Lomailun ohessa ei olla oltu hurjan aktiivisia ja ne suunnittelemani jälkitreenit on edelleen tekemättä, hups? Mutta vepe-treeneistä ei olla luovuttu, vaikka ei sää edelleenkään ole kivan kesäinen. Olimme siis taas eilen treeneissä. Lassen kanssa treenattiin lelujen palautusta minulle käteen saakka kotona pari kertaa, mutta se onkin aika tuskaista? Siinä on oikein tahtojen taistelu kun Lasse ei halua ja minä haluan, tasapelitilanteessa ollaan toistaiseksi.
Treenit aloitettiin köyden haulla veneeltä. Sää oli poutainen, mutta tuulinen, aallot löi taas rantaan ja vene keikkui, sehän ei tosipelastajaksi aikovaa Lassea haitannut. Reippaasti se lähti uimaan veneelle vaikka aallokossa se jotenkin näytti pieneltä ja aallot keikutti sitä kuin kaarnanpalaa. Mutta Lasse ui päämäärätietoisesti kohti venettä, jossa sitä kyllä airot kiinnosti turhan paljon, mutta kun sille valkeni että Niinalla oli nakkia veneessä niin se kohdisti mielenkiinnon oikeaan asiaan ja löytyihän se köysikin ja se toi sen hyvin rantaan. Tosin taas parin metrin päähän minusta. Mutta kun minullakin oli nakkia, niin iso pyörä korvien välissä taisi pyörähtää hiukan? Toisella kierroksella Lasse sai jo tuoda koko veneen rantaan ja sen se hoiti hienosti. Rannalla se jopa kiskoi köyttä raivoisesti peruuttamalla ja kun se oli tyytyväinen veneen paikkaan se ravisti, nappasi pudottamansa köyden suuhun ja toi sen mulle käteen, Vau!! Tämän jälkeen tehtiin helppo harjoitus, Lasse ui veneelle, sai namia ja ui takaisin rantaan. Tämä oli napakymppi treeni, Lasse ui veneelle söi ja sitten se ui suoraan mun luo, ravisti ja söi nakkinsa kädestä. Jälkiviisaana totean että tällainen olisi pitänyt ensimmäisen treenin olla, jo ennenkuin mukaan otettiin köyttä tai mitään muutakaan. Nyt on ehkä menty hiukan takamus edellä puuhun kun koira kyllä osaa vetää veneen rantaan, mutta se ei tiedä että sen "pitäisi" tuoda köysi mulle? Tai eihän sen edes tarvitse tuoda sitä mulle, sen pitää vaan tuoda se rantamerkkien välistä rantaan. Tosin voi olla että olisi varmempaa että se ajattelisi tuovansa sen mulle, kun minä olen kuitenkin hyvin todennäköisesti rannalla oikeassa kohdassa? No tästä on kuitenkin hyvä jatkaa, onneksi Lasse on sopeutuvainen ja älykäs, se kestää kyllä että alussa hiukan säädetään, kunhan sille sitten myös osataan kertoa mikä oli oikein! Ensi viikon treenit pitää kyllä taas suunnitella huolella ja tässä välissä voisi käydä uittamassa Lassea kerran, pari? Sääkin vaikuttaa lämpenevän pikkuhiljaa, joten kyllä tästä vielä hyvä tulee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti