Paluu arkeen

Loma tuli, oli ja meni. Maanantaina piti jo mennä töihin ja viikko menikin sitten nopeasti. Maanantai-iltana kävin Sarin luona ja tehtiin analyysiä sunnuntain Sonjan agilitytreenistä. Sonjan luona teemana oli valssit ja yllättään hyvin se sujui. Lasse tulee hyvin ohjauksiin mukaan, kunhan ajoitus on oikea ja se kääntyy hyvin ja vauhtia on riittävästi. Todella hyvältä näyttää siis. Toki treenattava vielä on, rimoja sen pitäisi kunnioittaa enemmän eikä se saa juosta mun jaloille eikä se saa "vahingossa" napata mua kädestä palkkaustilanteissa, enään. 

Tiistaina Lasse poti jotain ripulia? Nyt on pieni epäily että nuo nappulat saattaa olla aiheuttaja? Täytyy seurata tilannetta, ja koittaa syöttää paljon tuoretta.
Tiistaina jäi siis Lassen treenit väliin, mutta mä pääsin treenaamaan Kallen kanssa kehäkäytöstä! Ja kyllä se Kalle on ihan pätevä. Ravaamiset sujui hyvin ja seisomiseen löytyi pari hyvää niksiä, joita Heli nyt treenaa ahkerasti ja viikon päästä onkin sitten "totinen" paikka kun mennään Hyvinkäälle pentunäyttelyyn. Onneksi kyseessä on todellakin pentunäyttely ja pikkupentuluokka, se helpottaa.

Keskiviikkona Lasse kävi fyssarilla ja todella hyvältä näyttää nyt! Mitään jumeja ei ollut, lihakset ovat kasvaneet ja ne ovat oikein hyväntuntuiset, eli minusta ne on "löysät" mutta niiden kuulemma kuuluu olla ennemmin pehmeät kuin pinkeät, joten ainakin tiedän etten ole ylirasittanut Lassea vielä. Kotitehtäväksi tuli edelleen vahvistaa syviä lihaksia, venytellä ja tehdä laatikkojumppaa ja liikkua ja nauttia! Ihana tunne kun koira voi hyvin, minä todella arvostan sitä. Se on myös minulle palautetta siitä että alku- ja loppuveryttelyt ovat olleet oikeanlaiset, treenien määrä ja vaativuus on koiralla sopiva jne.

Torstaina pääsin aikaisin töistä ja sen kunniaksi tehtiin pitkä lenkki harjulle ja harjulla. Hiihtoladut ovat sulaneet hyvin, joten me päästään taas nauttimaan harjun tarjoamista poluista ja luonnosta. Peppi ei vielä saanut juosta vapaana, kun sen kunto on talven jäljiltä vähän niin sun näin, mutta Lasse viiletti ja otti ilon irti viimeisestä lumesta. Ja mikäpä siinä, lumessa täysillä kaahaaminen on aika hyvää lihasvoimaharjoittelua. Toki me lenkkeillään päivittäin, mutta nämä kirjatut lenkit on niitä extra-ihania, kiireettömiä ja hikisiä:)
Illalla Pauliina koulutti kentällä agilityn ohjaustekniikoita. Mä olen kyllä jotenkin tyhmä, minusta japanilainen oli sokkari ja sillä siisti. Ymmärrän toki, että ne jotka treenaa paljon käyttää termejä ja tekniikoita, mutta haluaisin uskoa että ainakin 1 & 2 luokista pääsee läpi vaikka ei osaakaan kauhean montaa tekniikkaa? Toistaiseksi haluaisin panostaa Lassen kanssa hyvään perusohjaamiseen ja rytmittämiseen sekä ennakoimiseen, joka on ehdottomasti vaikeinta nyt. Mä en vaan ehdi aina ja sitten mä seison väärään aikaan väärässä paikassa? Vaikka luulen, että Lassen kanssa radalla ei pitäisi koskaan vain seistä, vaan liikkua kokoajan, varsinkin jos meinaa ennakoida ja ehtiä??

Tänään arvoin että menenkö hallille trenaamaan vai jäänkö kotiin ja käyn lähikentällä yksin treenaamassa. Väsymys vei voiton ja nukuin tunnin päivänokoset ja sitten käveltiin koululle treenaamaan. Tehtiin ensin luoksetuloja pari, yksi stopilla ja loput ilman. Hyvin tulee ja jopa pysähtyy, tosin toistaiseksi sekä ääni-& käsimerkillä. Sitten seurattiin! Aika kivasti, tehtiin niitä vaikeita asioita, pidempiä suoria ja juoksua. Yllättävän hyvin sujui. Ja se elämisen riemu kun Lasse sai palkaksi juosta lelun kanssa ympäri kenttää, voi miten se on hassu! Ehkä juuri sen vuoksi piti treenata yksin, Lase sai tänään superpalkan, koska hallilla se ei voi rallattaa näin ja vaikka se palkkaantuu sekä nameista että vetoleikistä, niin silti se riemu kun se viilettää täyttä vauhtia monta kierrosta.
Huomenna olisi illaksi tiedossa agilityä. Ja sunnuntaina on tokopäivä. Lisäksi lenkkeillään ahkerasti ja nautitaan keväästä, nyt kun se vihdoin on tällä!!

Semestern tog slut, 10 dagar går snabbt. På söndagen träna vi agility hos Sonja och teman var vals. Lasse jobba fint, men vi "diskutera" nog lite om vissa saker som t. ex. man ska hoppa ordentigt, man ska inte springa på mej, man ska inte bita min hand istället för leksaken, men för övrigt gick träningarna fint och vi båda var nöjda. Sonja tycker mycke om Lasse och skulle vila "pröva" den nångång. Jag lova att hon kan tävla med Lasse när som hälst.
På tisdagen hade Lasse diarre:( Så vi träna inte. Men jag träna med Kalle istället. Kalle ska på utställning i nästa helg så vi tyckte att träning skulle vara till nytta. Kalle är nog fin kille.
På onsdagen träffa Lasse sin fysioterapeut. Allt är ok, ingenting att vara orolig för. Det är en härlig känsla, veta at hunden mår bra och att man har gjort saker rätt; upvärmningarna, träningarna osv.

På torsdagen gjorde vi en härlig lång promenad på åsen. Snön börjar äntligen smälta och skidspåren försvinner, så vi slipper igen och njuta av härliga stigar och naturen. På kvällen skola Pauliina lite agilityteknik för oss i Hiiden haukut. Det var bra skolning, men jag undrar ibland om man verkligen behöver alla olika tekniker, eller om det ändo skulle fungera med lite mindre också?
Idag fundera jag länge vad jag ska göra med träningarna, ute eller inne?? Men sen bestämde jag att vi tränar ute och njuter om våren nu när den äntligen är här! Och det var bra beslut. Träna lite ett och varje, mest jobba vi med inkallningarna och stopparna och sen ff. Det ser ut som om vinterns träningar skulle har gjort sitt och ff börjar och se bättre ut. Men ännu kan man nog förbättra det! Det som var bästa med att träna ensam var att kunna belöna Lasse ordentligt. Bästa vad Lasse vet är at få springa runt hela planet med leksaken. Det har han säkert lägta hela vintern?
Imorgon ska vi träna agility, på söndagen bli det lydnad och mycke utevistelser. Jag älskar våren och skulle kunna bara vara ute hela dagarna.

Lomajuttuja

Lomalla on nautittu ihanasta auringonpaisteesta ja ulkoiltu ja vähän ollaan myös treenattu. Lauantaina Lassella oli hyvin ansaittu lepopäivä ja se kyllä tuli tarpeeseen, sen verran rankkaa Lassella oli perjantaina? Sunnuntaina käytiin kylässä Karkkilassa ja Lasse käyttäytyi yllättävän hyvin. Selvää kehitystä on siis tapahtunut.
Maananataina oli vuorossa tokopäivä. Kaiki muu sujui odotusten mukaisesti, mutta tunnari ei. Ollaan tehty paljon tunnarikapulan pito- ja palautustreeniä ja ilmeisesti siitä johtuen Lasselta oli vähän hukassa se oikea ajatus? Lasse malttoi hyvin odottaa lupaa lähteä kapuloille, mutta sitten kapuloilla se vain nappasi ekan kapulan suuhun ja palautti sen super nopeasti ja pyöräytti sitä vain kerran.. Höpö, höpö ja uusi yritys. Ihan sama juttu, Äääk! Sitten helpotettu versio ja apusanana "etsi" joka on nenänkäyttösana ja se vähän auttoi. Mutta nyt se otti jokaisen kapulan suuhun ja lopulta kuitenkin palautti oikean minulle, Murrr!
Tässä kohdassa mä menin mukaan kapuloille, ja annoin tiukan sanallisen huomautuksen heti jos väärä kapula edes oli menossa suuhun. Lasse oli tästä kovin hämmästynyt ja hetken aika se oli sitä mieltä että hän ei sitten ota mitään kapulaa; mä en leiki jos en saa tehdä mitä tykkään?! Yhdessä sitten "nuuhkittiin" ja etsittiin ja kun se oikea löytyi ja nousi niin pidettiin bileet! Tässä kohtaa lopetettiin ja jäin miettimään että pilasinko mä nyt sen tunnarin?
Illalla otettin uusi yritys, jotta saisin nukuttua yöllä. Ja Lasse oli selvästi miettinyt asiaa, se menee nyt kapuloille varovaisesti, nuuhkii huolella ja tuo vain oikean kapulan mulle. Ehkä oli hyvä, että hajotettiin pakkaa vähän reippaammin koska nyt Lasse selvästi miettii mitä se tekee.
Tiistaina kävin Tuusulassa lenkillä Kallen ja Paavon kanssa. Pojat on kasvaneet hurjasti, isoja ovat ja nättejä. Mutta Kalle kyllä on vähän tuhdissa kunnossa. Toivottavasti nyt kevätaurinko paljastaa sen vyötärön? Varsinkin kun kolmen viikon päästä pitäisi mennä kehään pyörähtämään.
Illalla oli Lassen agilitytreenit. Lassella oli enemmän vauhtia/kierroksia kuin viikko sitten. Aloitettiin jarru- ja kääntymistreenillä ja siinä olikin vähän tekemistä. Jarrut sinänsä on ihan ok, mutta se ajoitus onkin sitten toinen juttu. Valssaamaankin ehtii kunhan liikkuu ja samalla ohjaa oikeaan suuntaan, rintamasuunta on oikeasti tärkeä juttu!
Tokassa setissä tehtiin hyppytreeniä 55cm rimoilla ja se sujui hyvin! Lisäksi tehtiin pujottelutreeniä, niin että Sari palkkasi ja se toimi hyvin, vain kerran jäi kepit kesken, mutta se johtui mun kovalla vauhdilla tekemästä ohijuoksusta, Lasse lähti perään. Keppien jälkeen ollut putki ei yllättäen aiheuttanut ongelmia, mutta hallin seinän vieressä ollut putki aiheutti minulle ylimääräistä sydämentykytystä! Putki oli ihan seinän vieressä ja toinen pää oli puoliksi betonitolppaa vasten ja sinnehän Lasse sitten ampaisi! Hui, onneksi se ei juossut pää edellä tolppaan, vaan sujahti ulos siististi. Tämän jälkeen putken päät oli visusti lattiaan vasten.


Vi har njutit om solskenet och fira påsk. På lördagen fick Lasse vila och på söndagen var vi hos min mamma. Lasse var lungn och och det var trevligt besök.
På måndagen träna vi lite lydnad. Allt annat var helt ok, men vittringen orsaka lite problem?! Vi har träna mycke att bara hålla pinnen i munnen, inte kasta den eller tugga på den? Och själva vittringen har blivit lite på sidan. Det märktes nu. Lasse hämta bara första pinnen han såg! Nytt försök med samma resultat, ou nou!  Med lite hjälp så fick jag honom att använda nosen, men nu lyfte han varenda pinne i munnen och hämta sen den rätta, Blääh! Mera hjälp och till slut ett "ilsket" kommando när han börja lyfta alla pinnar. Då titta Lasse på mej och tyckte helt tydligt; inte då, jag leker inte om vi inte gör som jag vill!! Men jag kunde inte ge upp heller så vi fortsatte och Lasse börja ändo leta och han hitta rätta pinnen, Jeee!! Vi hade en fest! Sen tog vi några timmar paus och på kvällen var det dags för nytt försök. Lasse hade tydligt fundera och nu var han lugn, sökte väl och lyfte bara rätta pinnen och hämta den fint till mej!! Vilken lättnad, jag hade inte helt förstört hans vittring. Kanske det är helt bra att lite förstöra och sen bygga det ihop igen, bättre och starkare?
På tisdagen var jag och hälsa på Lasses valpar Kalle och Paavo. Pojkarna har växt och dom har mycke spring i benen. Fina och glada valpar, men Kalle är tyvärr lite tjock? Hoppas att han minskar lite vikt tills han ska på utställning efter några veckor.
Igår tränä vi agility med Lasse. Han hade ganska mycke fart och när teman var bromsa och vända så hade vi en del att jobba med. Men visst fick vi det och fungera till slut. Det kräver nog att jag ska vara hela tiden vaken, annors så hittar jag hunden från fel hinder. Vi träna också lite slalom och bara hoppteknik. Man märker ännu att Lasse har inte kraft i benen som han hade före långa pausen och det måst man ta i beaktande. Kortare träningar med lite lägre hinder ännu några veckor.

