Tämän jälkeen ikävä kyllä pidettiin taukoa loukkaantumisen takia, mutta nyt lihasvammakin on parantunut ja taas kuntoillaan ja treeneihin palataan heti tammikuussa. Ensi vuoden aksatreeneistä onkin tulossa suunnitelmallisimmat treenit ikinä? Ainakin toivon niin, kun pääsimme mukaan lägin valmennusryhmään ja yksi ja sama ihminen valmentaa meitä koko vuoden, Vau! Tavoitteita tulikin jo tehtyä ja niitä kohti lähdetään siis suunnistamaan. Tämä oli ensimmäinen kerta kun tavoitteiden kärkipäässä ei ollut enää tavoitteena Lassen vireiden hallitseminen? Ei tämä tietysti tarkoita että niissä ei olisi parantamisen varaa, mutta nyt ne sillä tavalla hallinnassa että voidaan jo keskittyä muuhunkin, ei vain niihin vireisiin, Yes!
Tokoon tekisi mieli keskittyä myös ensi vuonna? Helmikuussa Lassen siskon omistaja tulee Suomeen yhdistetylle kisa/treenimatkalle ja minäkin mietin että JOS ilmoittaisin Lassen mukaan kisoihin? Sitten pitäisi vaan treenata tosi paljon enemmän ja nimenomaan pitäisi treenata porukassa, niin että saisi liikkurin treeneihin, koska sitä ei ole juuri treenattu ja Lasse ottaa liikkurista häiriötä taas yllättävän paljon?
Kesällä jatketaan ehdottomasti vepeä ja jälkeä olisi kiva treenata, mutta jos jälki olisi kevään ja syksyn juttu ja vepe keskikesän juttu? Kun aika ei kyllä riitä siihen että treenaa neljää lajia yhtä aikaa? Lisäksi olisi siistii käydä vielä kokeilemassa paimentamista ja hakukin olisi kivaa. Ja hiukan olisi pentukuumettakin ilmassa?? Mutta jos mä en löydä jostain kaapin perältä rutkasti lisää vapaa-aikaa niin pennun hankkiminen ei liene olla viisasta juuri nyt? Toisaalta ei kai se koskaan ole viisasta, mutta kivaa ja ihanaa se on kyllä aina ;) Osa mun vapaa-ajasta on nyt syksyllä kulunut tallilla ja sen verran kivaa tuo ratsastaminenkin on, että koitan kyllä käydä jatkossakin kerran viikossa maastoilemassa ja nauttimassa vauhdin hurmasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti