Kohti kesää!

Paljon on taas ehditty tekemään ja jotain jäi tekemättäkin. Helatorstaina oli Sirke Viitasen tokokoulutus ja se oli todella antoisa. Ensin puhuttiin ilman Lassen läsnäoloa. Sitten Lasse pääsi tositoimiin kentälle. Aloitettiin ruudusta, jossa on viimeaikoina ollut "vähän" ongelmia. Eli Lassella meinaa mennä sekaisin ruutu ja merkki. Sirken idea oli että ruutuun vietiin lelu, sitä oikein esiteltiin Lasselle mutta ruudussa se piilotettiin hiekkakasan taakse. Lasse siis oppisi juoksemaan suoraan ruutuun ja siellä tarkistamaan mitä löytyy? Lasse juoksikin varsin kivalla vauhdilla ruutuun, kun se keksi mistä oli kyse. Lelun kanssa se sai, oli jopa toivottavaa, että se juoksi ympäri kenttää minuutin, parin ajan ja kun se oli juossut tarpeeksi se kutsuttiin jatkamaan hommia, ellei se jo ollut itse tullut? Se hullun iloinen irroittelu kyllä väheni tosi nopsasti ja se juoksi pitkään oikeastaan vain ekalla kerralla. Ideana on että se saa tyhjentää päätään, purkaa liikaa ruutia ja sitten se taas jaksaa keskittyä, ehkä tämä toimisi, täytyy kokeilla?Sitten tehtiin niin että mä "muka vein" pallon ruutuun ja otinkin sen mukaani parin metrin päähän ja sitten Lasse taas ruutuun ja palkka tulikin minulta. Tämäkin toimi hyvin, kiva!
Seuraavaksi puhuttiin häiriöistä, siitä miten mä olen turhautunut harjoittelemaan sitä kun me ei vaan saada onnistuneita suorituksia ja sekä koira että ohjaaja turhautuvat ja koko harjoittelu on jotenkin kielteistä?
Sirken ajatus tähän oli että asiaa lähestytään positiivisesti. Eli kun perinteisellä tavalla niin Lasse istuu/makaa paikallaan ja häiriökäskyt ovat kutsuja yms. Joten häiriöt ovat sitä kivaa ja ne mun jutut on tylsiä. Tämä asetelma on nyt tarkoitus kääntää ylösalaisin, eli jatkossa häiriöihmiset käskyttävät "tylsiä" juttuja ja mulla onkin ne kivat jutut, eli noutoa, ruutua, merkkiä jne. Lasse sitten ehkä pikkuhiljaa oivaltaa että minä olen se "paras tyyppi" jota kannattaa kuunnella? Ja samoin puhuttiin seuraamisesta ja siitä kontaktin rakoilusta. Sirke oli sitä mieltä että kun Lasse on "reaktiivinen" koira niin sen kanssa ei tavoitteen pidäkään olla että se 100% katsoo mua, vaan lähdetään liikkeelle ajatuksesta että se saa vilkaista, kunhan se on nopea ja palaa nopeasti kontaktiin takaisin!? Eli taas sitä positiivista juttua, koska tarkoituksena ei ole lannistaa kokonaan tekemisen iloa Lasselta, vaan tarkoituksena on vahvistaa sen vahvoja puolia ja meidän yhteistä tekemistä positivisella tavalla.
Lopuksi tehtiin tunnaria, joka sitten olikin pahemmin levällään kuin mitä mä luulin? Siihen tuli myös hyviä ajatuksia joten ensin vahvistetaan oikea tapa työskennellä kapuloilla, namit maahan jne ja sitten kun se sujuu, niin Lassella esitellään palkka ennen tehtävää, jotta se ajattelisi tulevansa mun luokse kunhan se on työskennellyt kapuloilla ensin.
Perjantai olikin katastrofipäivä! Aamulla käytiin lenkillä ja kaikki oli hyvin. Kun tulin kotiin klo 16 niin Hui kauhistus! Koko makuuhuone oli täynnä sitä itseään ja erittäin vetisessä muodossa. Lasse parka, tauti oli iskenyt ja rajusti. Ensin avasin ikkunat ja sitten vein koirat ulos. Lassen vatsa oli ihan sekaisin ja kun tulimme kotiin takaisin niin se alkoi oksentamaan, Ou nou! Joten juoksin ensin sen perässä rätin kanssa ja toivoin että oksentaminen loppuisi, jotta pääsisin siivoamaan makuuhuonetta... Kuuden aikaan kaikki oli taas siistiä, tosin yksi matto ja sängyn lakana oli roskiksessa ja katku leijaili edelleen sitkeästi ympäriinsä, Yäk!
Koska Lasse oksensi ja ripuloi ja lopulta se vain makasi ja oksensi soitin ell ja sovin että hakisimme oksennuksen estolääkkettä pistoksena. Vihtivetissä Päivi tutki Lassen; totesi sen olevan kohtalaisesti kuivunut ja sitten se sai nestettä kera oksennuksenestolääkkeen ja kotiin tuli pussillinen lääkettä, lähinnä elektrolyyttijuomia ja inupektiä. Koko ilta käytiin ulkona kerran tunnissa, mutta puolen yön tietämillä Lasse rauhoittui ja pääsimme nukkumaan, suht raikkaaseen makuuhuoneeseen?
Viikonloppu meni hissukseen, ripuli loppui, mutta koira oli voimaton ja nukkui paljon. Ruokaakaan se ei saanut kuin vähän keitettyä riisiä kera keitettyjen seipalojen. Maanantaina Lasse selvästi oli pirteämpi ja kävimme tekemässä pari ruutua ja vähän näyttelyravia harjoiteltiin.
Tiistaina koulutin agilityä Suville ja Taikalle. Oli kiva ilma ja kivat motivoituneet ja taitavat ohjaajat, eli kouluttaminen tuntui lähes etuoikeudelta!
Keksiviikkona oli Lassen vuoro päästä tokoilemaan, Niinan kanssa tällä kertaa. Tehtiin ruutua, jättäviä ja noutoa, metalliakin harjoiteltiin. Eli Lasse opetteli juoksemaan kovaa mun luokse metallin kanssa, Hyvä harjoitus, Yes!
Lauanatina onkin näyttelypäivä, Erkkari Jämsässä. Kivaa, vaikka päivästä onkin tulossa piitkä. Lähtö on aamulla klo 5.30 ja paluu joskus illalla?

På torsdagen hade vi Sirke Viitanens kurs i lydnad. Det var en jättebra kurs och jag fick många nya ideér hur man kan träna saker och ting. Bästa råden fick jag kanske till problemet vad jag ska göra när störningsträningarna är jobbiga. Sirke hade en lite annorlunda tanke, men jag tyckte om det och kommer absolut att testa det! Lasse jobba fint och duktigt och Sirke tyckte att han är trevlig hund, med bra motivation och fart!

Fredagen var en katastrof! Lasse blev sjuk på dagen och när jag kom hem var hela sovrumet fullt av  s-k-i-t! Yäk!! Han börja också  spy och på kvällen var vi hos veterinären, som gav honom vetska och en påse med mediciner hem. Som tur är så lugna magen sig ner ganska snabbt och  på natten fick vi sova några timmar. Veckoslutet var sedan ganska lungt, närmast koka jag ris och fisk och Lasse sov och åt lite flera gånger under dagen. på måndagen var Lasse ok igen, vi träna lite rutan med råden som Sirke gav till oss och lite "träna" vi också vänstervarv, vi ska på lördagen på utställning!
På onsdagen träna vi lydnad med Niina, rutan, Z och metallen. Metallen tyckte jag om, vi fick Lasse och springa bra med metallen, han vill ofta trava med den.
På lördagen ska vi på specialutställningen i Jämsä! Det betyder att jag ska starta hemifrån kl 5.30, Oh hoh! Domaren är Gwen Fleming, samma domare som par år sen i Sverige. Vi får se vad hon nuförtiden tycker om Lasse?

Tokoilua

Kevät on täällä vihdoin ja sen huomaa ennenkaikkea siitä ettei aika riitä mitenkään kaikkeen siihen mitä haluaisi tehdä. Keväisin kuulee monesti puhuttavan autokuumeesta? Minä en tunnusta että sellaista "sairastaisin" mutta vaihdoin silti autoa. Micra jäi Tammelaan myytäväksi ja Lohjalle muutti Nisan Note. Valitettavasti meidän yhteistyö ei alkanut kovinkaan lupaavasti. Vappuaattona haettu auto alkoi temppuilla jo 48h oston jälkeen. Perjantaina vein Noten huoltoon ja vikaa, vikaa löytyi.. Note jäi autopisteelle viettämään viikonloppua ja minä kiukkuisena kävelin perjantaina kotiin. Tiistaina sain puhelun että Note on kunnossa ja hain sen huollosta. Ilo oli kuitenkin lyhytaikainen, kun Note temppuili, nyki ja pätki jo heti kotimatkalla. Sitkeästi ajoin silti Ikealle tokotreeneihin, mutta kotimatkalla moottoriohjausyksikön varoitusvalo jo paloi! Joten Note meni taas tänään huoltoon ja nyt siitä ilmeisesti saatiin korjattua se oikea vika, eli takimmainen happitunnistin? Etumainen vaihdettiin jo tiistaina. Onni onnettomuudessa että auton myyjä maksa tämän remontin ja mä todella toivon että jatkossa selvitään normaaleilla huolloilla, ilman mitään vikoja!

Lassen kanssa ollaan treenattu, toimi auto tai ei. Keskiviikkona oltiin omalla kentällä tekemässä aksaa. Ensin koulutin Suvia, Taikaa ja Prinssiä. Taika on taitava kolmosluokan koira ja Prinssi on hiukan vauhdikkaampi versio äidistään. Etukäteen saamani infon mukaan Suvi kokee että Prinssi "lentää" eikä käänny. Tämän pohjalta valitsin treeniksi jo useampaan kertaan tehdyn jarrutreenin. Taika suoritti radan helposti, vain irtoamisessa oli hiukan parantamisen varaa. Prinssi kyllä aluksi hyppäsi pitkäksi muutaman kohdan, mutta kun vahvistimme jarutusta/kokoamista niin meno parani heti. Lassen kanssa tein saman treenin ja nyt se jo alkoi sujumaan. Edelleen siis treenaaminen johtaa parantuneisiin suorituksiin:)
Torstaina kävimme tekemässä tottista, lähinnä seuraamista, henkilöryhmää ja paikallaoloa. Mitään ihmeellistä ei ilmennyt, paikallaoloista voisi kai palkata enemmän?
Perjantain aksatreenit jäivät väliin kun tulin kotiin vasta klo 17 ja olin siinä vaiheessa jo kävellyt 9km, niin ei enää houkuttanut kävellä takaisin Nummelaan. Enkä olisi edes ehtinyt...
Sunnuntaina pääsin Sarin kyydissä kentälle ja tokotreeneihin. Treeneissä oli aiheena hyppy ja nouto. Kumpikin sujuu yleensä ihan ok. Hypyssä voi esiintyä varastamista kuten myös kapulan hakemisessa. Näitä ongelmia ei ilmennyt näissä treeneissä ja ainoa "ongelma" oli iso kunniakierros hyppynoudon jälkeen, tosin kapula pysyi hyvin suussa ja lopulta perusasentokin löytyi. Kun ei mitään ihmeellistä tullut esiin niin päästimme seuraavan ryhmän treenaamaan, vaikka meidän treeniaika oli kyllä aika lyhyt.
Maanantaina jatkoimme tokotreeneillä, aiheena oli häiriöt, eli tokoilimme Peikin tallin P-paikalla Maijan& gööttien ja Rommi kelpien kanssa. Lassen teki perusasentoja, seuraamista, noutoja ja paikallaoloa. Paikallaolosta olin ylpeä, koska Lassen vieruskaveri nousi ja lähti jopa liikkeelle ja Lasse pysyi silti maassa paikallaan!! Ehkä tästä joskus vielä tulee jotain? Rommi oli suloinen, reipas musta otus joka suhtautui kaikkeen reippaasti ja uteliaasti. Rommi opetteli hiukan perusasentoa ja luoksetuloa ja hyvä siitä ihan selvästi tulee.
Tiistaina oli viikon odotettuin hetki kun treenasimme Ansun kanssa yhdessä tokoa. Ansu lukee hyvin Lassen mielenliikkeitä ja osaa selittää asiat niin yksin kertaisesti että jopa minä ymmärrän mitä ja miten pitää tehdä. Lassen kanssa aloitettiin hypyllä ja heti saatiin esiin se malttamattomuusongelma! Kahdesti Lasse hyppäsi kun sanoin "valmis" joten tätäkin treeniä pitää pilkkoa vielä pienempiin osiin ja olla tarkkana että Lasse kuuntelee eikä vain ole tietävinään. Ja se pitää palkata kun se tekee oikein, eli ei tee mitään:) Tämän jälkeen seurasi pitkä pätkä puhetta ja Lasse opetteli malttamista, eli "käy" käskyllä odottamista. Sitten otetttiin seuraamista, joka on kivalla mallilla, käännöksiä pitää harjoitella ja huomautukseksi riittää sanallinen Ä- Ä! Lasse korjaa hyvin sillä, joten sitä käytetään. Seuraamisen palaute oli muuten oikein kivaa kuultavaa, paikka, kontakti ja asenne ovat hyvällä mallilla. Jee, olen mä jotain tehnyt oikeinkin!
Sitten mietin jättäviä, kun niissä on välillä ollut ongelmana istuminen, joka jää seisomiseksi. Nyt tehtiin kuunteluharjoitusta, josa Lasse ei saanut apuja mun ilmeistä, käsistä eikä vartalosta, vaan nami heitettiin poispäin ja kun Lasse tuli takaisin niin olin ensin sivuttain ja käskytin ja lopuksi olin selin koiraa kohti ja käskytin, Ansu kertoi tekikö oikein?  Ja Lasse oli superhyvin kuulolla, se teki kaikki asennot oikein, Vau! Eli se osaa kuunnella, mutta teenkö mä sitten jotain tiedostamatonta käsillä tai vartalolla joka sotkee Lassea? Pitää vaan ottaa se videokamera treeneihin ja kuvata ja katsoa! Lopuksi Ansu kertoi että Lasse on potentiaalinen ja kiva koira! Oli tosi kiva kuulla jonkun ulkopuolisen mielipide ja kun se vielä oli näin positiivinen niin minulle jäi todella hyvä mieli!Oli myös erittäin hyödyllistä nähdä miten Ansu treenaa omien koirien kanssa. Minun pitää selvästi parantaa suunnitelmallisuutta ja tarkkuutta treeneissä.
Huomenna on vuorossa Sirke Viitasen tokokoulutus ja sitten taitaa olla vikon tokokiintiö täynnä? Vaikka toisaalta nyt on hirmu into päällä, joten ehkä pitäisi vaan takoa kun rauta on kuumaa?

Våren har kommit och det märker man. Tiden räcker inte till allt det man skulle villa göra! Ett vårtecken är kanske min nya bil. Fast vårt sammanarbete har inte börja så bra. Bilen har varit 4 dagar på service och nu önskar jag att den fungerar, äntligen!? problemen börja redan på torsdagen och från fredag till tisdag var bilen på service. Och när jag fick den tillbaka igår så var den trasig ännu också, Murr! Idag har de bytit nya delar igen till bilen och nu borde den fungera?? Vi får väll se? Ända goda nyheterna är at försäljaren betalar den här räckningen.

På onsdag träna vi agility. Lite till kontrollträning och nu fungera det fint! Lasse kan och nu lyssna han också! På torsdagen träna vi bruks, lite lydnad, men allt vi gjorde fungera fint, så det var en trevlig träning:) På fredagen hade jag ingen bil, så agilityträningen missa vi, tyvärr!
På söndagen åkte vi med Sari tillsammans på träningarna och vi träna hopp och apport. Bra träningar, fast tiden tog slut lite för tidigt. Så Lasses personlig träningstid blev nog ganska kort, men eftersom vi inte har några stora problem med varken hoppande eller apporteringen så var jag nöjd ändo.

På måndagen träna vi lydnad och störningar. Vi träna på en stallsgård. Hästar och människor kom och gick och vi bara träna. Lite ff, platsliggande och apport. Med på träningarna var en liten svart kelpiepojk, Rommi 10 veckor gammal. Han är nyfiken och modig kille. Även han träna lite inkallningar, men för det mesta blev det miljöträning för Rommi.
på tisdagen träna vi lydnad med Ansu. Det var veckans bästa träningar. Vi träna mycke att lysna och att vänta, inte gissa saker. Vårt ff fick beröm, bra plats, bra kontakt och bra attityd. Lite att förbättra ännu med att vända och ibland behövs liten påminnelse om rätta platsen, men det räcker med en lite : Ä-Ä! Sen fundera vi på  Z, ibland upplever jag att Lasse inte lyssnar och sittande är den svåraste momenten. Igår lyssna han superfint, gjorde alla gånger rätt, fast jag vände ryggen mot honom så gjorde han rätt alla gånger! Jag kan inte annat än vara nöjd! Till slutet prata vi väldigt mycke och jag fick många bra ideér och mycke att tänka på.

Imorgon ska vi på en kurs, Sirke Viitanen kommer och skola lydnad. Efter morgondagen tror jag att vi har fått veckans dos om lydnad? Eller kanske man borde bara träna lite mera nu när inspirationen är här:) På söndagen ska vi till Äbo och träna agility med Sonja. Det väntar jag också på! Trevligt att träna med trevliga kompisar!

Paimentamassa

Lauantaina olimme paimentamassa Kaisan luona. Lase on nähnyt viimeksi lampaita elokuussa ja minun odotukset eivät olleet kovin korkealla. Viime kesänä paimentaminen oli usein pientä tahtojen taistelua ja ja kunnon säätöä.. Sinänsä viime kesän paimennuksista jäi kiva maku, kun seura oli hyvää ja matkat Paattisille ja takaisin olivat ratkiriemukkaita:)
Lauantaina aloitimme Kaisan luennolla, josta erityisesti mieleen jäi vertaus tikkarista ja siitä kenellä se on ja kenellä sen pitäisi olla?
Kurssilla oli kelpie ylivalta, mutta mukana oli sentään kaksi bortsua. Kun puheet oli puhuttu ryhdyttiin hommiin, kierroksen aloitti bc Safi ja sitten oli vuorossa Onni ja Merja. Minä jotenkin pidän Onnista, tunnistan omaa mustaa kiituriani sen tyylistä? Onnin jälkeen Kaisa trenasi Auliksen kanssa ja sitten oli Lassen vuoro.  Ensimmäisenä tehtävänä oli flänkit, eli karuselliin. Juoksemisessa Lasse oli aika hyvä jo viime vuonna, mutta se vain oli aivan liian lähellä lampaita. Nyt oli ihan eri ääni kellossa, Lasse flänkkäsi kauniisti, isolla kaarella ja se jotenkin onnistui näyttämään ihan paimenkoiralta, se jopa liikkui "matalana" ajoittain. Vain maahanmenot isolla kaarella oli hiukan hukassa ja siitä seurasi jonkinasteista turhautumista, joten niitä sitten harjoiteltiin niin, että minä menin kaarelle mukaan ja läheltä käskyttämällä nekin onnistuivat.
Siten tulivat aitaukseen ensikertalaiset. Bria, Tore ja Paavo olivat positivisesti uteliaita ja kiinnostuneita lampaista, mutta paimentaminen sinänsä ei ehkä ihan auennut täysin niille vielä. Kalle olikin ekan kierroksen priimus. Kunhan Heli vain käveli lauman kanssa, niin Kalle "paimensi" lampaita Kaisan kanssa oikein mallikelpoisesti. Heti kun Kalle oli oivaltanut ettei liinassa kuulu vetää ja kiskoa?
Toisella kierroksella tehtiin poispäinajoa ja sekin sujui! Lasse oli varmuuden vuoksi liinassa, mutta minulla oli lupa pitää kiinni vain liinan päästä. Lasse on todella kasvanut henkisesti talven aikana, liina kiristyi vain kerran kun Lassen valtasi vastustamaton halu rynnätä.. Muuten me paimennettiin lampaita nätisti portin läpi parikin kertaa. Tunne kun pystyin keskittymään koiran ohjaamiseen oli hieno. Tosin sitä "pause" nappia olisin välillä kaivannut. Vaikka liikuttiin vain kävelyvauhtia niin tuntuu että tilanteet tulevat kauhean äkkiä? Lassen jälkeen Bria sai paimentaa yhdessä Heilin kanssa. Minä olin tosi vaikuttunut siitä miten pentu todella alkoi matkimaan osaavan koiran toimintaa, maahanmenot mukaan lukien. Minulla on näköjään vielä paljon opittavaa paimenkoirien maailmasta. Tämän jälkeen suunnattiin lounaalle ja Hesen hampurilainen kyllä maistuikin.
Lounaan jälkeen jatkettiin uudella lammaslaumalla ja Lassen viimeinen tehtävä oli aikalailla toisinto ensimmäisestä kierroksesta. Edelleen meillä oli ongelmia maahanmenojen kanssa, mutta muuten Lasse oli niin pro että! Sen nostotkin olivat varmoja ja hillittyjä ja se toi laumaa minulle nätisti tasapainossa!! Jihuu!!
Pennutkin olivat kaikki parempia joka kierroksella. Oli tosi kiva nähdä pentuja, hienoja kakaroita ja hienosti jaksoivat pitkän päivän. Kotiin tultuamme Lasse olikin sitten ihan poikki. Se nukahti keskellä olohuonetta ja siitä se siirtyi vain sängyn alle, iltapalalle, pisulle ja takaisin nukkumaan. Toivottavasti saamme aikaiseksi joskus järjestää uuden paimennuspäivän, syksyllä ehkä?
Näyttelytuloksiakin on tulllut viikonlopun aikana ja oikein hyviä tuloksia! Shy Norjassa oli pentunäyttelyssä sekä la & su ja molempina päivinä ROP-pentu! Sununtaina se vielä täräytti ja oli RYP3!! Mutta on se niin kaunis koira! Ja Kalle oli myös sunnuntaina Lahden KV-näyttelyssä ROP-pentu! Hurja tahti pentusilla on ollut! Ihanaa kun aktiiviset omistajat kuljettavat pentuja näytillä ja harrastuksissa.

På lördagen valla vi får. Lasse har sett får sist i augusti, så jag var ganska nyfiken och se hur han skulle reagera? Kaisa berätta först allmänt om vallande och skolning och sen var det dags att träna. När det blev Lasses tur så överraska han mej totalt! Han kunde och han gjorde allt jättefint och lugnt!! Bara att lägga ner sig var lite trögt? Även Lasses valpar skötte sig fint. Alla valparna var nyfikna och hade positiv inställning för saken, fast dom förstod inte riktigt vad det var som de skulle göra? Kalle hade bästa ideén och han "valla" tillsammans med Kaisa ganska bra.
På andra varvet så körde jag fåren bakifrån med Lasse genom porterna och även det här fungera fint. Jag skulle nog ett par gånger behöft en "pause" knapp, men tyvärr hitta jag inte en sådan? Situationerna kommer så snabbt och man bara märker att nu missa jag dethär igen, lite som i agilityn också?
På tredje varvet så fortsatte vi med den första övningen ,men tog med också balansen. Lasse skötte även det här fint, han var så lugn att jag nästan tänkte att han måst vara sjuk?? Men det är han inte, han har bara växt och blivit en vuxen hund som tänker först och gör först sedan??
Valpen Bria var lite osäker så hon fick valla tillsammans med Kaisas hund; Heili. Vau! Det var kul att se hur valpen börja följa efter äldre hunden och hur hon börja och göra på samma sätt. Jag har lärt mej någonting nytt igen.
När dagen tog slut så hade vi trötta hundar och nöjda ägare. Hopas vi kan ordna en ny dag tillsammans med valparna, kanske på  hösten?
På veckoslutet kom det en hel del utställningsresultat också. Shy i Norge har varit på valputställning och varit BOB både lördag och söndag!! Och på söndagen var hon BIG3!! Hon är nog vacker hund! Och Kalle var på söndagen i Lahtis på utställning och även han var BOB valpen! Fina valpar har Lasse och Nemi. Och vad det är kul att ägarna tar sina hundar på olika aktiviteter!

Aksaa ja lenkkeilyä

Sunnuntaina oltiin Turussa Sonjan opissa. Minä niin pidän Sonjan treeneistä, ne eivät ole ainakaan liian helppoja, mutta ne ovat kuitenkin aina tehtävissä olevia juttuja. Sonjan ajatus siitä että ensin opetellaan perusasiat ja kun ne ovat kunnossa niin sitten tehdään hienosäätöä, kuulostaa minusta tosi hyvältä! Sinänsä on hiukan harmi että Lasse on jo 2,5v ja se edelleen opettelee perusasioita, mutta koska se ei niitä vielä osaa niitä pitää vaan harjoitella. Aika paljon on jouduttu puuttumaan sen hyppäämiseen ja rimojen roiskimiseen. Lisäksi se sunnuntaina päätti kokeilla lentämistä, keinulta?! Hullu koira! Hiukan se jopa otti tälliä ja maanantaina se nuoli vas. etujalkaa/kynärpäätä, mutta liikkeessä ei näkynyt mitään, joten kylmähoitoa ja lepoa. Tässä tapauksessa lepo tarkoitti, että emme ole treenanneeet muuta kuin pikkuisen kotitokoa.
Lenkillä olemme käyneet sekä tiistaina että keskiviikkona. Tiistaina lenkkeilimme harjulla Maijan ja gööttien kera ja keskiviikkona tehtiin pitkä remmilenkki Jannan ja Lumen kanssa. Joten peruskunnosta on pidetty huolta tällä viikolla.
Tassun/kyynärpään nuolemista ei esiintynyt kuin maanantaina, joten oletan että kyse oli lentokeinun aiheuttamasta tärähdyksestä?
Torstaina kävin Tammelassa katsomassa uutta autoa ja löysin oikein kivan oloisen Nissanin, Note tällä kertaa. Ja kun auto oli siisti, vähn ajettu ja hyvin pidetty niin tänään ilmoitin ostavani sen. Micrasta sain reilun tarjouksen, joten meidän tiemme eroavat ensi viikolla:(  Micra on ollut minulla 12 vuotta ja olen ajanut sillä lähes 230 000 km. Tämä auto on todella ollut hintansa väärti ja kilometrin sen kanssa ovat olleet kohtuuhintaisia ja varmoja. Micralla ei todellakaan ole ollut yhtään turhaa seisontapäivää minkään vian takia. Sääli vain että pelti ei ole ikuista...

Tänään piti olla Christan koulutus, mutta se valitettavasti peruuntui. Todella harmi, sillä pidän erittäin paljon Christasta, hänen tyylistä ja aidosta innostuksesta, joka on erittäin tarttuvaa.
Mutta peruutuksesta huolimatta tänään oli ihan valinnanvaikeus kun piti päättää mitä illalla tekisi? Vaihtoehtoina oli omat agitreenit, tokon hallivuoro ja Nasta-cup Espoossa. Sateisesta säästä huolimatta päätin lähteä Espooseen hakemaan kisatuntumaa. Ilmoitin Lassen kisaavien maksien radalle. Rata oli oikein kivan oloinen, kaikki kontaktit ja pujottelu ja vähän suoraakin missä sai mennä. Lasse oli oikein kiva ja tuloksena oli 5p. pituuden viimeinen palikka. Mutta Lasse teki töitä oikein kivasti, me lähdimme radalle yhdessä suoritimme radan yhdessä ja tulimme maaliin yhdessä, koirakkona! Tapahtuneet virheet otan kiltisti omaksi syyksi, Lasse todellakin yritti ymmärtää minua! Se on jotenkin muuttunut, siitä on tulossa vastuuntuntoinen. Asioilla alkaa oikeasti olla väliä, se ei enää huiski miten sattuu, vaan todellakin yrittää ja nyt se jopa haluaa välttää virheitä ja se kysyy ja varmistelee minulta?!? Jotenkin aika yllättävää Lasselta, se kun on lähinnä ollut sitä mieltä aikaisemmin; että pois alta risut ja männynkävyt, meikä tulee nyt, jos et ohjaa niin kyllä minä itse keksin jotain!
Ihan kiva tämä uusi asenne, vielä kun minä oppisin ohjaamaan, mutta mä luulen että olemme nyt oikealla tiellä, molemmat osapuolet pyrkivät hyvään yhteistyöhön ja molemmat haluavat ymmärtää toistaan!

Huomenna sitten paimennetaan! Mukaan on tulossa Lassen/Nemin pentuja 4kpl. Tosi kiva nähdä kakruja. Kallen tapasin viikko sitten ja Paavon näin pääsiäisen aikaan, mutta Torea ja Briaa en ole nähnyt sitten tammikuun lopun. Lisäksi täytyy hehkuttaa kennel deepeyes.net sivulta blogista löytyy kuvia Shy:sta joka on todella kaunis, ainakin kuvien perusteella!! 

På söndagen var i Åbo och träna agility hos Sonja. Jag tycker om hennes träningar, tillräckligt svåra men inte omöjliga! Lasse hade igen sådan fart och sen testa han om han kan flyga, från gungbrädet?!? Galna hunden! Det gjorde väl lite ont för han slicka sin framtass/armbågen på måndagen, men han har inte haltat. Han fick kallbehandling och vila så den här veckan har vi inte träna mycket. Lite hemlydnad bara och sen har vi varit på långa promenader. Ingen total vila, men lite försiktigt? Han slicka inte benet efter måndagen. Så tydligt hände det ingenting farligt.
På torsdagen var jag och titta på en ny bil! Och idag bestämde jag at köpa den bilen. Det  kommer alltså en ny Nissan till huset. En lite större model, Note är nya bilen och jag ska hämta den på tisdagen. Micra har varit en pålitlig bil som jag har haft 12år och kört med den nästan 230000km. Alldrig har Micran varit sönder, jag har alltid kommit dit jag skulle komma. Men nu är det tid att byta, för plåten håller inte mera och jag behöver nog en lite större bil.
Idag skulle vi ha lydnad med Christa Ehnqvist, men hennes barn blev sjuka så det blev avbokat:(  på kvällen hade jag svårt att bestämma vad vi ska göra? Alternativen var lydnad i hallen för sista gången, agilityträningar ute eller en inofficiell agilitytävling. Jag valde tävlingen, för det borde vi träna. Tävlingen gick bra, 5p för att längdhoppet föll. Annors gjorde vi en fin bana, vi jobba tillsammans, hela banan! Mycke fina saker, bra fart och trevlig känsla! Kanske vi kan tävla redan på sommaren? Lasses attityd har ändra. Tidigare tyckte han att huvudsaken var att springa fort, men nu har han börja lyssna och han verkligen försöker göra rätt! T.o.m så mycke att han frågar och försäkrar många gånger för att inte göra fel!?! Det känns underbart att jobba nu med honom. Visst har det alltid varit kul, men med nya attityden så kan det hända att det börjar komma ordentliga resultat?

Imorgon vallar vi får! Det ska bli kul! Med till Kaisa kommer 4st Lasses valpar; Paavo, Kalle, Bria och Tore. Kalle och Paavo har jag sett i april, men Tore och Bria såg jag sist i januari, så det är trevligt at se hur dem ser ut och vad säger dom om får??