Hakumetsässä

Pitkän perjantain kunniaksi herättiin aamulla aikaisin ja lähdettiin Turkuun, Kaisan oppiin hakua harjoittelemaan.
Aamu aloitettiin kahvilla ja suunnitelmien tekemisellä, kun oli ensin todettu että Kevät on myöhässä:) Tulihan se Kevätkin mukaan ja suunnitelmat saatiin tehtyä.
Lassen treenipäivä alkoi norjalaisella sekametsällä, kunhan ensin selvittiin metsään asti, matkalla kun oli Kaisan koirien tarha jossa oli 2kpl juoksunarttuja. Lassella kesti hetken tajuta että Paattisille oli tultu töihin, ei heilastelemaan, mutta kun se näki ensimmäisen maalimiehen metsässä saimme oikean vaihteen päälle ja nartut unohtuivat, eivätkä minun mielestä loppupäivänä enää Lassea häirinneet.
Lassen ensimmäinen treeni oli "normaali" keskilinjalta lähetttelin sitä metsään ja hyvin ne ukot sieltä löytyivät. Jonkun verran se haahuilee, mutta hajun saatuaan etsii hyvin maalimiehen ja nyt se malttoi hyvin rauhoittua maalimiehen luuokse. Samoin olen erityisen ylpeä meidän parantuneesta hallinnasta, sain sen tuotua maalimiehen luota keskilinjalle ilman talutinta siististi vieressä kulkien. Nameja siinä toki kului, mutta niitä pitääkin kulua kun opetellaan uutta! 
Lassen mielentilakin on kehittymässä oikeaan suuntaan ja se varsinkin ilahduttaa! Töitä on tuon asian parissa tehty ja vihdoin alkaa näkymään tuloksia. Aamupäivä kului kuin siivillä ja kun kaikki koirat olivat tehneet ensimmäisen treenin olikin lounaan aika. Hernekeitto ja pannukakku kyllä maistuivatkin hyvin. Ulkoilu on hyvä tapa herättää ruokahalu:) Lounaan yhteydessä  tehtiin suunnitelmia iltapäivälle. Kaisa kovasti kyseli miten olen aikonut opettaa Lassen ilmaisemaan? Sen kun tietäisin?? Voisiko joku viisas kertoa?
Joten kun en osannut päättää miten haluan ilmaisun tehdä niin iltapäivän tehtävä oli partiointia. Lasse työskentelee aika itsenäisesti ja hajun saatuaan sillä ei tunnu olevan mitään ongelmia irrota minusta kauaksikin... Maalimies löytyi aika nopeasti mäen päältä/takaa. Seuraavaa maalimiestä Lasse sitten joutuikin hakemaan pidempään ja hyvä niin. Jossain kohdassa Lasselta meinasi loppua usko kesken ja se jo hiukan kyseli että oletko sä varma tästä jutusta?? Se kävi myös varmuudeksi tarkistamassa keskilinjalla olevat ihmiset, mutta kun vain jatkoin matkaa metsässä ja kutsuin Lassen mukaan se kyllä tuli ja jatkoi etsimistä ja kun oli jo kuljettu aika pitkän löytyi maalimies, lähes takanurkasta. Oli kuitenkin kiva huomata että Lasse jaksaa etsiä vaikka joka hetki ei ukkoja löydykään. Ihastelin Lassen  työskentelyä kun se sai hajun. Hienosti se lähti tarkentamaan, pari metriä tuonne, ei, pari metriä tänne, joo, sitten jatkettiin hirmu nuuskutuksella ja Jes, ukko löytyi! Hyvin tehty!

För att fredagen var ledig så hade jag boka en sökkurs åt oss. Vi äkte till Åbo hos Kaisa Hilska och träna. På morgonen gjorde vi planerna och sen till skogen.
Lasses första uppgift var "norsk blandskog". På vägen till skogen var Kaisas hundarna i buren och två tikar hade löptid. Lasse trodde först att han har helt annorlunda "uppgifter" men när han så första "gubben" i skogen så glömde han tikarna och  ville jobba på riktigt! Efter det här kom Lasse inte äns ihåg tikarna.
Sen när det blev Lasses tur at träna så blev jag överraskad, vem har skola honom i smyg?? Det här var hans femte sökträning och jag kunde skicka honom från mittlinjen och han jobba fint och hitta alla "gubbarna" !! Det som gjorde mig extralycklig var Lasses attityd! Han är lugnare, lyssnar bra och jag behövde inte koppel för att hämta honom från målmannen till mittlinjen tillbaka utan han gick fint bredvid mej!! Mycke godis gick åt, men så ska det vara när man tränar nya saker.
Efter första rundan var det dags att äta lunch. Ärtsoppan och pannkakan smaka väl. Efter lunchen planera vi eftermiddagens träningar. Kaisa fråga om jag har tänkt att Lasse ska skälla eller hämta rullen till mej? Jag vet inte, vad skulle vara bättre, så jag ska fundera ännu på saken.. Och när jag inte kunde bestämma så vår eftermiddags träning var att patrollera området.
Andra träningen gick fint, när vi kom till mittlinjen så hälsa vi på "domaren" fint och sen skulle jag göra ett plan hur vi tänker jobba? Det tog en stund för allt det här är nytt till mej, men snart hade vi ett plan..
Lasse jobba fint, han fick doften ganska tidigt och han sprang fint långa vägar till "gubben" men det är väl tilllåtet? Andra sidan var mer knäpig. Lasse hamna söka länge och väl före vi hitta gubben. Han blev i ett skede lite osäker och fråga av mej: "är du säker på det här?" Men när jag bara fortsatte och gå så kom Lasse också och fortsatte och till slut hitta han gubben. Fint orka han jobba en längre tid, fast han fick ingen belöning. Och jag gilla så mycke att titta på honom när han hitta doften, Lasse stanna, snusa, sprang lite hit, nej, lite dit, Jep! och sen med glada skutt till gubben! Fint jobbat!! Min superhund!!!

Happy, Happy!!

