sunnuntai 24. elokuuta 2014

Onko hallintaa vai eikö ole?

Taas on sunnuntai ja yksi viikko on päättymässä. Kulunut viikko on ollut ihan kiva, vaikka varsin sateinen. Maanantaina meillä oli Tanelin treenit ja sitä hiukan jännitin ja paniikki meinasi iskeä kun ma. aamuna sain ratapiirroksen s-postiin, Hui!? Olipa vaikean näköistä, paljon takaakiertoja paljon kohtia joihin piti ehtiä? Aika hyvin olen näköjään oppinut jo paperilta lukemaan mikä on meille vaikeaa? Heti totesin että esteet 5-9 tulevat tuottamaan harmaita hiuksia? Enkä ollut ihan väärässä, onneksi rata oli sellainen että mitään kohtaa ei ollut "pakko" tehdä jollakin tietyllä tavalla, vaan vaihtoehtoja oli tarjolla ja jokaiselle löytyi jotain joka toimi. Treenasimme pitkästä aikaa ulkokentällä Lempolassa ja meidän onneksi koko päivän kestänyt sade loppui sopivasti vähän vaille klo 18. Rataan tutustuttiin porukalla ja jo se oli ihan antoisaa. Esille tuli vaihtoehtoja joita en ollut itse edes ajatellut, tosin eivät ne kyllä Lasselle ehkä sopivia olleetkaan, mutta kyllä niitä silti olisi hyvä bongata?
Itse treeni tehtiin kahdessa pätkässä, mikä sopii meille tosi hyvin. Lasse ehti palautua pätkien välissä ja treenaamisen laatu pysyy parempana, kun ei tarvitse väsyneellä koiralla vääntää ja kinata jostain rimoista? Treenistä jäi hyvä mieli, Lasse on oletettua pätevämpi ja sen kanssa oli oikeasti kiva treenata, Yes! Vireet pysyi kasassa, vain kontakteilla piti hiukan keskustella pysymisestä? Auts!

Tiistaina käytiin Rajamäellä treenaamassa tokoa ja samalla tehtiin muutama vienti, kun paikalla oli sopivasti avustajia tarjolla. Lasse teki hienot viennit ihan vain tasamaalla ja myös tokotreenit olivat onnistuneet, hyvän mielen treeniä taas. Lisäksi Paavo ja Kamu edistyvät hyvää vauhtia omissa treneissään, joten luulen että ensi keväänä molemmat koirakot jo kisaavat, jos kiinnostusta riittää? Kisaaminen ei kai kuitenkaan ole päätavoite vaan meidän treeneissä tavoite on onnistuminen, hyvä mieli ja edistyminen, rauhassa, omaan tahtiin.

Keskiviikko oli vepepäivä ja taas satoi ja ukkosti päivällä, illaksi sää poutaantui, mutta, Voi ei, järvessä oli sinilevää. Joten vene vaan takaisin peräkärryyn ja sitten päätettiin treenata kuivan maan treenit. Vienti oli aiheena. Itse oletin että kyllähän tämä nyt sujuu, kun eilenkin sujui, mutta eipä sujunut? Uusi paikka aiheutti heti häiriötä ja epävarmuutta. Lassen mielestä tiellä kävellään tai ajetaan autolla, ei kai siinäkin treenata? joten se tarjosi kaikenlaisat sählinkiä ja vienti oli taas epävarmaa ja hapuilevaa.. Kuten olin olettanut; Lasse yleistää huonosti ja sen kanssa treenatessa ei riitä että se osaa asiat yhdessä paikassa, kaikkia asioita pitää treenata erilaisissa paikoissa. Hauskan poikkeuksen tähän tekevät ilmeisesti treenikentät? Ne Lasse hahmottaa helpommin ja pystyy nopeasti ryhtymään hommiin?
Torstaina meillä oli aamutreenit hallilla ja aiheeksi valikoitui sylkkärit. Ja kun asiaan keskittyi niin saatiin sylkkärit sujumaan? Selvästi meille on helpompaa tehdä sylkkäri oikean käden puolella ja vasen puoli aiheuttaa ongelmia, kummalle se vasen puoli on vaikeampi ei selvinnyt? Lopuksi Peppi sai juosta minipuomia ja Lasse huilasi nätisti vapaana kentän reunalla, Vau!

Perjantaina oli vapaata ja lauantaina suunnattiin Nupun kesäleirille, johon kouluttajaksi tuli Kaisa. Aiheena treenipäivälle oli hallinta ja kun minun oma kokemus tilanteista on että Lasse ei suinkaan aina ole ihan hanskassa, niin jännityksellä odotin päivän antia. Mutta Lasse-super-Laser selvitti testiradan lähes virheittä, Oho! Vaikeinta oli riistaruutu ja rataan kuulumattoman puomin ohitus :)  riistasta se sai hajun jo heti autolla ja se sitä selvästi kiinnosti kovasti, mutta hienosti Lasse tsemppasi ja tuli ruudun läpi mun kanssa. Radan jälkeen kuuntelimme Kaisan luentoa samasta aiheesta ja sen jälkeen saatiin ruokaa, Nam. Tämän jälkeen vuorossa olivat täsmätreenit. Kaikki saivat valita kaksi aihetta/tehtävää johon halusivat pureutua? Minä valitsin tietysti riistan hajun ja muut koirat. Lassen sai siis katsoa riistaruutua rauhallisesti ja samalla sille syötettiin nameja, ryntäily ja kiskominen oli Nou, nu. Lasse hoksasi nopsasti että luopumalla riistasta sai nameja lisää ja kun ollaan tehty luopumista jonkin verran, niin mitään suurta ongelmaa ei tästä muodostunut. Vaikeinta oli oma ajoitus? Ja se että piti oman pään kylmänä ja pystyi palkkaamaan oikeasta asiasta.  Koirien kohtaamistreeni ei oikein sujunut, kun juuri ollaan treenattu että muita koiria EI saa katsoa, joten nyt tuli pieniä ongelmia saada Lasse edes vilkaisemaan "häiriökoiraa" Koska kunnollinen kelpie tietää ettei niitä kuulu katsoa? Mutta siis ehkä tästä ei nyt voi olla pahoillaan, sitä saa mitä vahvistaa :)

Illalla tehtiin lopuksi rallytokoa, voittajaluokan rata. Lasse selvitti sen melkein kunnialla, eihän se tietenkään osaa seurata oikealla puolella mutta nami nokkaan menetelmällä sekin sujui ;)
Kaiken kaikkiaan päivästä jäi tosi hyvä mieli, sain ideoita ja ajatuksia. Parasta antia oli ehkä kuitenkin oivallus siitä miten meidän yhteistä kuplaa voisi vahvistaa ja miten me yhä useammin päästäisi siihen samaan kuplaan tekemään kivoja juttuja yhdessä Super-Laserin kanssa?









Ei kommentteja:

Lähetä kommentti