Pentunäyttelyssä

Viikko on tosiaan ollut aika kiireinen, mutta hauskaa on ollut. Kevät edistyy, vaikka ei ole ollut kauhean lämmintä niin on kuitenkin valoisaa ja sekin on jo jotain.
Tiistaina koulutin ulkokentällä agilityä ja kun osallistujia oli niin vähän, niin treenasin Lassen kanssa samalla kertaa. Tehtiin ensin jarrutreeniä, joka alkoi sujumaan jotenkin, ulkokentällä vaan pohjan pitävyys ja tila saivat aikaan Lassessa jonkin villi& vapaa efektin ja hetki meni ennenkuin homma saatiin takaisin hallintaan. Sitten tehtiin muutama pujottelu ja siinä alkaa nyt näkymään edistystä. Kertaakaa ei edes hidastanut vauhtia tokavikalla kepillä vaan pujotteli loppuun saakka hienosti ja mä pystyin vedättämään ja irtoamaan sivulle aika kivasti. Treenien välissä ehdittiin pikaisesti tapaamaan Kallea joka oli ollut pentukurssilla ja ilokseni totesin Kallen laihtuneen!! Nyt se näytti oikein kivalta.
Keskiviikkona käytiin harjulla lenkillä, mutta lenkistä tuli aiottua lyhyempi, kun metsässä olikin yllättävän paljon lunta, Yäk! Mun polvi eikä Pepin selkä mitenkään riemastuneet rämpimisestä, joten oltiin vain tunti lenkillä. Torstaina oli oikea koiranilma ja kun olin jo töissä ulkoillut niin totesin että raitisilmakiintiöni oli täynnä ja jäätiin viettämään koti-iltaa. Joskus on oikeasti kiva vain olla kotona eikä tehdä mitään...
Perjantaina tokoiltiin hallilla. Kylmä tuuli sai minut valitsemaan tokon hallissa, vaikka vaihtoehtona olisi ollut agility ulkona. Treenit olivat Lasselle vähän rankat, koska se joutui ajattelemaan! Alun jättävät meni kivasti, korvat oli on-asennossa eikä mitään ihmeellistä ollut. Sitten tehtiin ruutua ja se olikin sitten astetta ihmeellisempää?! Ruudun paikka on edelleen hakusessa ja sitkeästi Lasse tarjoaisi merkille menoa. Mutta kun vain pyysin uudelleen sen ruutuun niin se alkoi tarjoamaan erilaisia vaihtoehtoja ja sitten olikin helppo naksulla valita se oikea. Mutta kyllä siinä tovi meni kun Lasse mietti ja huomattavaa oli, että kun Lasse mietti oikein kovasti, niin sen vauhti hidastui!
Sitten piti tehdä jotain kivaa ja otettiin hyppyä, mutta heti ekalla meni pieleen, kun Lasse bongasi kaverin heittämän noutokapulan n. 10m. hypyn takana. Merkittävää on että sain Lassen tulemaan pois ennenkuin se haki kapulan, mutta samalla Lassella meni herne nenään. Ja tämän  episodin jälkeen se ei enää hypännyt ollenkaan! Lasse on siis joskus myös herkkis? Mutta kun asiaa ei voinut siihenkään jättää niin piti keksiä jotain. Ensin kokeilin lätkää namilla mutta sekään ei ollut ihan hyvä ja kun otin lätkän pois ei Lasse edelleenkään hypännyt innokkasti ekalla käskyllä, höh! Sitten otettiin hulluttelu avuksi, eli vähän juoksua ja pari agi-tyylistä hyppyä ja leikkituokio siihen päälle ja Lasse unohti konfliktin ja lopuksi se hyppäsi taas iloisesti ja sai takaisin itseluottamuksensa.
Tänään oli vuorossa pentunäyttely Hyvinkäällä. Ainoana kelpienä kehässä pyörähti Kalle. Näyttelypaikalle tultiin ajoissa jotta Kalle ehtisi vähän ihmetellä ja samalla toivottiin että se hiukan rauhoittuisi (väsyisi?)
Kalle oli innoissaan kaikesta tohinasta jossa se sai olla mukana, mutta aika hyvin se rauhoittuikin minun ja Helin väliin. Huomionkipeä se on ja jos sitä ei huomioida se helposti hakee huomiota haukkumalla. Kun aikaa oli ja namejakin oli pari pussillista niin opetin Kallelle luopumista ja tietysti palkkasin sitä seisomisesta pari kertaa. Kun tuli meidän vuoro mennä kehään niin ei edes jännittänyt paljon. Kalle on kaunis ja erinomaisen rotutyypin omaava koira, jonka sukupuolileima ei ehkä ole kaikista paras, kun sen arvostelussa luki: hyvin kehittynyt kaunis Narttu! Ainoana miinuspuolena tuomari mainitsi liikkeet, muuten minulla kuulemma on oikein kaunis koira! Sääli ettei se ole minun:) Tuloksena siis oli KP ja ROP-pentu! Oli todella kiva todeta että Kalle on reipas, rohkea, utelias ja sosiaalinen pentu! Oikein hyvät raamit joihin Heli nyt sitten saa kasvattaa täytettä.

Veckan har varit trevlig. Våren är äntligen här och det är ljust på kvällarna. På tisdagen skola jag agility på uteplanet och eftersom det var bara två hundar i gruppen så fick Lasse också komma med och träna. Vi träna att bromsa och på slalom. Det börjar märkas att vi har träna, resultaten syns nu redan!
På onsdagen var det skogspromenad. Men tyvärr så fanns det ännu snö i skogen och mitt knä tycker inte om att plumsa i snön, så promenaden blev kortare än vad jag hade tänkt.
På torsdagen var vädret så kallt och regnigt att vi stanna hemma. Hämskt, vad jag är bekväm ibland, men jag hade varit på jobbe ute redan och tyckte att det räckte.
På fredagen träna vi lydnad i hallen. Lasse fundera fint när vi träna rutan! Han blev tom. lite långsam när han skulle springa och fundera samtidigt?!
Sen fick vi en liten konflikt till stånd när vi träna hoppande. Jag märkte inte att kompisen hade sin apport 10m. bakom hindret och jag hamna kommendera Lasse, så att han inte rusa fram till den. Efter dethär tyckte Lasse, att han hoppar inte alls, när du säger så där till mej?! Hups! Han kan också vara lite känslig? Det här gick ändo att arbeta bort med lite springande och lek. Lasse har lite dåligt minne..?
Idag har jag varit på valputställning med Lasses son Kalle. Kalle klara utställningen fint, han är modig, nyfiken och sosial kille.  Han fick hp och blev Bir!Domaren tycte nog att han var en tik, men det struntar vi i:) Nästa vecka ska vi och valla med några valpar och det väntar vi på!