Jos tämän päivän treenit olivat vain unta niin en halua herätä ollenkaan. Ja jos ne todella olivat totta niin minä hymyilen vielä viikon päästäkin! Aamupäivällä ajeltiin Turkuun Sonjan agilitykurssille. Ryhmässä oli 6 kelpiekoiraa ja yksi aussi. Rata oli kivan oloinen, riittävät estevälit, hyvät ja turvalliset lähestymiset ja sopivasti haastetta. Me saimme kunnian olla ensimmäinen koirakko ja kun ei ollut ketään jolta ottaa mallia niin tehtiin sitten rataa ihan omalla tyylillä. Joka ei sitten edes ollut ihan hirveän huono valinta? Kolmoshypylle piti kyllä tehdä vastakäännös, jotta Lasse kääntyi, mutta sillä se sitten kääntyikin tosi tiukasti. Puomille Lasse meni hienosti, kontaktin vapautuskäsky oli vähän epäselvä ja sitä pitääkin muistutella. Sylkkäriäkin kokeiltiin ja sekin toimii, pujottelua pitää opetella lisää, tämä tosin oli tiedossa jo ennestään. Keinu oli ihan ok ja Lassen irtoaminen on myös vahvuus, kunhan sitä osaa käyttää.
Kotiläksyjä tuli tietysti ja niistä koitetaan nyt ensin keskittyä rimoihin, sitten niihin putkikulmiin ja siihen että minä annan Lasselle tilaa hengittää:) Pujottelukin pitää treenata kuntoon, mutta kaikkea ei vaan voi tehdä kerralla..
Positiivista treeneissä oli: 
Hyvät lähdöt!
Hyvä vauhti!
Aluksi hyvät hypyt, lopussa tuli väsy ja rimat vähän rapisi..
Irtoa hyvin!
Hyvät kontaktit! (ei malta kunnolla)
Kiva kouluttaja!
Kiva ryhmä!

Kun tulimme kotiin oli levon ja tankkauksen aika ja illalla oli vielä tokotreenit. Hieman mietitytti kun aiheena oli häiriötreenit, mutta taas Lasse yllätti!  Häiriöthän on Lasselle se kaikista vaikein asia! Tätä ei olla edes oikein pystytty treenaamaan, kun koko treeni on silloin mennyt ihan solmuun...
Aloitettiin paikallaololla, kentälle levitetyt lelut oli pahin häiriö, mutta Lasse pysyi maassa vaikka viereinen koira haukahti pari kertaa ja nousi ylös!! Samalla kentällä pyöri myös arkitoko ja Laura teki parhaansa häiritäkseen koiria:) Mutta Lasse pysyi!! Hyvä Lasse!
Seuraavaksi oli seuraaminen häiriön alaisena ja sekin sujui hyvin! Tämä oli jo ihan ihme, tätä en osannut enää odottaa, mutta Lasse ei kertaakaan mennyt maahan tai lähtenyt Lauran luo, vaikka Laura miten käski ja houkutteli, Hyvä Lasse!! 
Lopuksi tehtiin luoksetuloja joko vastakkain tai sitten rinnakkain. Minä valitsin rinnakkain tehtävän version ja sekin sujui hyvin, tosin kentällä ollut vihreä verkkopallo meinasi olla liikaa, mutta viime hetkessä Lasse muisti että pitikin tehdä töitä!! Super-Lasse!

Vilken dag! Om jag har bara drömt allt så vill jag inte vakna och om den här dagen var riktig så ler jag ännu hela nästa veckan!
På förmiddagen träna vi agility hos Sonja i Åbo. Lasse överraska mig, han jobba fint och kunde en hel del saker som jag inte äns visste att han kan:) Träningen var trevlig, tillräckligt intresant för ägaren och trygg för hunden. Sonja är toppen bra och vi fick en hel del hemläxor.
Positivt i träningen var:
Lasse vänta fint på lov att starta!
Han hade bra fart!
Han hoppa bra i början, i slutet blev han trött och det märktes
Han söker sig fint till hindren!
Bra kontakter, lite bråttom har han framåt?
Trevlig tränare!
Trevlig grupp, med 6st kelpisar:)

Hemma vila vi par timmar och sedan var det dags att åka på lydnadsträningar. Dagens tema var störningar och det har alltid varit det svåraste för Lasse. På hösten träna vi det lite men det orsaka sådana problem att jag har lite "glömt" den teman...
Vi börja med platsliggande. Hunden bredvid Lasse skälde några gånger och steg upp en gång och ändo var Lasse helt stilla!! Super!
Sen träna vi ff så att Laura försökte störa oss, men Lasse klara även det här fint! Ända svåra saken var en leksaksgris som var på marken, men även det klara vi!
Till sista träna vi inkallning så att vi kalla in två hundar samtidigt bredvid varandra. Även det här fungera fint, leksakerna var nu också intresanta, men Lasse klara av at springa förbi dem till mej!! SuperLasse!!

Tokoilua

Nyt tositoimet taas jatkuvat, kun sääkin kohta lämpenee? Tämä viikko on vielä ollut hiukan puolikuntoista, ihmeen sitkeä tauti, Yäk! Lisäksi sää on ollut todella kylmä, pakkasta öisin -15c ja päivisinkin on ollut -4-6c. Lisäksi suoraan Siperiasta puhaltanut tuuli on pitänyt huolen siitä, ettei ulkoilu ole ollut mitenkään super ihanaa, vaikka aurinko onkin paistanut! Ikävintä asiassa on että treenaaminen kärsii, kun palkatakseen pitää olla paljain käsin ja se on ikävää kun näpit on jäässä hetkessä. Jotain ollaan silti tehty.
Tiistaina oltiin tottistreeneissä Maksjoella ja se olikin hyvä treeni. Uutena asiana otettiin eteentulemiset ja sitä pitää nyt vahvistaa, samoin sille pitää keksiä käskysana, ehdotettu "tänne" taitaa olla liian paljon arjessa käytetty, joten epäilen että se ei tule toimimaan?
Perjantaina oli tokovuoro Veikkolassa ja nyt päätin että mennään epämukavuusalueella ja tehdään niitä meille vaikeita asioita. Liian usein tulee tehtyä sitä mikä sujuu ja vielä sillä tavalla että se onnistuu ja onhan sekin kivaa, mutta päästäkseen eteenpäin pitää vaan välillä uskaltaa tehdä sitä mikä ei ehkä onnistu ekalla/tokalla kerralla ja mikä vaatii töitä. Jotta treeni varmasti olisi riittävän haasteellinen lähdin tekemään paikallaoloja häiriössä. Ensin tehtiin kentän reunalla niin että Lasse katseli vain yhtä liikkuvaa koiraa kerrallaan. Aluksi siitä tuli levottomuutta ja jopa pientä ääntelyä, mutta kun treeniä vain jatkettiin ja häiriötä vaikeutettiin, niin se jopa alkoi sujumaan? Itse olin toki lähellä ja tarvittaessa muistutin tehtävästä. Näitä lyhyitä ja intensiivisiä harjoituksia  tehtiin muutamia ja lopetettiin onnistumiseen ja super palkkaukseen!Viimeinen treeni tehtiin jo keskellä kenttää missä Lasse katseli noutavaa koiraa, hyppäävää koiraa ja sen selän takana tehtiin jättäviä ja silti se pysyi! Ei edes luoksetuloja tehnyt koira saanut Lassea liikkumaan ja ääntely ja itsensä vääntely loppui.  Nyt tietysti herää kysymys, olisiko tätä ehkä pitänyt treenata aikaisemmin ja enemmän?
Toisaalta minusta tuntuu että vihdoin ja viimein Lasse alkaa olemaan "valmis" tällaisiin treeneihin? Voisiko se olla erityisen hitaasti kehittyvä yksilö? Sehän on kyllä varsin kiihkeä ja nopea koira, jonka vahvuus ei ehkä ole malttaminen ja rauhallisuus ja se on ihan erilainen koira, kuin minun aikaisemmat koirat, eli ehkä se olen myös minä joka tarvitsee aikaa?

Paikallaolojen lisäksi tehtiin pari erittäin hyvää alo-luokan hyppyä, muutama seuraaminen, jotka olivat varsin epätasaisia, joku oli superhyvä ja toinen pätkä oli super kehno, tasaisuus ei myöskään ole meidän vahva puoli? Siinäpä treenit sitten melkein olivatkin, kun lisäksi keskustelin Marikan kanssa tunnarin pito ja palautusongelmasta, johon sain muutaman hyvän vinkin, onneksi minulla on taitavia treenikavereita, Kiitos!

Huomenna onkin jännä päivä! Meillä alkaa Sonjan agilitykurssi Turussa. Matkan lähdetään jo aamusta ja perillä odottaa luultavasti tiukkaa treeniä? Toisaalta olen odottanut tätä jo monta viikkoa ja silti juuri nyt jännittää kauheasti. Agilitytreeniä ei meillä ole alla tänä vuonna kuin kaksi pätkää ja koiran sekä ohjaajan kuntokin on arvoitus. Ainoa mikä on varmaa, on että vauhtia ei tule puuttumaan. Toisaalta kurssille mennään jotta opitaan asioita ja ehkä tämä kurssikin on sitä epämukavuusalueelle menemistä? Tavoitteet agilityn osalta ovat kokonaan tekemättä. Ainoa tavoite on nyt käydä tämä kurssi ja toivoa että ne tavoitteet sieltä sitten löytyvät?

Nu börja vi igen tränä ordentligt. Influenssan börjar släppä taget och det finns energi i kroppen igen. Också vädret har stört träningarna, det har varit så kallt och det har blåst från Sibirien hela veckan, usch!

På tisdagen träna vi lydnad på lokala brukshundsklubben. Träningarna var ok, kallt och isiga fingrar förstås. På fredagen var det dags för inomhusträning. Vi träna det som är allra svåraste, platsliggande under tiden som andra hundarna träna allt annat. Först så behövde Lasse bara titta på en hund som träna och han blev orolig och kunde inte ligga helt tyst eller stilla heller. Men han skarpa sig mot slutet och till sista lämna jag honom mitt i hallen, så att en hund träna apport, en träna inkallning och en träna bakom honom stopper. Och det här klara han fint! Jag var hela tiden nära honom och påminde honom vid behov, men det ser ut att han börjar vara färdig för svårare träning? Han är väldigt snabb och intensiv hund och hans starkaste sidor är nog inte att vara stilla och vänta.. Också jag själv börjar kanske vara färdig för mera krävande träning. Lasse är så annorlunda hund en en dvärgsnautser...
Vi träna också hoppande och lite ff. En del av ff var jättefina och en del var inte så fina. Det kräver mera jobb så att det skulle lyckas alltid bra?
Imorgon ska vi på agilitykurs till Åbo. Jag har väntat på den här kursen flera veckor, men nu känner jag mig lite närvös? Vi har inte träna agility i år nästan alls och jag vet inte riktigt hur det ska gå i morgon? Mycke fart kommer det att vara, det vet jag, men allt annat är frågetecken? I agility har jag inte äns några mål. Men kanske målen hittas på kursen?

Vähemmän treeniä

Mutta nyt syypää taukoon olen minä, ei Lasse. Kokonainen viikko on mennyt sairastellessa. Viikko sitten oltiin vielä tokoilemassa Virkkalassa Niinan kanssa,  mutta sen jälkeen olikin tiedossa kuumetta, päänsärkyä ja nuhaa, Yäk!
Tokot Niinan kanssa sujui kivasti, ensin Peppi pääsi tekemään muutaman jutun. Seuraaminen oli tavallista kamalampaa, ei sitä enää voi seuraamiseksi sanoa, kontaktikävelyä se on! Sitten pari luoksetuloa ja lopuksi pari iloista ruutuun lähetystä! Sen Peppi osaa ja se näyttää söpöltä kun pieni koira seisoo topakasti keskellä ruutua:)
Sitten oli Lassen vuoro, aloitettiin vaikeammasta päästä, seuraaminen. Edistä hiukan, mutta on selvästi sisäistämässä ajatusta siitä että se ei ehkä olekaan niin toivottua? Käännöksiä ja temponvaihteluja pitää harjoitella, muuten aika kiva.
Seuraavaksi otettin härkä sarvista ja puskettiin, eli Ruutuun, Mars! Jos palkka on mulla Lasse jää etureunaan, jos palkka on avustajalla, Lasse pyrkii kohti avustajaa, tosin oikein hyvin ajoitetulla Seis-käskyllä sen yllättäen saa pysähtymään aika hyvin. Ajoitus onkin sitten vaikeampaa, Lassen vauhdilla se on sekunnissa pyyhältänyt ruudun läpi. Muutama onnistunut toisto kuitenkin saatiin tehtyä ja tämäkin vaatii vain treeniä, treeniä, lisää treeniä!
Sitten mietittiin kaukokäskyjä, ou nou! Musta tuntuu että minulta loppuu käsimerkit ja käskyt kesken, kun jokaiseen vaihtoon pitäisi olla oma käsky&käsimerkki. Niinan mielestä vähemmän on enemmän ja sillä ideologialla me sitten mietittiin Lassen S-M vaihtoa... Lasse tekee sen siististi kunhan sen saa ajattelemaan taaksepäin, takapalkka kuitenkin kääntää koko koiran 90 astetta, joten se on hiukan ongelmallista. Peruuttamisen kautta löytyi hyvä liiketekniikka, joten sitä pitää vaan jatkossa hioa ja opettaa tekniikkaa tarkemmaksi.
Jäävissä huomasin että istumista ei ole harjoiteltu riittävästi, joten se otetaan heti listalle!
Luoksetulon stoppeja tehtiin muutama eikä niissä ollut mitään huomautettavaa. Ja lisäksi Lasse sai tehdä pari kertaa puomin. Hyvät kontaktit, hiukan malttamaton odottamaan lupaa? Tässä pitää olla tarkkana ensi viikolla kun treenit taas alkaa!
Perjantaina olin enemmän suomalaisella sisulla kuin oikealla jaksamisella treeneissä Veikkolasssa. Tällä kertaa jätin Lassen istumaan paikallaoloon ja sepä oli vaikeaa! Tosin tätä on treenattu muistaakseni kerran aikaisemmin ja nyt syyllistyin ahnehtimiseen. Olisi vain pitänyt ottaa lyhyt pätkä, palkata ja lopettaa, mutta enhän minä malttanut. Joten kaksi kertaa Lasse kävi maaten, tyhmä Minä! Sain kuitenkin loppuun hyvän pätkän ja siitä saatiin palkattua kunnolla.
Seuraamiset oli ok, tehtiin niitä käännöksiä ja nekin parani loppua kohti. Niitä kyllä pitää jatkossa treenata paljon.
Nouto olikin sitten seuraava hauskuus. Ja hauskaahan se on kun koira osaa ja haluaa tehdä oikein. Harjoiteltiin malttamista vaikka kapula lentää pitkälle ja samalla huomasin että mun pitää opetella heittämään suoraan, Hups! 
Lopuksi Lasselle oli tiedossa kova pähkinä purtavaksi, Ruutu ja aiheena ruudun paikka. Miten voi olla niin vaikeaa löytää se oikea paikka ruudusta? Lasse tarjosi ensin merkkiä oikeasta etukulmasta, Höpö, höpö, ja sitten se tarjosi vasenta etukulmaa = höpö, höpö! Seuraava idea oli jo aika hauska, Lasse tarjosi merkkiä keskeltä ruudun etureunaa, nauha oli merkkinä?! Höpö, höpö taas ja sitten jo savu nousi Lassen pitkistä korvista! Mitä, Mitä?? Kerro heti!! Se tarjosi vaikka ja mitä, haukahti pari kertaa, juoksi raivokkaasti mun ja ruudun väliä ja lopullta se vahingossa oli oikeassa paikassa = Naks ja Nami!! Vau mitkä bileet me pidettiin ruudussa ja sitten vielä kerran uudelleen ja kun se oikea paikka löytyi niin palkka ja treenit oli siinä! Itse olin aika puhki, ekaa päivää jalkeilla sitten maanantain ja olo oli kyllä hiukan puolikuntoinen, mutta Lasse sai ajatella ja se teki sille hyvää!
Huomenna on tarkoitus ehtiä ulos nauttimaan auringosta, kun tämä päivä meni anopin 80v. päivillä. 

