Vähemmän treeniä

Mutta nyt syypää taukoon olen minä, ei Lasse. Kokonainen viikko on mennyt sairastellessa. Viikko sitten oltiin vielä tokoilemassa Virkkalassa Niinan kanssa,  mutta sen jälkeen olikin tiedossa kuumetta, päänsärkyä ja nuhaa, Yäk!
Tokot Niinan kanssa sujui kivasti, ensin Peppi pääsi tekemään muutaman jutun. Seuraaminen oli tavallista kamalampaa, ei sitä enää voi seuraamiseksi sanoa, kontaktikävelyä se on! Sitten pari luoksetuloa ja lopuksi pari iloista ruutuun lähetystä! Sen Peppi osaa ja se näyttää söpöltä kun pieni koira seisoo topakasti keskellä ruutua:)
Sitten oli Lassen vuoro, aloitettiin vaikeammasta päästä, seuraaminen. Edistä hiukan, mutta on selvästi sisäistämässä ajatusta siitä että se ei ehkä olekaan niin toivottua? Käännöksiä ja temponvaihteluja pitää harjoitella, muuten aika kiva.
Seuraavaksi otettin härkä sarvista ja puskettiin, eli Ruutuun, Mars! Jos palkka on mulla Lasse jää etureunaan, jos palkka on avustajalla, Lasse pyrkii kohti avustajaa, tosin oikein hyvin ajoitetulla Seis-käskyllä sen yllättäen saa pysähtymään aika hyvin. Ajoitus onkin sitten vaikeampaa, Lassen vauhdilla se on sekunnissa pyyhältänyt ruudun läpi. Muutama onnistunut toisto kuitenkin saatiin tehtyä ja tämäkin vaatii vain treeniä, treeniä, lisää treeniä!
Sitten mietittiin kaukokäskyjä, ou nou! Musta tuntuu että minulta loppuu käsimerkit ja käskyt kesken, kun jokaiseen vaihtoon pitäisi olla oma käsky&käsimerkki. Niinan mielestä vähemmän on enemmän ja sillä ideologialla me sitten mietittiin Lassen S-M vaihtoa... Lasse tekee sen siististi kunhan sen saa ajattelemaan taaksepäin, takapalkka kuitenkin kääntää koko koiran 90 astetta, joten se on hiukan ongelmallista. Peruuttamisen kautta löytyi hyvä liiketekniikka, joten sitä pitää vaan jatkossa hioa ja opettaa tekniikkaa tarkemmaksi.
Jäävissä huomasin että istumista ei ole harjoiteltu riittävästi, joten se otetaan heti listalle!
Luoksetulon stoppeja tehtiin muutama eikä niissä ollut mitään huomautettavaa. Ja lisäksi Lasse sai tehdä pari kertaa puomin. Hyvät kontaktit, hiukan malttamaton odottamaan lupaa? Tässä pitää olla tarkkana ensi viikolla kun treenit taas alkaa!
Perjantaina olin enemmän suomalaisella sisulla kuin oikealla jaksamisella treeneissä Veikkolasssa. Tällä kertaa jätin Lassen istumaan paikallaoloon ja sepä oli vaikeaa! Tosin tätä on treenattu muistaakseni kerran aikaisemmin ja nyt syyllistyin ahnehtimiseen. Olisi vain pitänyt ottaa lyhyt pätkä, palkata ja lopettaa, mutta enhän minä malttanut. Joten kaksi kertaa Lasse kävi maaten, tyhmä Minä! Sain kuitenkin loppuun hyvän pätkän ja siitä saatiin palkattua kunnolla.
Seuraamiset oli ok, tehtiin niitä käännöksiä ja nekin parani loppua kohti. Niitä kyllä pitää jatkossa treenata paljon.
Nouto olikin sitten seuraava hauskuus. Ja hauskaahan se on kun koira osaa ja haluaa tehdä oikein. Harjoiteltiin malttamista vaikka kapula lentää pitkälle ja samalla huomasin että mun pitää opetella heittämään suoraan, Hups! 
Lopuksi Lasselle oli tiedossa kova pähkinä purtavaksi, Ruutu ja aiheena ruudun paikka. Miten voi olla niin vaikeaa löytää se oikea paikka ruudusta? Lasse tarjosi ensin merkkiä oikeasta etukulmasta, Höpö, höpö, ja sitten se tarjosi vasenta etukulmaa = höpö, höpö! Seuraava idea oli jo aika hauska, Lasse tarjosi merkkiä keskeltä ruudun etureunaa, nauha oli merkkinä?! Höpö, höpö taas ja sitten jo savu nousi Lassen pitkistä korvista! Mitä, Mitä?? Kerro heti!! Se tarjosi vaikka ja mitä, haukahti pari kertaa, juoksi raivokkaasti mun ja ruudun väliä ja lopullta se vahingossa oli oikeassa paikassa = Naks ja Nami!! Vau mitkä bileet me pidettiin ruudussa ja sitten vielä kerran uudelleen ja kun se oikea paikka löytyi niin palkka ja treenit oli siinä! Itse olin aika puhki, ekaa päivää jalkeilla sitten maanantain ja olo oli kyllä hiukan puolikuntoinen, mutta Lasse sai ajatella ja se teki sille hyvää!
Huomenna on tarkoitus ehtiä ulos nauttimaan auringosta, kun tämä päivä meni anopin 80v. päivillä. 

Tyvärr har det inte blivit mycke träning på den här veckan heller, för nu var det min tur att vara sjuk.  Förra lördagen träna vi lydnad med Niina och det var jättekul! 
Först gjorde jag lite ff med Peppi, fast det är nog INTE ff utan mera gå tillsammans med en underbar kontakt! Sedan fick Peppi springa till rutan, för det kan hon fint! Sen var det Lasses tur.
Vi börja med det svåra, ff. det är inte mera så svårt, men visst ska det ännu förbättras, särskilt att vända,  höger och vänster,och tempoväxlingarna.
Sedan träna vi rutan. Med en assistent så fungera det ganska bra, om jag bara hinner ropa STOP i tid? Vilket är inte det lättaste, Lasse har sådan fart när han jobbar...
Sedan fundera vi på fjärr. Flesta växlingar är ok, men Stå-ligg är svår! Om Lasse har lön bakom sig så vänder hela hunden sig 90grad, ou nou! Men om/när jag fick honom att tänka bakåt, så fungera det bra. Så vi ska bara träna lite mera!
På fredagen träna vi Veikkola igen fast jag inte kände mig 100% frisk.. Kortare träning, så att Lasse fick göra någonting ändo.
Först träna vi gruppmomentet, sitta! Det har jag träna tidigare bara en eller två gånger. Och det märktes, Lasse visste inte vad han skulle göra, men vi fick en bra liten stund och han blev belönad väl.
Sen lite till ff, bättre, men kräver ännu en hel del jobb.
Apportering blev det sen. Det skötte Lasse fint, men jag märkte att jag kan inte kasta rakt långt, Hups!
Till slutet hamna Lasse och fundera, rutan och den rätta platsen i rutan?! Det var jobbigt. Lasse bjöd till mig allt möjligt och omöjligt. Det var igentligen en rolig träning, Lasse är ganska påhittig. Men det tog en längre stund att få Lasse att tänka! Han sprang, pröva och pröva och försökte på nytt. Jag försökte göra träningen lättare och till sist hitta Lasse rätta platsen, Hurra!! Och sen hitta han den en gång till, Jippii!! Då tyckte jag att det var bra stund att avbryta träningen och åka hem och vila lite till.
Imorgon ska vi ute och njuta i solskenet! Idag har jag varit på svärmors 80 års kalas!!