Paluu arkeen

Loma tuli, oli ja meni. Maanantaina piti jo mennä töihin ja viikko menikin sitten nopeasti. Maanantai-iltana kävin Sarin luona ja tehtiin analyysiä sunnuntain Sonjan agilitytreenistä. Sonjan luona teemana oli valssit ja yllättään hyvin se sujui. Lasse tulee hyvin ohjauksiin mukaan, kunhan ajoitus on oikea ja se kääntyy hyvin ja vauhtia on riittävästi. Todella hyvältä näyttää siis. Toki treenattava vielä on, rimoja sen pitäisi kunnioittaa enemmän eikä se saa juosta mun jaloille eikä se saa "vahingossa" napata mua kädestä palkkaustilanteissa, enään. 

Tiistaina Lasse poti jotain ripulia? Nyt on pieni epäily että nuo nappulat saattaa olla aiheuttaja? Täytyy seurata tilannetta, ja koittaa syöttää paljon tuoretta.
Tiistaina jäi siis Lassen treenit väliin, mutta mä pääsin treenaamaan Kallen kanssa kehäkäytöstä! Ja kyllä se Kalle on ihan pätevä. Ravaamiset sujui hyvin ja seisomiseen löytyi pari hyvää niksiä, joita Heli nyt treenaa ahkerasti ja viikon päästä onkin sitten "totinen" paikka kun mennään Hyvinkäälle pentunäyttelyyn. Onneksi kyseessä on todellakin pentunäyttely ja pikkupentuluokka, se helpottaa.

Keskiviikkona Lasse kävi fyssarilla ja todella hyvältä näyttää nyt! Mitään jumeja ei ollut, lihakset ovat kasvaneet ja ne ovat oikein hyväntuntuiset, eli minusta ne on "löysät" mutta niiden kuulemma kuuluu olla ennemmin pehmeät kuin pinkeät, joten ainakin tiedän etten ole ylirasittanut Lassea vielä. Kotitehtäväksi tuli edelleen vahvistaa syviä lihaksia, venytellä ja tehdä laatikkojumppaa ja liikkua ja nauttia! Ihana tunne kun koira voi hyvin, minä todella arvostan sitä. Se on myös minulle palautetta siitä että alku- ja loppuveryttelyt ovat olleet oikeanlaiset, treenien määrä ja vaativuus on koiralla sopiva jne.

Torstaina pääsin aikaisin töistä ja sen kunniaksi tehtiin pitkä lenkki harjulle ja harjulla. Hiihtoladut ovat sulaneet hyvin, joten me päästään taas nauttimaan harjun tarjoamista poluista ja luonnosta. Peppi ei vielä saanut juosta vapaana, kun sen kunto on talven jäljiltä vähän niin sun näin, mutta Lasse viiletti ja otti ilon irti viimeisestä lumesta. Ja mikäpä siinä, lumessa täysillä kaahaaminen on aika hyvää lihasvoimaharjoittelua. Toki me lenkkeillään päivittäin, mutta nämä kirjatut lenkit on niitä extra-ihania, kiireettömiä ja hikisiä:)
Illalla Pauliina koulutti kentällä agilityn ohjaustekniikoita. Mä olen kyllä jotenkin tyhmä, minusta japanilainen oli sokkari ja sillä siisti. Ymmärrän toki, että ne jotka treenaa paljon käyttää termejä ja tekniikoita, mutta haluaisin uskoa että ainakin 1 & 2 luokista pääsee läpi vaikka ei osaakaan kauhean montaa tekniikkaa? Toistaiseksi haluaisin panostaa Lassen kanssa hyvään perusohjaamiseen ja rytmittämiseen sekä ennakoimiseen, joka on ehdottomasti vaikeinta nyt. Mä en vaan ehdi aina ja sitten mä seison väärään aikaan väärässä paikassa? Vaikka luulen, että Lassen kanssa radalla ei pitäisi koskaan vain seistä, vaan liikkua kokoajan, varsinkin jos meinaa ennakoida ja ehtiä??

Tänään arvoin että menenkö hallille trenaamaan vai jäänkö kotiin ja käyn lähikentällä yksin treenaamassa. Väsymys vei voiton ja nukuin tunnin päivänokoset ja sitten käveltiin koululle treenaamaan. Tehtiin ensin luoksetuloja pari, yksi stopilla ja loput ilman. Hyvin tulee ja jopa pysähtyy, tosin toistaiseksi sekä ääni-& käsimerkillä. Sitten seurattiin! Aika kivasti, tehtiin niitä vaikeita asioita, pidempiä suoria ja juoksua. Yllättävän hyvin sujui. Ja se elämisen riemu kun Lasse sai palkaksi juosta lelun kanssa ympäri kenttää, voi miten se on hassu! Ehkä juuri sen vuoksi piti treenata yksin, Lase sai tänään superpalkan, koska hallilla se ei voi rallattaa näin ja vaikka se palkkaantuu sekä nameista että vetoleikistä, niin silti se riemu kun se viilettää täyttä vauhtia monta kierrosta.
Huomenna olisi illaksi tiedossa agilityä. Ja sunnuntaina on tokopäivä. Lisäksi lenkkeillään ahkerasti ja nautitaan keväästä, nyt kun se vihdoin on tällä!!

Semestern tog slut, 10 dagar går snabbt. På söndagen träna vi agility hos Sonja och teman var vals. Lasse jobba fint, men vi "diskutera" nog lite om vissa saker som t. ex. man ska hoppa ordentigt, man ska inte springa på mej, man ska inte bita min hand istället för leksaken, men för övrigt gick träningarna fint och vi båda var nöjda. Sonja tycker mycke om Lasse och skulle vila "pröva" den nångång. Jag lova att hon kan tävla med Lasse när som hälst.
På tisdagen hade Lasse diarre:( Så vi träna inte. Men jag träna med Kalle istället. Kalle ska på utställning i nästa helg så vi tyckte att träning skulle vara till nytta. Kalle är nog fin kille.
På onsdagen träffa Lasse sin fysioterapeut. Allt är ok, ingenting att vara orolig för. Det är en härlig känsla, veta at hunden mår bra och att man har gjort saker rätt; upvärmningarna, träningarna osv.

På torsdagen gjorde vi en härlig lång promenad på åsen. Snön börjar äntligen smälta och skidspåren försvinner, så vi slipper igen och njuta av härliga stigar och naturen. På kvällen skola Pauliina lite agilityteknik för oss i Hiiden haukut. Det var bra skolning, men jag undrar ibland om man verkligen behöver alla olika tekniker, eller om det ändo skulle fungera med lite mindre också?
Idag fundera jag länge vad jag ska göra med träningarna, ute eller inne?? Men sen bestämde jag att vi tränar ute och njuter om våren nu när den äntligen är här! Och det var bra beslut. Träna lite ett och varje, mest jobba vi med inkallningarna och stopparna och sen ff. Det ser ut som om vinterns träningar skulle har gjort sitt och ff börjar och se bättre ut. Men ännu kan man nog förbättra det! Det som var bästa med att träna ensam var att kunna belöna Lasse ordentligt. Bästa vad Lasse vet är at få springa runt hela planet med leksaken. Det har han säkert lägta hela vintern?
Imorgon ska vi träna agility, på söndagen bli det lydnad och mycke utevistelser. Jag älskar våren och skulle kunna bara vara ute hela dagarna.