lauantai 8. marraskuuta 2014

Tavoitteista totta?

Tällä viikolla koettiin jo ensilumi ja joulufiilis koittaa kovasti nostella päätään? Pimeät illat suorastaan vaativat että takan reunalla palaa kynttilät ja glögiä ja riisipuuroa tekis jo mieli.
Lassen kanssa ollaan keskitytty tällä viikolla enemmän aksaan, vaikka tokoiltiin me perjantaina. Lasse yllätti positiivisesti myös tokotreeneissä, se teki hienon paikallaolon rivissä, joten en mennyt piiloon. Sitten tehtiin ruutua pari kertaa, sillä on jo ajatus siitä mitä pitää tehdä ja ruudusta seuraamaan tuleminenkaan ei ollut pöllömpää? Sitähän me ei siis olla koskaan treenattu, enkä mä oikeastaan tiedä miten se pitäisi "opettaa"  joten jätin vaan Lassen maahan makaamaan ja kutsuin sen "seuraa" sanalla? Ehkä tuonkin jutun voisi pilkkoa jotenkin, aloittaa ehkä lyhyeltä matkalta ilman häiriötä tms? No eipä ole eka kerta kun me mennään pers edellä puuhun? Pääsee sinne niinkinpäin näköjään ;)
Aksaa ollaan tehty omatoimisesti tällä viikolla. Keskiviikkona käytiin aamulla heti treenaamassa, teemana oli poispäinkäännökset ja kun keksin miten ne tulee rytmittää, niin johan alkoi Lyyti kirjoittamaan!Ei se ihan helpoin treeni ollut ja sitten Lasse alkoi ennakoimaan kepeillä ja pujotteli 11 keppiä ja tuli pois.. Tästä piti sitten huomauttaa ja sitten sekin saatiin sujumaan. Onneksi tämä juttu tuli esiin treeneissä, ei ole kiva jos Lasse päättä kokeilla noita juttuja kisoissa, siellä kun on vaikea puuttua niihin?
Keskiviikkona olin illalla kouluttamassa ja torstaina kun pääsin aikaisin töistä niin lumesta huolimatta, tai juuri siksi, päätimme mennä hallille treenaamaan samaa rataa mitä olin kouluttanut. Ei se nyt niin kovin vaikea ollut, alun hyppykiekuroita kokeiltiin kahdella tavalla, enkä vieläkään ole varma mikä oli parempi? Pitäisi olla joku joka kellottaisi. Mutta nyt Lasse pujotteli hienosti ja puomin kontaktit toimi, joten hyvillä mielin lähdimme lauantaina Vantaalle kisaamaan.
Hiukan mietitytti kun kisapaikalle tultiin ja vein Lassen halliin. Se jotenkin jännittää kovasti Ojangon hallia, aamulla ei ollut kuulutuksia, ei muita koiria ja vain pari hassua ihmistä ja silti Lassea jännitti. No ei masennuta etukäteen, vaan tehtiin kunnon 30min lenkki. Tämän jälkeen Lasse kävi uudelleen hallissa, söi hiukan nameja teki vähän "tokoa" ja sitten Lasse siirtyi autoon odottamaan. Itse katselin radan rakennusta vielä ja mietin että mitä niille "perinteisille" ykkösen radoille on tapahtunut? No ei tämäkään Minnä Räsäsen rata mahdottomalta vaikuttanut ja tutustumisessa ainoa pulma oli alku, esteet1-3, mitä tehdä? Ottaako ulkopuolelta, jolloin voi jäädä lähemmäs lähtöä ja sitten takaaleikkaa A:lla, (nro3) vai ottaako sisäpuolelta ja uskoo että Lasse pysyy lähdössä vaikka kävelen esteiden 2& 3 väliin? Tätä pohdin kovasti, mutta lopulta päätin että KYLLÄ Lasse pysyy!
Alusta oli pari koiraa poissa, joten starttasimme jo toisena, mikä oli oikeastaan ihan ok, meistä ei kumpikaan ehtinyt kehittää mitään hyperventilaatiokohtausta? Alku meni ihan ok, Lasse nousi kerran seisomaan, mutta istui kun käsky kävi. Vitos putkelta Lasse teki jonkun käsittämättömän kunniakierroksen mun selän takana, mutta palasi ruotuun ja pujotteli hienosti ja kun sain sen 8 putken oikeaan päähän, alkoi tosi tsemppi, pahimmat paikat oli ohitettu? Ja niin me tsemppasimme hienosti loppuun saakka, kolmas luva ja SERT oli meidän! meidän sijoitus oli 2. Minna ja Vanttu voittivat hienolla ja sujuvalla nollalla.
Huomenna suuntaamme Turkuun kisaamaan kakkosiin! voi että, yksi tämän vuoden tavoitteista siis täyttyi tänään! Tavoitteita pitää olla, niitä pienempiä ja näitä suurempia. Seuraava suurempi tavoite on tietysti kolmosluokka, mutta sitä ennen on matkalla useampia pienempiä tavoitteita..


                                                    Mun oma super pätevä Turbo -Laser!!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti