sunnuntai 20. heinäkuuta 2014

Kiireinen viikko?

Voiko johtua töistä, mutta ainakin viikko meni tosi nopsasti? Töissä ei kuitenkaan ollut kiirettä, sen verran vähän hoitoa tarvitsevia lapsia oli. Vapaa-ajalla onkin sitten ollut kiireisempää?
Maanantaina oli aksatreenit. Milla tuli kouluttamaan ihan kivaa rataa, mutta siinä oli yksi kohta josta me ei selvitty millään, piste. Tutustumisessa jo kyselin että miten tässä on ajateltu että ohjataan? Ja noin niinkuin teoriassa suunnitelma oli vedenpitävä, muta käytännössä nopean pitkiä hyppyjä ja kaarteita tekevän koiran kanssa minulta loppui taidot kesken? Kyllähän sen olisi tehnyt helposti, jos koira olisi kulkenut kiltisti nenä mun kämmenselässä, mutta kun ei kulje. Muuten olin treeneihin tosi tyytyväinen. Me tehdään nyt paljon sellaista mitä ei todellakaan tehty viime talvena. Monta asiaan on siis opittu?
Tiistaina koulutin ensin omaa ryhmää. Tehtiin turvallisesti ihan niitä perusjuttuja ja olipa kiva huomata että ryhmässä moni koirakko on kehittynyt kesän aikana, onpa yksi koirakko suorastaan harpannut jättiaskeleen eteenpäin! Tämä on juuri se syy miksi tykkään kouluttaa, jos joskus edes pystyy keksimään jotain joka auttaa, niin siitä tulee todella hyvä mieli. Ja koulutuksen jälkeen ajoin vielä Nummelaan treenaamaan Saijan ja Sarien kanssa. Saija oli tuonut kentälle ykkösten vauhdikkaan radan, jossa saattoi välillä tulla jopa kiire? Mutta minä kyllä tykkäsin radasta. Pujottelu tyhjän päälle oli vielä Lasselle vaikeaa ja A:n jälkeen hypyltä kääntymisestä piti neuvotella kerta jos toinenkin, mutta muuten rata oli aika sujuvaa menoa. Lasse teki kontaktit hyvin ja rimojakaan se ei pudotellut pahasti, mutta muuri pitäisi kyllä ottaa tehotreeniin? Sen hyppääminen ja sillä kääntyminen vaativat varmaan ihan oman teematunnin :)
Keskiviikko on vepepäivä, Jippii! Aamupäivällä sää näytti pahalta, Nummelassa satoi 25mm mutta illaksi sää selkeni ja meillä oli tosi hyvät treenit. Lassella oli teemana vain ja ainoastaan vienti. Aloitettiin rantavedessä kapulan kantamisella mutta Lasse on taas liian fiksu. Sen mielestä kapulaa kuului viedä rannasta ulapalle päin ja siitä se oli itsepintainen, joten annoin periksi, sitäpaitsi sehän oli oikeassa! Pari kertaa se toi kapulan mulle veteen ihan ok. Seuraavalla kierroksella Lasse sai tuoda kapulan veneelle. Eka vienti oli superhieno! Ja siinä kohtaa pitäisi lopettaa, todellakin! Mutta olin itsepäinen ja sitten me väännettiin oikein urakalla tästä asiasta. Olisi pitänyt osata lopettaa ajoissa? Kolmannella kierroksella tehtiin helpotettu versio, Lassen motivaatiota uida veneelle pitää kasvattaa, joten se sai vain uida veneelle ja sai palkka sieltä ja sitten sen piti uida veneelle kapulan kanssa ja taas se sai palkkaa. Ensi kerralla taidetaan vain kasvattaa motivaatiota uida veneelle?

Torstaina treenattiin tokoa Rajamäellä Kallen, Paavon ja Kamun kanssa.  Ensin kyllä aloitettiin näyttelytreenillä, kun viikon kuluttua on erkkari, jonne on tulossa Kallen, Paavon ja Kamun lisäksi muutama muukin tuttu koira. Lassen/Nemin pennuista kehässä nähdään 5 koiraa. Yksi on Norjassa ja Tore on ilmoitettu Porvoon ryhmänäyttelyyn. Meillä on tavoitteena viettää kiva päivä hyvällä porukalla kauniissa säässä ja nauttia kauniista koirista. Hyvä porukka ja kauniit koirat ovat takuuvarmaa kamaa erkkarissa, sää on ainoa joka voi pettää? Treenit sinänsä olivat aika helppoa kamaa Lasselle. Tehtiin pätkä seuraamista ja parit jättävät ja ne sitten palkattiin "kentän" reunalla odottavasta namipussista. Palkattomuus/siirretty palkka ei kyllä kauheasti vaikuta Lassen tekemiseen. Toisin on kuitenkin Kallen ja Paavon laita, niiden kesän teemana taita olla juurikin tuo sosiaalinen palkka ja palkan siirto, kunnon häiriötreenien ohella ;)

Perjantai oli Lassella vapaapäivä, hyvin ansaittu sellainen. Minulla alkoi viimeinen pätkä lomaa ja sää suosi, ihanaa! Illalla sain ikävä kyllä huonoja uutisia Norjasta. Shy on alkanut jo nyt oireilemaan selkäänsä. Tämä on todella ikävää, se on vielä niin nuori, ei edes kahta vuotta. Shy oli käynyt lääkärillä ja kiropraktikolla. Ainoa "hyvä" uutinen tässä surussa on että toistaiseksi ongelmat olivat lihasperäisiä, joten ne ovat hallittavissa hyvällä lihashuollolla.
Lauantaina Lasse sai huilata vielä päivällä, mutta illalla, kun sää hiukan viileni, menimme Nummelaan tokoilemaan Niinan kanssa. Tein Lassen kanssa seuraamista liikkuroituna ja sen jälkeen vielä jättävät. Molemmat liikkeet onnistuivat erinomaisesti ja jättävissä ongelmia aiheuttanut seisomisen kestokin saatiin korjattua kun Lassen pallo vietiin eteen ja Lasse katseli sitä kun minä kiersin Z:n kierrosta. Lasse oli niin lukittu palloon että se ei tainnut edes huomata että minä en ollut sen vieressä koko aikaa? Nämä olivat oikein hyvän mielen treenit. lopuksi Lasse sai tehdä muutaman pujottelun ja sekin sujui hyvin. Olikohan eilisessä jotain taikaa? Jos eilen olikin juuri se päivä, kun koira taianomaisesti osaa kaiken ja me ei oltu kisaamassa sinä maagisena päivänä? Ou nou?!?No ei auta kuin odotella seuraavaa maagista päivää ja toivoa että silloin edes ollaan startissa?


Lassen sisko Lenka sai sunnuntaina pentuja, 8kpl ihania suloisia kelpilapsia! Mulle tulee vain ihan vähän pentukuume?  Mutta juuri nyt ei ole oikea aika pennulle, parin vuoden kuluttua vasta.







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti