Viime viikko oli melkoista menoa! Maanantaina, kun palattiin kotiin, niin illalla oltiin jo aksaamassa Vantaalla. Tiistaina Saija koulutti niistoja ja sylivekkejä omalla kentällä. Keskiviikkona Lasse pääsi Tuijalle hierottavaksi ja torstai olikin sitten ihan vapaapäivä. Perjantaina oli aksatreenit, omatoimiset ratatreenit, A. Saviojan kakkosluokan radalla. Hiukan tekemistä oli, mutta ei mitään kovin mahdotonta. Lauantaina oli vuorossa jälkitreenit. Tein taas neljä lyhyttä jälkeä, namikuppipalkoilla. Ensimmäinen jälki oli hyvä, toisella jäljellä asenne oli hiukan sinnepäin ja kolmannella jäljellä Lasse vaan päätti että; "Pöh, tuolla oikealla on jotain kivempaa?" Tässä kohtaa pidettiin neuvottelu siitä voiko työt jättää kesken jos ei huvita? Ja lopulta sain Lassen uskomaan että työt tehdään kunnolla loppuun saakka ja loppujälki (20m.) sujuikin hienosti. Viimeinen jälki oli se pisin ja hiukan jo harmittelin tilannetta kun en ollut ihan varma mikä Lassen motivaatio jäljelle mahtaa olla? Mutta kun tultiin janaa pitkin jäljelle niin nokka putosi heti alas ja nousi ylös vasta kun loppupurkki oli löytynyt ja namit syöty! Aivan uskomattoman hienoa työtä Lasse teki! Eikä sen motivaatiolle tapahtunut mitään negatiivista vaikka se piti nostaa valjaista takaisin töihin kolmannella jäljellä. Lasse on vaan hiukan äijä ja se näköjään "testaa" välillä mikä menee läpi ja mikä ei?!
Sunnuntaina alkoi sitten Sonjan valmennuskurssi. Voi apua, hallikausi ja hallien ahtaat radat. Heti alkusuora tuotti suuria vaikeuksia, kun hypyt oli lähekkäin ja Lassen olisi pitänyt malttaa ja katsoa miten se hyppää, eikä se mitään malttanut eikä katsonut. Kolmosrima tuli alas monta kertaa ja parhaiten sen sai pysymään ylhäällä kun hiukan tein kulmaa Lassen linjalle. Sama ongelma toistui hypyllä nro 14, muuten radasta selvittiinkin aika kivasti. Illalla oli vielä tokotreenit ja aiheena oli tunnari. Hiukan minua epäilytti että jaksaako Lasse miettiä enää mitään kun viikko oli kuitenkin ollut aika "kiireinen" mutta hyvin Lasse ratkoi Sarin tekemät nenänkäyttötehtävät. On tuolla Lassella vaan uskomaton moottori!
Tällä viikolla ollaan tietoisesti treenattu rauhallisemmin. Alkuviikolla
tehtiin vain pitkiä lenkkejä ja loppuviikolla otettiin kuvioon mukaan
hiukan tokoa. Mutta perjantaina oltiin taas aktiivisia ja ensin käytiin
jäljestämässä pari pientä jälkeä ja siitä suoraan kesäkauden viimeisiin
aksatreeneihin. Jäljet sujuivat jo hienosti, mitään erimielisyyksiä ei tullut, kerran Lasse otti sivuetäisyyttä ja katsoi minua. Mutta kun kutsuin sen luokseni se tuli ja pisti nokan maahan suoraan mun edestä ja jatkoi jälkeä. Nyt namipurkkeja oli 4kpl jäljellä ja purkkien päällä oli tunnarikapulat, jotka Lassen piti nostaa jotta namipurkit aukesivat. Tämäkin sujui todella kivasti, joten tällä tavalla varmaan jatketaan jonkin aikaa.
Kesäkauden viimeisten treenien aiheena oli ratatreeni. Se helpompi versio sujui jotenkuten ja päätimme kokeilla vaikeamman version alkua. Se sitten ei meinannut sujua millään? Minun kädet irtoaa liikaa ja koira lentää sitten. Sitten Marika ei hyväksynyt mun "pidän kiinni korvista" ohjausta vaan käski luottamaan ja liikkumaan. hui miten vaikeaa, mutta kyllähän se lopulta jotenkin onnistui. Lopuksi mietittiin niitä jarruja ja Marikan moitteet mun päälle hyppäämisestä oli riittävän painokkaat, koska sen jälkeen Lasse hienosti kasasi ja hyppäsi hallitusti ja kääntyi hyvin!
Tänään oli vuorossa Vapun motivointiklinikka. Aloitimme luennolla josta jo sai valtavasti ideoita ja kun olimme pari tuntia kuunnelleet/keskustelleet niin siirryimme kentälle tositoimiin.
Ensimmäisenä parina olivat Marika ja Rico. He työstivät seuraamisen asennetta ja miettivät keinoja miten Rico selviäisi "ahdistavista" tilanteista.
Seuraavana olivat jaksi ja Ninja. Jaksi sai tehtäväksi istu&odota tyyppisen harjoituksen. Ninja olikin tyytyväisen oloinen ja istui rauhallisesti paikallaan kun ensin oli hiukan palkattu istumista ja paineet otettiin pois.
Seuraavana oli vuorossa Hara. Kontaktia ainakin harjoiteltiin.
Sitten oli Lassen vuoro päästä estradille. Lasse aloitti malttamisharjoituksella, joka ei sujunut hirmuisen hyvin. Lasse on varsin peräänantamaton ja sillä on vahva kyky muodostaa mielikuvia. Ominaisuuksia jotka ovat toki harrastukoiralle erittäin toivottavia, mutta toisaalta tämän tyyppisessä harjoituksessa vaikeuttavat asioita aika paljon.
Sitten koitettiin sada näkyville meidän pujotteluongelmaa... Onhelman esiin saaminen olikin yllättävän vaikeaa. toisaalta esiin tuli ihan eri asioita. Kuten se että minä päästän Lassen liian helpolla, se osaa pujotella ilman minua todella hyvin, se kestää häiriötä uskomattoman hyvin ja se osaa kun vaan itse päättää tehdä asiat oikein. Minä en saa auttaa sitä toistelemalla käskyjä, yksi käsky riittää! Kun/jos tulee virhe, niin "Oho, yritä uudelleen" riittää. Muuta ei tarvita. Ja koska Lassen tapa tehdä asioita on aika raju, niin säännöllinen käyminen Niinan luona on tarpeellista.
Lasse sai lempinimen Batman, se menee rohkeasti päin mitä vaan eikä ahdistu mistään ja sen ulkonäkö lisää katu-uskottavuutta! Vain viitta puuttuu, mutta se lienee olla vain järjestelykysymys?
Det har varit ganska mycke program på sista veckorna. Vi fick farten upp på lägret och har lite tappa bort bromsarna? Förra veckan träna vi agility flera gånger, två kursdagar och två gånger "fri träning" Sen spåra vi på lördag och träna lydnad på söndagen. Visst hade Lasse två lediga dagar också och han var på massage. En aktiv hund behöver också aktiv vård!
Den här veckan har varit lugnare. Början av veckan blev det mest långa promenader och sen lite lydnad. På fredagen spåra vi lite grann, med fyra matburkar, med pinnar på locket och alla fyra burkar hitta vi. Nu spåra Lasse fint, sista veckan blev det lite bus, men efter en alvarlig diskution så spåra Lasse då också till slutet...
idag hade motiveringskurs! Vappu Alatalo hade först en föreläsning om hundens motivation och om vilka saker påverkar det. Sen hade vi restiga dagen övningar med hundarna. Lasses "problem" är inte att han skulle vara dåligt motiverad, utan han "kokar över" han blir så ivrig att han "bara" springer, utan att atänka alls. Vi börja med en övning där Lasse skulle vara lugn och sansa sig. Det var en svår övning, för Lasse är så orubblig och han har förmoga att göra minnesbilder, så att när inte fick belöning från vänstra handen så kom han ihår att han hade fått godis från högra handen och då belöna han sig själv med att suga på högra handens fingrar, fast där inte nu var godis! men där hade varit...
Sen träna vi att göra slalom till slutet ända! Det har varit svårt på tävlingar nu några gånger. Men idag kunda Lasse göra slalom hur bra som hälst! Det var ingen skilnad hur än jag sprang och vifta med leksaker, när Lasse ska göra slalom, så då gör han bara slalom! Otrolig hund! Vi tog andra kursmedlemmarna och hjälpa; de gick, prata osv. bredvid slalom käpparna och jag sprang bakom dem och ändo så gjorde Lasse slasom lika bra! Vappu kalla Lasse till Batman! En modig typ, som är totalt orädd!! Han har inga ångest och han gör vad han ska göra, människorna få prata och gå best de vill!! Jag är nog Stolt!! Min fina hund! Undrar bara vem det är som skolar honom i smyg? För jag visste nog inte att han kan göra slalom så här bra!?!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti