Kesälomalla

Aloitin kesäloman iloisesti ja lähdin viikonlopuksi Pieksämäelle katselemaan tokon SM-kisoja. Katseltavaa ja ihasteltavaa riittikin mukavasti, Hi-han joukkueen koirat oli tietysti yksi ilon aihe ja lisäksi menestystä tuli myös kelpie rintamalla. Meillä oli tosi kiva porukka reissussa ja yövyimme ihanassa hirsimökissä, josta löytyi kiva pieni rantasauna ja joki, jossa oli kiva käydä hiukan polskimassa. Oman kivan lisän matkailuun toivat illlalla mökin vintiltä lentoon lähtevät lepakot, niitä me Tiinan kanssa ihasteltiin molempina iltoina. Sää suosi, oli kyllä aika lämmintä, varsinkin lauantaina +30c mutta en kuitenkaan polttanut itseäni auringossa, mikä on aika hyvä saavutus. La-su yönä satoi, aika rankastikin, mutta se ei meitä haitannut, vaan kaikki olivat nukkuneet oikein hyvin. Sunnuntaina sitten istuttiin yleisössä koko porukka ja katseltiin hienoja finaalisuorituksia. Tuomareiden linja oli kyllä tiukkaakin tiukempi, mutta se ei tietenkään mitenkään huonontanut koirakoiden suorituksia. Erityisen kiva oli nähdä Kentsu ja Ansu finaalissa, jotain pientä hajontaa siihen muuten niin tylsään mustavalkoiseen rotuvalikoimaan ja kiva oli myös nähdä että porokoirakin voi päästä finaaliin!

Lassen ja Pepin  kanssa ollaan tämä viikko totuteltu lomailuun. Koirat on vähän hukassa kun en aamulla lähdekään töihin, koirat haluaisivat selvästi pitää kiinni rutiineistaan ja mennä nukkumaan päiväksi, mutta kun minä touhuan kotona niin ne ei sitten ihan tiedä mitä tehdä? Pitääkö osallistua vai saako mennä sängyn alle nukkumaan?
Tiistaina kävin Lassen kanssa kentällä tekemässä kaikenlaista pientä. Aloitettiin tokolla ja  kun sitä oli tehty vähän niin siirryttiin agilityn pariin. Agilityssä keskityin palkkaamaan lähtöjä ja muistutin hyppäämisestä. Lasse toimi kivasti, mutta lähdöille pitää vaan tehdä jotain, koska nyt jo näkyy selvästi että kohta ne hajoaa?

Keskiviikkona oli sitten vuorossa viralliset startit Purinalla. Ensimmäinen rata oli ihan kivan oloinen ja ajattelin että jos Lasse kääntyy puomilta minun mukaan, eikä livahda putkeen niin meillä olisi hyvät mahdollisuudet tulokseen? Puomin jälkeisessä elämässä ei edes ollut mitään vaikeaa, mutta kuudentena ollut A-este oli sitten meidän akilleen kantapää! Lasse kyllä tuli hyvin alas asti, mutta ei pysähtynyt, eikä varsinkaan odottanut lupaa jatkaa matkaa, joten tein nopean päätöksen ja kutsuin Lassen luokseni ja kävelin radalta pois. Tämän jälkeen olikin jo vähän kiire tutustumaan toiseen rataan. Toiselle radalle lähdettiin ajatuksella että kontaktit se ainakin tekee! Ja kyllä se ne tekikin, ihan hyvin, vähän Lassella olisi kiire jatkamaan rataa, joten tämän asian suhteen pitää jatkossakin olla toosi tarkka! Tämä rata hylkääntyi kun Lasse hyppäsi pituusesteen vinosti ja sujahti putkeen, ennenkuin edes ehdin harkita korjaamista. Kepeille vienti putkesta pitää myös lisätä treenattavien asioiden listalle. Ilta purinalla oli kiva ja Purinalle tuli myös Lassen tytär Typy, kannustamaan terrieri Turon menoa! Typy on kasvanut hienosti tammikuun jälkeen ja oli kiva nähdä reipas ja iloinen kelpietyttö kisapaikalla!

Sen verran keskiviikon kisoista jäi hampaankoloon että to aamupäivällä menimme kentälle ja keskityin palkaamaan kontakteja ja lähtöjä.  Treenikaverina meillä oli Jenni ja Nassi, joten teimme ihan radan, jossa oli paljon kontakteja ja mahdollisuus palkata myös hyviä pujotteluja. Vähän Lasse nytkin hiipi puomilla ja lähdöstä se jopa kerran karkasi, Höh! Ja nyt alkoi sitäpaitsi Lassen agilitykesäloma! Kolme ja puoli viikkoa ilman agilityä. Joskushan tauko voi tehdä hyvää ja mä nyt toivon että Lasse sisäistää loman aikana mitä mä sille yritin eilen kertoa? Ja jos se ei sisäistä lomalla näit asioita, niin sitten elokuussa treenataan!?!
Eilen illalla vielä tokoiltiin Leppävaarassa Ansun ja Ylvan kanssa. Meillä oli oikein kivat treenit, Lasse tykkäsi  varsinkin kun sai jopa vähän leikkä ihanaisen Ylvan kanssa. Aiheiksi olin valinnut seuraamisen ja nimenomaan sen väljät käännökset sekä paikallaolon häirittynä. Aloitimme seuraamisesta ja kun sain Lassen keskittymään niin seuraaminen oli oikein hyvää, eli ilmeisesti ongelmana ei niinkään oli käännökset, vaan Lassen ajoittainen tarkkaamattomuus? Tätä pitää nyt treenata, eli selvästi kertoa Lasselle koska työt alkaa ja mitä siltä odotetaan? Edelleen mun pitää tehdä lyhyitä pätkiä ja palkata kun Lasse on tarkkana kuin porkkana! Mutta oli hauska todeta että Lassen virettä saa jopa vähän nostaa kun ruvetaan treenaamaan. Uusi puoli meidän treeneihin?
Paikallaoloon olen todella tyytyväinen. Ansu treenasi Ylvan kanssa ja Lassepoika se vaan makasi paikallaan. Lasse malttoi pysyä, mutta siitä kyllä huomasi että harjoitus ei ollut ihan helppo, sen oli "pakko" kääntää itseään lonkalta toiselle pari kertaa. Tätä se ei ole taas aikoihin tehnyt, enkä nyt siihen puuttunut, mutta jatkossa täytyy vaan puuttua. Lopuksi ihmeteltiin Lassen tunnaria? Ja siinä sitä ihmettelemistä riittääkin. Pelkän oman hakeminen sujuu hyvin, Lasse käyttää nenää ja jopa toi kapulaa mulle, kun se löytyi. Sitten otettiin hämykasa mukaan kuvioon ja vaikeudet alkoi.. Oma ei mitenkään meinannut löytyä ja jotain epävarmuutta tuli kuvioon mukaan ja Lasse toi vähän mitä sattui. Mulla oli kyllä tiedossa että tunnari on vielä varsin keskeneräinen ja että treeni vieraassa paikassa voi epäonnistua, mutta nyt sain ajatuksia miten lähden viemään asiaa eteenpäin. Treeniä, treeniä ja lisää treeniä!
Tänään Mari kävi tsekkaamassa molemmat koirat läpi. Lasse on nuollut ranteitaan välillä ja niinhän sieltä löytyikin tiukkaa ja vähän sitkeämpää jumia. Varpaat oli toinen juttu joka oli "jumissa" mutta muuten kelpie on onnistunut pysymään suhteellisen hyvässä kunnossa.  Peppi hivuttautui pikkuhiljaa lähemmäs ja lähemmäs meitä kun Lassea hoidettiin ja kun sen vuoro tuli päästä hoitoon se oli jotenkin tyytyväisen oloinen? Peppi kun ei mitään hirmu extremeä tee niin ei siitä juri mitään ihmeellistä löytynytkään, mutta kyllä se jotenkin nauttii kun häntäkin huomioidaan ja hoidetaan. Peppi on niin ihana koira, täydellinen seurakoira!

Jag börja min semester med en härlig veckoslutsresa till Pieksämäki, där det tävlades i lydnadens FM. Det var en kanonhelg, med mycke fina hundar och i trevligt sälsskap. Vi hyrde en rolig stuga och hade bastu på stranden och egen ro. Vi har ätit väl, njutit i bastun och simma. Vädret var fint, bara +30c på lördagen, så det var häftigt för hundarna, men alla våra hundar orka jobba fint. På söndagens final så tävla 20 bästa. Nästan bara bordercollie, men en kelpie och en renhund. Jag höll tummarna extar för Ansu och Kentsu och fint jobba dem! Vau! Domarnas linje var jättesträng, men hundarna jobba fint, fast dem inte kanske fick så mycke poäng av domarna?
På tisdagen träna vi både lydnad och agility, lite av allt. Focus i lydnaden var att Lasse jobbar fast det finns agilityhinder på samma plan och det skötte han fint. I agility ville jag belöna honom när han väntar och när han gör bra kontakt på bommen. Det som syns redan nu är att starterna kommer inte att fungera länge..? Lasse är så ivrig och testar hela tiden, om han faktist most vänta? Med det här är jag tvungen att göra någonting!?!

På onsdagen tävla vi  igen officielt agility, utan resultat. Första starten avbröt jag när han "rymde" bort från kontaktområde utan lov! Ou nou! På andra banan var hela focus bara på kontakterna och det fungera!! Fint och lydigt jobbat! Men sen hände det igen något litet och med Lasses fart så han jag inte korrigera utan det blev disc. Men jag är nöjd att Lasse korrigera sitt beteende på kontakterna när jag påminde honom om saken.

På torsdagen var vi på förmiddagen och träna lite agility, överraskande:) Focus var på starterna och på kontakterna, att kunna belöna Lasse när han gör rätt! Och det lyckades fint.

På kvällen trän avi lydnad med Ansu och Ylva. Jag börja med ff, för att Lasse är slarvig ibland? Och det är ända problemet, teknist kan han fint ff, men man ska kräva och belöna i rätta proportioner. Det ska jag ännu öva. Men det var trävligt att märka att Lasse kan nog!
Platsliggande är det andra "stora" problemet så nu träna vi så att Lasse fick ligga och Ylva fick träna. Först var jag ganska nära Lasse, OM han inte skulle ligga, men Lasse jobba fint fast Ylva och Ansu träna konan osv! Jag märkte att det här var svårt för Lasse, men han klara det! Vi var båda väldigt glada:) 
Med vittringen har vi sen lite mera att jobba med ännu. Lasse söker fint, men om han inte med detsamma hittar eller bli annors lite osäker så hämtar han vad som hälst? Men det beror nog på, att vi inte har träna tillräckligt. Det kan jag ta som semesterprogram! Det kan vi träna på stugan efter par veckor. Om vi tränar det två gånger i dagen en hel vecka, så tror jag att vi löser problemet.
Idag blev båda hundarna behandlade av kranio-sakralterapeuten, Mari. Lasse har slicka sina framtassar och vist det var spänt där och bakbenens tårna var också "spända"  Peppi njuter när det bli hennes tur. Jag vet inte om hon njuter om behandlingen, men hon njuter säkert om uppmärksamheten:)