Lauantaiaamuna sitten suuntasimme kisapaikalle ja Lyra sai aloittaa hyppyradalla. Ensimmäinen ylläri oli maksimuuri! Hui miten korkea, Lyra empi, mutta uskalsi suorittaa sen kuitenkin. Pujottelu oli kai se mitä Cissi eniten jännitti ja se sujui hienosti, Hyvä Lyra!! Pussi oli kuitenkin liikaa Lyralle ja sen se päätti ohittaa, mikä on ehkä ihan ymmärrettävää, kun he ovat treenanneet sitä viimeksi elokuussa.
Agilityrata näytti hyvältä, ei pujottelua, eikä keinua! Jes! Alussa oli taas muuri, mutta nyt se sujui jo paremmin ja loppuratakin sujui suht kivasti, hyl toki edelleen tuloksena, koska pussi ei edelleenkään vakuuttanut Lyraa? Aika rohkea veto Cissiltä tulla suomeen kisaamaan ekoihin virallisiin kisoihin!
Medi ykkösissä kisasi Typy joka tekikin heti aamun ensimmäiseltä radalta hienon ja nopean nollan! Onnea! Loput radat eivät olleet nollia, vaikka niissäkin 98% oli superhienoa, mutta tuossa vauhdissa vaan se "joku" tapahtuu niin nopsasti. No se viimeinen nolla ja nousu kakkosiin tulee varmaan aika pian.
Olin ilmoittanut Lassen kahteen starttiin, aksa ja hyppyradalle. Minä yleensä olen jättänyt hyppikset pois, kun minusta on tuntunut että ne ovat meille aivan liian vaikeita? Mutta nyt päätin kokeilla sitäkin. Ensin meillä oli Siimeksen agirata. Heti alussa neljän esteen suora ja siitä vitoselle kohti seinää, Hmmm..? Tein suunnitelman ja se olisi voinut toimia, jos emme olisi olleet lähes yhtäaikaa vitosella, jossa minun piti takaaleikata? Mutta nythän siitä tuli kielto, kun Lasse luuli että juoksen sen päälle. Seuraava kielto tuli pituudelta ja kolms kielto tuli ennen A:ta. Ihan tyhmiä kieltoja oikeastaan, oma rytmitys ei vaan toiminut ja se oli siinä. Mutta iloinen ja ylpeä olen kontakteista, kaikilla kontaktiesteillä ja siitä että minä osasin lähettää Lassen hienosti putkiin. Hyödynsin torstain treeneissä saamaani vinkkiä ja se todella toimi, Kiitos Saija!
Hyppyrata vaikutti kivalta ja valitsin ohjata aika paljon takaa. Se vaan toimii kivasti joten käytän sitä mielelläni vaikka pikkuhiljaa pitäisi kai kisoissakin uskaltaa kokeilla niitä vaikeampia tekniikoita? Nyt valitsemani tekniikka kuitenkin toimi, hyppyrata tuntui sujuvalta ja jopa helpolta? Kerran olin myöhässä ja ohjasin Lassen väärään putkeen, piti mennä pussiin? Mutta videolla sekin näyttää sujuvalta ;)
Sunnuntaina olikin sitten vuorossa tokoa. Ajelimme Sipooseen Jessican luo ja treenasimme siellä pari tuntia. kumpikin koira sai siis tunnin treenit. Huomioimme toki koirien jaksamisen ja teimme kumpikin 3x20min pätkät. Tämä olikin erittäin sopiva järjestely. Aloitin Lassen kanssa tekemällä avoimen luokan liikkeet läpi liikkuroituna. Seuraaminen oli kuten yleensä, kontakti ei ole täysin 100% mutta paikka ja perusasennot ovat ok. Liikkeestä maahanmeno oli hyvä, luoksetulossa se jäi hyvin, malttoi, mutta itse stoppi ei ollut napakka, muuten ok. Seisomisessa tuli taas jotain pientä tassuttelua ja se ennakoi peruasennon lopussa. Nouto oli hieno! Kaukoissa Lasse hämääntyi paljon kun Jessika heilutti kättä sen vieressä ja ekassa vaihdossa se nousi seisomaan, hups? toinen setti meni hyvin. Hypyllä Lasse katseli Cissiä, en tiedä etsikö se vielä noutokapulaa vai miettikö se että mistä saisi palkkaa? Joka tapauksessa se hyppäsi hyvin, mutta istumiseen tarvittiin tuplakäsky, paluu oli hieno. Jessica sanoi hämmästyneensä että se ylipäänsä hyppäsi, se ei kuulemma näyttänyt ollenkaan keskittyneeltä? Joskus Lasse yllättää! Tämän jälkeen pureuduimme seisomisen kestoon. Olen hiukan pikakorjannut sitä pari kertaa, mutta en ole saanut aikaan pysyvää tulosta vaan seisominen on juuri se liike tai liikkeen osa joka aina uudelleen ja uudelleen hajoaa. Nyt saimme ohjeet miten sen voisi korjata pysyvästi.