Aksaa ja tokoa

Tänä viikonloppuna on ehditty taas tekemään kaikenlaista. Lauantaina ajeltiin illalla Espooseen ja siellä oli varsin mielenkiintoiset agilitytreenit. Radan 4 ensimmäista estettä sujuivat kivasti, vitoselle piti vetää välistä ja sekin onnistui, mutta sitten.. esteet 6 & 7 veivät lävistäjää pitkin hallin toiselle puolelle ja siellä olisi taas pitänyt tehdä puolenvaihto ja pari välistävetoa..? Ihan kiva, kun koira oli esteellä 8 mä olin esteellä 6, välimatkaa oli liian paljon välistävetoihin, vaikka lopuksi taistelin sellaisen tuohon väliin, takaaohjauksella:)
Putki/puomi erottelu meni sikahienosti! Joka kerta oikein ja pujottelussa Lasse pujottelee nyt loppuun saakka sivuilleen vilkuilematta, eli suunta on oikea! A:lla meillä on uusi ongelma, vauhti on hukassa!?! Ehkä tämä ei ole asia josta Lassen kohdalla kannattaa tosissaan olla huolissaan, luultavasti se vain tarvitsee vahvemmat etupään ja keskikropan syvät lihakset. Ja A:ta  se on mennyt tänä vuonna peräti kolmissa treeneissä, eli ehkä kyseessä on vain rutiinin puute? Jos asia ei korjaannu juhannukseen mennessä, niin sitten lupaan huolestua ja tehdä jotain asialle.
Tänään meillä oli todelliset hyvän mielen tokot. Aiheena oli ohjattu nouto. Tätä en ole koskaan opettanut yhdellekään koiralle, varmaan koska mulla ei ole ollut noutavaa koiraa. No nyt on noutava ja älykäs koira. Lasse hoksasi heti idean ja Päivi ihasteli miten hyvin se lukee mun ohjausta, itse en niin ylläty siitä että agikoira lukee ohjausta. Lasse tykkäsi tehtävästä ja suoriutui siitä hyvin. Nyt tiedän miten jatkan harjoittelua, kunhan ensin käyn ostamassa ohjatun noudon kapulat, pitäisikö ostaa vaaleanpunaiset?
Omatoimisesti tehtiin sitten merkkiä ja tavallista noutoa. Lasse suoriutui hyvin molemmista. Kerran se erehtyi varastamaan noutokapulalle mutta kun asiasta huomautettiin niin toista kertaa se ei samaa mokaa tehnyt! Lopuksi se sai tehdä pikkuisen aksaa, eli A:n alastulokontaktia.
Hurjan ihana tunne kun on taas jotain ihan uutta mitä saa opettaa Lasselle. Sen opettaminen on niin parasta!
Tätä kirjoittaessa jouduin pitämään pienen kurinpidollisen tauon ja kävin hakemassa Pepin alas keittiön pöydältä!?! Neidillä taitaa olla tylsää?? 
Ensi viikko onkin vauhdikas, ma on työilta, mutta ti olisi koulutusvuoro agikentällä, sekä Lassen treenit hallilla, ke on "vapaata" to olisi tottistreenit ja pe olisi yhtäaikaa agi& tokotreenit, la ehkä vaan levätään ja su mennään Turkuun Sonjan agikurssille, jonka jälkeen olisi vielä tokotreenit!!?!

På veckoslutet harvi hunnit lite med ett och annat. På lördagen hade vi agilityträningar och idag träna vi lydnad.
Igår var vi i Esbo i hallen och träna. Banan son fanns där färdig var ganska intresant. Hindrerna 1-5 var helt ok, men sedan blev det brottom! Hindrerna 6 och 7 var rakt genom hallen och före hindern 8 borde man har hunnit byta sida och få hunden och komma tillbaka mellan hindrerna 8 & 9. Jag hann inte! Till slutet fick vi det och lyckas, men stilen var nog inte vacker...

Idag träna vi lydnad och jag blev så glad! Vi träna första gången apportdirigering med Lasse. Jag har alldrig tidigare lärt det till mina hundar, närmast väl för att mina dvärgsnautsrar har alldrig apportera någonting:)
Lasse var super! Han är så klok och lär nya saker så lätt! Vi träna ännu apportring och det är bra. Ännu ska jag komma ihåg att belöna när Lasse orkar vänta på lov, för det är svårt för honom... 99% går redan fint, men det finns en liten osäkerhetsmoment ännu i det..
Och under tiden som jag har suttit här och skrivit, så har Peppi ordna lite extra, hon klättra upp på matbordet!! Hon har nog fantasi hon också, eller kanske hon har för lite aktiviteter?
Nästa vecka har vi mycke program, ti. och fre. kväll har jag dubbelträningar, så hamnar och välja, och på söndagen har vi först agility i Åbo och på kvällen har vi lydnad.. Man märker att våren har kommit!

Paluu arkeen

Loma tuli, oli ja meni. Maanantaina piti jo mennä töihin ja viikko menikin sitten nopeasti. Maanantai-iltana kävin Sarin luona ja tehtiin analyysiä sunnuntain Sonjan agilitytreenistä. Sonjan luona teemana oli valssit ja yllättään hyvin se sujui. Lasse tulee hyvin ohjauksiin mukaan, kunhan ajoitus on oikea ja se kääntyy hyvin ja vauhtia on riittävästi. Todella hyvältä näyttää siis. Toki treenattava vielä on, rimoja sen pitäisi kunnioittaa enemmän eikä se saa juosta mun jaloille eikä se saa "vahingossa" napata mua kädestä palkkaustilanteissa, enään. 