Tyvärr har det inte blivit mycke träning på den här veckan heller, för nu var det min tur att vara sjuk.  Förra lördagen träna vi lydnad med Niina och det var jättekul! 
Först gjorde jag lite ff med Peppi, fast det är nog INTE ff utan mera gå tillsammans med en underbar kontakt! Sedan fick Peppi springa till rutan, för det kan hon fint! Sen var det Lasses tur.
Vi börja med det svåra, ff. det är inte mera så svårt, men visst ska det ännu förbättras, särskilt att vända,  höger och vänster,och tempoväxlingarna.
Sedan träna vi rutan. Med en assistent så fungera det ganska bra, om jag bara hinner ropa STOP i tid? Vilket är inte det lättaste, Lasse har sådan fart när han jobbar...
Sedan fundera vi på fjärr. Flesta växlingar är ok, men Stå-ligg är svår! Om Lasse har lön bakom sig så vänder hela hunden sig 90grad, ou nou! Men om/när jag fick honom att tänka bakåt, så fungera det bra. Så vi ska bara träna lite mera!
På fredagen träna vi Veikkola igen fast jag inte kände mig 100% frisk.. Kortare träning, så att Lasse fick göra någonting ändo.
Först träna vi gruppmomentet, sitta! Det har jag träna tidigare bara en eller två gånger. Och det märktes, Lasse visste inte vad han skulle göra, men vi fick en bra liten stund och han blev belönad väl.
Sen lite till ff, bättre, men kräver ännu en hel del jobb.
Apportering blev det sen. Det skötte Lasse fint, men jag märkte att jag kan inte kasta rakt långt, Hups!
Till slutet hamna Lasse och fundera, rutan och den rätta platsen i rutan?! Det var jobbigt. Lasse bjöd till mig allt möjligt och omöjligt. Det var igentligen en rolig träning, Lasse är ganska påhittig. Men det tog en längre stund att få Lasse att tänka! Han sprang, pröva och pröva och försökte på nytt. Jag försökte göra träningen lättare och till sist hitta Lasse rätta platsen, Hurra!! Och sen hitta han den en gång till, Jippii!! Då tyckte jag att det var bra stund att avbryta träningen och åka hem och vila lite till.
Imorgon ska vi ute och njuta i solskenet! Idag har jag varit på svärmors 80 års kalas!!

lisää agilityä

Eilen meillä oli trenit espoossa Maijan ja gööttien kanssa. Jo kun ajoin hallille niin lunta satoi ja tuuli, mutta kotimatkalla sää oli kyllä hurja.. Turvallisesti kuitenkin selvisimme reissusta ja hallissahan sää ei haitannut.
Lasse treenaa edelleen vain ihan vähän ja tavoitteena treeneissä on rauhalliset lähdöt, hyvät kontaktit ja asenne. Kaikki edellä mainitut asiat oli ihan ok treeneissä,videolta näkyy että mun liikkuminen on ruosteessa, muta ehkä se tästä sekin korjaantuu? Tässä on video:Video

Lopuksi taas harjoittelimme rengasta ja nyt se jopa sujui hyvin! Lasse ponnisti vain kerran vähän kaukaa ja silloin sen häntä osui yläreunaan, muuten se keskittyi tekemiseen kivasti, vaikka otimme mukaan vauhtia, eli putkelta renkaalle ja kun sekin sujui molemmilta puolilta hyvin, niin teimme tehtävän toisinpäin ja hypyltä renkaalle ja siitä putkeen, eikä mitän ongelmia! Eilen en vielä ottanut mukaan suurinta häiriötä, eli minun liikettä, se pitää varmaan kyllä tehdä kohta sekin..

Vi fortsätte igår med agility.Vädret var intressant, snön yrde och vinden tjöt, men hallen är torr och varm, så det gör ingenting, bara resan till Esbo och hem tog  lite längre..
Vi tränar ännu också bara lite, några minuter, men jag tycker att det känns härligt att träna med Lasse. Uppe fins en link till videon. Vårt fokus på träningarna är attityden, starterna och  kontakterna, men jag är nog nöjd, allt det här fungera bra! Jag är ännu lite rostig i mina rörelser...
Till slutet träna vi ännu ringen, för den har varit svår åt Lasse. Men igår hoppa han fint den också, bara en gång träffa hans svans ringen. Tillsvidare har jag inte själv rört på mig utan låtit Lasse hoppa i lugn och ro, men nästa vecka most jag väll våga göra det också. Med Lasse ska man nog gå framåt hela tiden, det är bara så.