Kun maanantain tokotreeni oli niin kiva, niin sillä teemalla jatkettiin pitkin viikkoa. Lähinnä tehtiin pientä kotitokoa ja torstaiaamuna käytiin koulun kentällä aamulla pitämässä hauskaa.
Kotona ollaan jatkettu kaukojen tekniikkatreeniä, edelleen se himputin S-M tökkii eniten, muta myös S-I tulee vähän eteenpäin. No treeniä treeniä.
Torstaina käytiin lenkillä harjulla ja vaihtelun vuoksi siirryin harjun alareunalle kävelemään ja mitä sieltä löytyikään, ihania isoja mustikoita ja paljon! Harmi etten hoksannut vähän aikaisemmin kesällä tätä paikkaa, mutta ensi kesänä tiedän minne menen poimimaan mustikoita.
Perjantai olikin sitten tosi aktiivinen päivä. Aloitettiin heti töiden jälkeen Christan tokokurssilla. Sieltä tuli paljon hyviä ideoita, ajatuksia seuraamiseen, kaukoihin, siirtymisiin, luoksetulon stoppeihin ja moneen muuhun juttuun. Seuraamisessa pitää jatkossa tehdä häiriötreenejä ja selkeästi vain kertoa Lasselle että: "EI et saa lähteä vaan työt jatkuu, vaikka mikä olisi." Tämä on ollut todella vaikeaa, mutta nyt kun treenattiin Christan kanssa, niin hiukan valoa näkyi tunnelin päässä.
Luoksetulon stopeissa ei ole sinänsä vikaa, mutta Christa toivoi, että Lasse ajattelisi enemmän taaksepäin, joten siihen kokeiltiin muutamaa juttua, joista lelun heitto päin oli ok, uudelleen kiertämään lähetyskin toimi ja ennakoimiseen auttaa vain kun tekee monipuolista treeniä. Lasse on rauhoittunut sen verran, että kouluttaminen on nyt helppoa. Se keskittyy kivasti ja ajattelee mitä se tekee ja mitä pitää tehdä! Tosin tämä ajattelu toimii vain kun vauhtia ei ole liikaa? Sen sain huomata kun illalla jatkettiin agilityssä putki/puomi erottelulla. Periaatteessa Lasse osaa asian, mutta kun vauhtia tulee lisää, niin virheen riski kasvaa? Toisaalta mun liikelinjojen merkitys on ehkä oletettua suurempi. Lasse tosiaan reagoi uskomattoman herkästi mun liikkeen suuntaan, joten sitä pitää itse miettiä ja koittaa olla looginen sen suhteen. Helpommin sanottu kuin tehty?
Huomenna on tiedossa agilitykisat, kaksi rataa ja lisäksi vietetään koko päivä Purinalla, kun siellä ratkaistaan kääpiösnautsereiden mestaruudet. Jännä nähdä kuka vie mestaruuden?
Lisäksi Mäntyharjulta kantautui ihania uutisia! Kalle oli kehässä pyörähtämässä ja tuomari oli tykännyt kovasti, tuloksena ERI, SA, SERT JA ROP!! Upea hieno Kalle!
Den här veckan har det varit mest lydnad. Hemma små saker, närmaste fjärr och lite ff. På torsdagen hade vi roligt på morgonen med en pass på "hemplanet" Lite inkallningar, bra ff, med härlig attityd och fin apportering!
På fredagen blev det sen på allvar lydnad, när Christa Ehnqvist kom och skola oss. Jag hade 45 min tid och kunde ta upp sånt som känns jobbit? Ingenting är riktigt jobbit, men vi tala mycke om störning, hur man kan träna olika saker och vad är målet? Hur mycke ska man träna och när ska man bara acceptera att hunden lite tittar omkring sej, då och då? Me det kan han inte göra när vi jobbar, så det träna vi och det gick ett ljus upp åt honom, tror jag? Attminstone ff blev bättre, han jobba fint på och försökte vara så snäll som möjligt!
Sen träna vi stopperna till inkallningen. Lasse stannar bra, men han kunde tänka bättre bakot? Han bli med vikten på framdelen och det önskas inte. Så vi ändra lite på sättet att belöna honom och jag tror att det fungerar bra när han bli van med nya tekniken? På fjärrens teknik fundera vi också. Lasse kommer lite framåt i stå-sitt och han kommer för mycke framåt i stå- ligg. Problemet är det att han är snabb!! Han bara kastar sej ner och det ä inte så som jag vill. Men här hjälper det inte annat än träna och träna. Och också till fjärren så ändra vi lite på belöningen, men det orsaka nya problem som jag ska lösa före vi kan använda den här tekniken. Bästa med Christas träningar är att man bli själv så ivrig att träna! Mycke att jobba med men med Lasse är det roligt så vi kommer nog att träna hela hösten lydnad.
Med agility har jag gjort ett beslut att vi tränar det mindre på vintertiden. Inomhusträning innehåller alltid en risk om att halka, och det är trångt och stressit, så vi tränar agility bara var annan vecka på vintern och sen deltag vi på en kurs och på ett läger. Men lydnad kommer vi att träna varje vecka inomhus.
Jag fick härliga nyheter av Heli och Kalle. Kalle var på utställning och han klara sig fint! Cert och BIR blev det! Så nu när han är 11 mån så har han 2x Cert! inte alls så dåligt?! Det är en fin kille!
lauantai 31. elokuuta 2013
tiistai 27. elokuuta 2013
Kaikenlaista...
Mistähän sitä taas aloittaisi? Viime viikko meni lähinnä kauhun ja pelon tunnelmissa, joka kyllä loppuviikosta onneksi helpotti, mutta pari yötä tuli nukuttua tosi huonosti, jos ollenkaan?
Viime viikon maanantaina olin menossa Lassen kanssa treenaamaan, kun autossa ihmettelin sen ulkonäköä?? Jotenkin sillä oli kaula turvoksissa? Kentällä sitten parikin kaveria tuli ihmettelemään mun "sikotautista" koiraa, mutta ainoa mitä todettiin oli että imusolmukkeet ovat turvoksissa ja lääkäriin sain ajan vasta tiistaille. Tiistaina töiden jälkeen hurautettiin Vihtivetiin ja siellä Päivi tutki Lassen. Siitä otettiin paljon verta ja tutkittiin "kaikki"!! Mitän ei löytynyt, ei borreliaa, ei tulehduksia, ei anaplasmaa, ei errlichiaa, nielu ja anaalirauhaset olivat ok.Koira ei kuitenkaan ollut oma itsensä, jotenkin se oli väsynyt ja alakuloinen. Toki se söi ja liikkui ulkona, mutta paljon se makasi yksin sängyn alla, eikä se leikkinyt Pepin kanssa:(
Keskiviikko oli sitten se kauhujen päivä. Ensin minulla oli pitkä työpäivä, iltapalaverilla höystettynä ja kotiin tullessa tietysti piti koirat ulkoiluttaa, vaikka isä oli kilttinä ihmisenä käyttänyt ne päivällä ulkona. Lassen takapää horjui ajoittain, tasapaino ei tuntunut pitävän?? Sitten isä soitti ja kertoi samanlaisista havainnoista, Iiiiikk!! Mikä Lassea vaivaa??
Torstaina isä jatkoi ystävällistä toimintaa ja kuskasi Lassen keskellä päivää lääkäriin, jossa Tetti ja Päivi molemmat tutkivat Lassen, sekä ottivat uudet verikokeet! Ainoa löydös oli että silmien pupillit eivät reagoi valoon!?! Joten Tetti soitti minulle ja kehoitti varaamaan ajan neurologille! Se on muuten helpommin sanottu kuin tehty, mutta ylihuomiselle sain ajan Univetiin, jonka olen nyt perunut. Koska torstaina, kun puhuin vaikka kenelle tilanteesta, sain vinkin että punkkiliuoksista on tullut samanlaisia oireita ja kyllä! Lasse sai lauantaina Frontlinen niskaan! Joten äkkiä selvittämään mitä tehdään ja pesu tuntui hyvältä ratkaisulta, joten kaapista hajustamaton Fairy esiin ja Lasse kylpyyn! Käytin Fairyä runsaasti ja huuhtelin sitä sitten myös pois aika kauan.
Perjantaina Lasse oli kuin taikaiskun saanut! Aamulla se nappasi minun sukan ja juoksi Pepin kanssa pitkin olohuonetta! Joten kun vielä juttelin Päivin kanssa niin epäily kohdistui hyvin vahvasti Frontlineen, se aiheutti jostain syystä reaktion? Tämän diagnoosin voisi varmistaa antamalla Lasselle vielä kerran Frontlinea, mutta näin EI tulla tekemään! Minun "ase" punkkeja vastaan on tästä lähtien jokailtainen tarkistus ja punkkipihdit! Koska punkkeja täällä Muijalassa ikävä kyllä jonkun verran on.