Sitten Lyra teki EVL:n liikkeet, vau! Kyllä he ovat taitavia.
Lassen kanssa päätin pureutua meidän tunnariongelmaan, koska minulla itselläni ei ole tietotaitoa korjata siinä esiintyviä ongelmia. Mutta Jessicalta eivät keinot loppuneet. Aluksi kapulat laitettiin kalterin alle ja Lasselle naksuteltiin kun se löysi oman. Lasse tosin yritti jopa kalterin läpi nostella kapuloita ja aluksi tuntui että se ei ymmärtänyt mitä siltä haluttiin, vaaan se juoksi edestakaisin ja turhautui. Sitten harjoitukseen lisättiin mielentilaa rauhoittava harjoitus ja nyt se sujui hiukan paremmin, mutta edelleen se koitti jyrsiä vääriä kapuloita kalterin läpi, sitkeä tyyphttps://www.blogger.com/blogger.g?blogID=4621783554502165806#editor/target=post;postID=29315113792256866pi? Sitten Jessica otti esiin kukkaruukut ja oma laitettiin kukkaruukun alle ja Lasse sai etsiä sen nenällä ja nyt se lamppu syttyi! Se pari vuotta sitten käyty hajuerottelukurssi oli todella hyödyllinen nyt! Lasse hoksasi ja osasi jopa merkata oman. Eli kukkaruukkuja ostamaan. Tämän lisäksi ehdittiin tekemään muutakin, me totta totisesti hyödynsimme tuntimme jokaisen minuutin! Teimme mm. ruutua ja luoksetulon stoppeja nameja heittämällä ja nyt minun pitää opetella tekemään napakka käsimerkki! Tätäkän ei kukaan ole sanonut minulle aikaisemmin, höh! Kuuntelin myös tarkasti Cissin ja Lyran saamia vinkkejä, koska monessa suhteessa ne pätevät myös Lasseen, kaukoissa ne vaan tekevät niin nopeasti etteivät ehdi ajattelemaan mitä tekevät jne.
Viikonloppu oli siis todella täynnä ohjelmaa ja hyviä keskusteluja. Ehdimme jutella Cissin kanssa aika paljonkin, lähinnä koirista ja treenaamisesta. Oli hauska huomata miten sisarukset olivat monessa asiassa samanlaisia. Lyra on varovaisempi kuin Lasse, mutta niiden ilmeet ja eleet ja tapa leikkiä leluilla on niin samanlaista. Lassen lempilelusta tuli hetkessä myös Lyran lempilelu.
Nyt vain odotamme vappua ja kennelleiriä, jossa tapamme uudelleen Cissin, Lyran ja Rissien. Rissie on siis Cissin ihastuttava 9v kultainen noutaja <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti