikallaolojen lisäksi tehtiin pari erittäin hyvää alo-luokan hyppyä, muutama seuraaminen, jotka olivat varsin epätasaisia, joku oli superhyvä ja toinen pätkä oli super kehno, tasaisuus ei myöskään ole meidän vahva puoli? Siinäpä treenit sitten melkein olivatkin, kun lisäksi keskustelin Marikan kanssa tunnarin pito ja palautusongelmasta, johon sain muutaman hyvän vinkin, onneksi minulla on taitavia treenikavereita, Kiitos!

Huomenna onkin jännä päivä! Meillä alkaa Sonjan agilitykurssi Turussa. Matkan lähdetään jo aamusta ja perillä odottaa luultavasti tiukkaa treeniä? Toisaalta olen odottanut tätä jo monta viikkoa ja silti juuri nyt jännittää kauheasti. Agilitytreeniä ei meillä ole alla tänä vuonna kuin kaksi pätkää ja koiran sekä ohjaajan kuntokin on arvoitus. Ainoa mikä on varmaa, on että vauhtia ei tule puuttumaan. Toisaalta kurssille mennään jotta opitaan asioita ja ehkä tämä kurssikin on sitä epämukavuusalueelle menemistä? Tavoitteet agilityn osalta ovat kokonaan tekemättä. Ainoa tavoite on nyt käydä tämä kurssi ja toivoa että ne tavoitteet sieltä sitten löytyvät?

Nu börja vi igen tränä ordentligt. Influenssan börjar släppä taget och det finns energi i kroppen igen. Också vädret har stört träningarna, det har varit så kallt och det har blåst från Sibirien hela veckan, usch!

På tisdagen träna vi lydnad på lokala brukshundsklubben. Träningarna var ok, kallt och isiga fingrar förstås. På fredagen var det dags för inomhusträning. Vi träna det som är allra svåraste, platsliggande under tiden som andra hundarna träna allt annat. Först så behövde Lasse bara titta på en hund som träna och han blev orolig och kunde inte ligga helt tyst eller stilla heller. Men han skarpa sig mot slutet och till sista lämna jag honom mitt i hallen, så att en hund träna apport, en träna inkallning och en träna bakom honom stopper. Och det här klara han fint! Jag var hela tiden nära honom och påminde honom vid behov, men det ser ut att han börjar vara färdig för svårare träning? Han är väldigt snabb och intensiv hund och hans starkaste sidor är nog inte att vara stilla och vänta.. Också jag själv börjar kanske vara färdig för mera krävande träning. Lasse är så annorlunda hund en en dvärgsnautser...
Vi träna också hoppande och lite ff. En del av ff var jättefina och en del var inte så fina. Det kräver mera jobb så att det skulle lyckas alltid bra?
Imorgon ska vi på agilitykurs till Åbo. Jag har väntat på den här kursen flera veckor, men nu känner jag mig lite närvös? Vi har inte träna agility i år nästan alls och jag vet inte riktigt hur det ska gå i morgon? Mycke fart kommer det att vara, det vet jag, men allt annat är frågetecken? I agility har jag inte äns några mål. Men kanske målen hittas på kursen?