Tiistaina Lasse poti jotain ripulia? Nyt on pieni epäily että nuo nappulat saattaa olla aiheuttaja? Täytyy seurata tilannetta, ja koittaa syöttää paljon tuoretta.
Tiistaina jäi siis Lassen treenit väliin, mutta mä pääsin treenaamaan Kallen kanssa kehäkäytöstä! Ja kyllä se Kalle on ihan pätevä. Ravaamiset sujui hyvin ja seisomiseen löytyi pari hyvää niksiä, joita Heli nyt treenaa ahkerasti ja viikon päästä onkin sitten "totinen" paikka kun mennään Hyvinkäälle pentunäyttelyyn. Onneksi kyseessä on todellakin pentunäyttely ja pikkupentuluokka, se helpottaa.

Keskiviikkona Lasse kävi fyssarilla ja todella hyvältä näyttää nyt! Mitään jumeja ei ollut, lihakset ovat kasvaneet ja ne ovat oikein hyväntuntuiset, eli minusta ne on "löysät" mutta niiden kuulemma kuuluu olla ennemmin pehmeät kuin pinkeät, joten ainakin tiedän etten ole ylirasittanut Lassea vielä. Kotitehtäväksi tuli edelleen vahvistaa syviä lihaksia, venytellä ja tehdä laatikkojumppaa ja liikkua ja nauttia! Ihana tunne kun koira voi hyvin, minä todella arvostan sitä. Se on myös minulle palautetta siitä että alku- ja loppuveryttelyt ovat olleet oikeanlaiset, treenien määrä ja vaativuus on koiralla sopiva jne.

Torstaina pääsin aikaisin töistä ja sen kunniaksi tehtiin pitkä lenkki harjulle ja harjulla. Hiihtoladut ovat sulaneet hyvin, joten me päästään taas nauttimaan harjun tarjoamista poluista ja luonnosta. Peppi ei vielä saanut juosta vapaana, kun sen kunto on talven jäljiltä vähän niin sun näin, mutta Lasse viiletti ja otti ilon irti viimeisestä lumesta. Ja mikäpä siinä, lumessa täysillä kaahaaminen on aika hyvää lihasvoimaharjoittelua. Toki me lenkkeillään päivittäin, mutta nämä kirjatut lenkit on niitä extra-ihania, kiireettömiä ja hikisiä:)
Illalla Pauliina koulutti kentällä agilityn ohjaustekniikoita. Mä olen kyllä jotenkin tyhmä, minusta japanilainen oli sokkari ja sillä siisti. Ymmärrän toki, että ne jotka treenaa paljon käyttää termejä ja tekniikoita, mutta haluaisin uskoa että ainakin 1 & 2 luokista pääsee läpi vaikka ei osaakaan kauhean montaa tekniikkaa? Toistaiseksi haluaisin panostaa Lassen kanssa hyvään perusohjaamiseen ja rytmittämiseen sekä ennakoimiseen, joka on ehdottomasti vaikeinta nyt. Mä en vaan ehdi aina ja sitten mä seison väärään aikaan väärässä paikassa? Vaikka luulen, että Lassen kanssa radalla ei pitäisi koskaan vain seistä, vaan liikkua kokoajan, varsinkin jos meinaa ennakoida ja ehtiä??

Tänään arvoin että menenkö hallille trenaamaan vai jäänkö kotiin ja käyn lähikentällä yksin treenaamassa. Väsymys vei voiton ja nukuin tunnin päivänokoset ja sitten käveltiin koululle treenaamaan. Tehtiin ensin luoksetuloja pari, yksi stopilla ja loput ilman. Hyvin tulee ja jopa pysähtyy, tosin toistaiseksi sekä ääni-& käsimerkillä. Sitten seurattiin! Aika kivasti, tehtiin niitä vaikeita asioita, pidempiä suoria ja juoksua. Yllättävän hyvin sujui. Ja se elämisen riemu kun Lasse sai palkaksi juosta lelun kanssa ympäri kenttää, voi miten se on hassu! Ehkä juuri sen vuoksi piti treenata yksin, Lase sai tänään superpalkan, koska hallilla se ei voi rallattaa näin ja vaikka se palkkaantuu sekä nameista että vetoleikistä, niin silti se riemu kun se viilettää täyttä vauhtia monta kierrosta.
Huomenna olisi illaksi tiedossa agilityä. Ja sunnuntaina on tokopäivä. Lisäksi lenkkeillään ahkerasti ja nautitaan keväästä, nyt kun se vihdoin on tällä!!

Semestern tog slut, 10 dagar går snabbt. På söndagen träna vi agility hos Sonja och teman var vals. Lasse jobba fint, men vi "diskutera" nog lite om vissa saker som t. ex. man ska hoppa ordentigt, man ska inte springa på mej, man ska inte bita min hand istället för leksaken, men för övrigt gick träningarna fint och vi båda var nöjda. Sonja tycker mycke om Lasse och skulle vila "pröva" den nångång. Jag lova att hon kan tävla med Lasse när som hälst.
På tisdagen hade Lasse diarre:( Så vi träna inte. Men jag träna med Kalle istället. Kalle ska på utställning i nästa helg så vi tyckte att träning skulle vara till nytta. Kalle är nog fin kille.
På onsdagen träffa Lasse sin fysioterapeut. Allt är ok, ingenting att vara orolig för. Det är en härlig känsla, veta at hunden mår bra och att man har gjort saker rätt; upvärmningarna, träningarna osv.

På torsdagen gjorde vi en härlig lång promenad på åsen. Snön börjar äntligen smälta och skidspåren försvinner, så vi slipper igen och njuta av härliga stigar och naturen. På kvällen skola Pauliina lite agilityteknik för oss i Hiiden haukut. Det var bra skolning, men jag undrar ibland om man verkligen behöver alla olika tekniker, eller om det ändo skulle fungera med lite mindre också?
Idag fundera jag länge vad jag ska göra med träningarna, ute eller inne?? Men sen bestämde jag att vi tränar ute och njuter om våren nu när den äntligen är här! Och det var bra beslut. Träna lite ett och varje, mest jobba vi med inkallningarna och stopparna och sen ff. Det ser ut som om vinterns träningar skulle har gjort sitt och ff börjar och se bättre ut. Men ännu kan man nog förbättra det! Det som var bästa med att träna ensam var att kunna belöna Lasse ordentligt. Bästa vad Lasse vet är at få springa runt hela planet med leksaken. Det har han säkert lägta hela vintern?
Imorgon ska vi träna agility, på söndagen bli det lydnad och mycke utevistelser. Jag älskar våren och skulle kunna bara vara ute hela dagarna.