lauantai 2. helmikuuta 2013

Antibioottia ja kipulääkettä

Ensin pitää hehkuttaa ihania pentusia joita tavattiin sunnuntaina Veikkolassa. Kovasti on lapset kasvaneet ja varsin hauskoja ja rohkeita ovat. Mulle tuli hirmuinen pentukuume, mutta ei se nyt auta. Kaksi koiraa on mulle riittävä määrä. Kolme koiraa on jo lauma ja 12 kuraista tassua aamun kiireessä olisi vain liikaa:)

Lassen mysteeri ontuminenkin on ehkä selvinnyt kun tiistaina löytyi pahasti tulehtunut anaalirauhanen vasemmalta puolelta. Pepin rokotus oli vanhentumassa ja kun Lasse viikko sitten hiukan nuoli takapäätä ja kun mun piti tyhjentää anaalit ja löysinkin sieltä kovan "herneen" niin Lasse lähti mukaan Vihtivetiin. Päivi rokotti Pepin, ihasteli neidin hyvää kuntoa ja kehoitti tuomaan neidin hammashoitoon keväällä. Samalla voisi tarkistaa virtsanäytteen, sitä ei ole lähes vuoteen edes kontrolloitu, toisaalta Peppi on voinut tosi hyvin ja on oireeton. Siksi se on jäänyt tekemättä.
Lasse sitten? Vasemmasta anaalirauhasesta tuli veristä tulehduseritettä ja siellä on tosiaan joku kyhmy? Tämän seurauksena Lasse sai rauhoittavaa ja joutui anaalirauhasten huuhteluun ja lääkitsemiseen. Kotihoitona aloitettiin ab-kuuri ja jatketaan Rimadylillä. Lasse ressu, tämäkö sitä on vaivannut koko ajan? Tämä tietysti selittäisi ison osan oireista, heittää jalkaa ulkokautta, ontuu aina vasenta jalkaa jne. Oikealla puolella ei ollut  merkittäviä muutoksia. Ja koska oikeanpuoleinen rauhanen on välillä tyhjentynyt ei kukaan ole osannut epäillä mitään. Onpahan todettu että anaalit ainakin toimii. Jatkossa tulen aina tarkistamaan toimiiko molemmat??

Keskiviikkona Lasse oli aika kipeän oloinen, kulki vähän niin kuin olis kakat housussa:( Mutta torstaina oli jo toinen ääni kellossa. Aamulla jo katselin että ei linkuta ihan niin pahasti ja töiden jälkeen tehtiin  "pitkä" 35min lenkki ja koko aikana pompautti jalkaa ehkä vain 5-6 kertaa!! Uskomatonta!! Mun teki mieli juosta pihalle, heittää kärrynpyöriä, tanssi ja laulaa!!!  Mun koira paranee!! Ihana tunne, sanat eivät riitä kuvaamaan sitä helpotusta jota tunsin.

Tämän jälkeen tilanne on pysynyt aika lailla ennallaan, paitsi että nyt tietysti Lassella on masu sekaisin antibiootista, aina jotain. Ja se sentään saa tehobaktia ja piimää ruoan seassa. Täytyy varmaan soittaa maanantaina lääkärille?

Tänään oltiin Hangossa puoli päivää tunnistusjälkikurssilla. Puoli päivää koska minun piti ehtiä kolmeksi Nummelaan veljenpojan ristiäisiin. Veljenpojasta tuli Joa Mikael Kaarlo Nikander. Ihastuttava pikkumies:)

Vi hade en valpträff på söndagen, en vecka sedan. Lasses valpar är så fina, de har växt massor och alla är sosiala, modiga och glada! Jag fick sådan valpfeber, men det kan bara inte hjälpas nu. Två hundar är tillräckligt. Det skulle vara för mycke att torka av 12 st tassar på morgonen när man annors också har bråttom:)

Det verkar att orsaken till Lasses haltande är hittad. Vänstra analsäcken var inflamerad. Vi var på tisdagen hos veterinären Päivi, för at Peppis vaccination skulle förnyas och jag tog Lasse med för att en vecka sedan märkte jag att han slicka sig i baken och när jag kolla analsäckarna så hitta jag dit en liten "ärt"
Päivi vaccinera Peppi och kolla annors också henne, hon mår bra, lite tandsten har hon så jag ska föra henne på våren på behandling.
Sen kolla Päivi Lasses analsäckar och oj då! Vänstra är inflamerad och ditt fins en liten "klump" Vad det är vet vi inte ännu? Lasse blev nersövd och behandlad, analsäckarna spolades och han fick ab- och kortison kräm dit. Hemma fortsättar jag med antibiotika och värkmedicin.
Har orsaken till haltande hela tiden varit det här? Stackars Lasse som ingenting har sagt. Men i fortsättningen vet jag att kolla regelbundet båda analsäckarna!
På onsdagen var Lasse ganska sjuk, men på torsdag morgonen titta jag redan att han hade helt en annan attityd och när vi på torsdag eftermiddagen gick 35 min och han var nästan helt haltfri så skulle jag ha kunnat springa, skira, skratta, dansa och krama hela världen. En super härlig känsla, min hund bli frisk!! Det finns inte ord att beskriva mina känsslor:)
Nu har Lasse lös mage pga. antibiotikan så jag måst säkert ringa på måndagen till veterinären. Han har ändo fåt Asidofilus-surmjölk och mjölksyrebakteriär i maten, men ändo reagerar magen:(

Idag fortsätte vår ID-spår kurs, men vi kunde deltag bara halva dagen för att kl 15 skulle jag var på brorsons dopkalas. Han heter nu: Joa Mikael Kaarlo Nikander. En härlig liten kille:)

1 kommentti:

  1. Hei muistatko mua ja Taigaa käppänäleiriltä? Olen ahkerasti seuraillut teidän kuulumisia ja blogia. Ikävä, että Lassen kanssa on ollut vastoinkäymisiä. Toivottavasti syy nyt löytyi, koirakin on niin nuori vielä.

    VastaaPoista