Viikonlopun Lasse sai toipua ja eilen olimme sitten treeneissä Kirkkonummella. Lasse oli Super! Se selviytyi paikallaolosta vaikka molemmat vieruskaverit kutsuttiin rivistä pois kesken liikkeen! Seuraaminenkaan ei ollut kamalan huonoa, ja sain paljon ajateltavaa, sekä hyvät kotiläksyt! Treenaaminen hyvässä porukassa on vain niin ihanaa! Monta ihanaa vauhdikasta kelpietä ja yksi bc sekä göötit! Lasse juoksi pentujen kanssa onnellisena pitkin pallokenttää ja lopulta se vain makasi ja katsoi kun pennut paineli menemään, sitä ihanaa nuorta kelpie-energiaa! Ihan meinaa tulla pentukuume?
kort och änkelt! Jag har haft en skrämmande vecka. Lasse fick en reaktion av Frontline fästingslösningen. Han fick alla möjliga symptom , t.o.m neurologiska. Och före man hitta på vad det var så hade jag nog par hämska nätter och dagar.. Tvätten med diskmädel hjälpte, så nu mår Lasse igen bra, men jag kollar nu honom varje kväll för fästningar, men det är bättre än de där biverkningarna som han fick!
Vår lydnad har tydligt gåt framåt! Igår klara Lasse av den svåraste platsliggande han har alldrig gjort? Och han klara det fint! Inte alls några problem! Super vad han kan!! Sen när jag ännu lär mig lite mera, så kan vi nog tävla! Kanske på hösten, men riktigt säkert på våren så kommer vi! Vi träna igår med några kelpis valpar och de är nog så härliga, fulla med energi, så att man nästan får valpfeber?!?
Viime viikon maanantaina olin menossa Lassen kanssa treenaamaan, kun autossa ihmettelin sen ulkonäköä?? Jotenkin sillä oli kaula turvoksissa? Kentällä sitten parikin kaveria tuli ihmettelemään mun "sikotautista" koiraa, mutta ainoa mitä todettiin oli että imusolmukkeet ovat turvoksissa ja lääkäriin sain ajan vasta tiistaille. Tiistaina töiden jälkeen hurautettiin Vihtivetiin ja siellä Päivi tutki Lassen. Siitä otettiin paljon verta ja tutkittiin "kaikki"!! Mitän ei löytynyt, ei borreliaa, ei tulehduksia, ei anaplasmaa, ei errlichiaa, nielu ja anaalirauhaset olivat ok.Koira ei kuitenkaan ollut oma itsensä, jotenkin se oli väsynyt ja alakuloinen. Toki se söi ja liikkui ulkona, mutta paljon se makasi yksin sängyn alla, eikä se leikkinyt Pepin kanssa:(
Keskiviikko oli sitten se kauhujen päivä. Ensin minulla oli pitkä työpäivä, iltapalaverilla höystettynä ja kotiin tullessa tietysti piti koirat ulkoiluttaa, vaikka isä oli kilttinä ihmisenä käyttänyt ne päivällä ulkona. Lassen takapää horjui ajoittain, tasapaino ei tuntunut pitävän?? Sitten isä soitti ja kertoi samanlaisista havainnoista, Iiiiikk!! Mikä Lassea vaivaa??
Torstaina isä jatkoi ystävällistä toimintaa ja kuskasi Lassen keskellä päivää lääkäriin, jossa Tetti ja Päivi molemmat tutkivat Lassen, sekä ottivat uudet verikokeet! Ainoa löydös oli että silmien pupillit eivät reagoi valoon!?! Joten Tetti soitti minulle ja kehoitti varaamaan ajan neurologille! Se on muuten helpommin sanottu kuin tehty, mutta ylihuomiselle sain ajan Univetiin, jonka olen nyt perunut. Koska torstaina, kun puhuin vaikka kenelle tilanteesta, sain vinkin että punkkiliuoksista on tullut samanlaisia oireita ja kyllä! Lasse sai lauantaina Frontlinen niskaan! Joten äkkiä selvittämään mitä tehdään ja pesu tuntui hyvältä ratkaisulta, joten kaapista hajustamaton Fairy esiin ja Lasse kylpyyn! Käytin Fairyä runsaasti ja huuhtelin sitä sitten myös pois aika kauan.
Perjantaina Lasse oli kuin taikaiskun saanut! Aamulla se nappasi minun sukan ja juoksi Pepin kanssa pitkin olohuonetta! Joten kun vielä juttelin Päivin kanssa niin epäily kohdistui hyvin vahvasti Frontlineen, se aiheutti jostain syystä reaktion? Tämän diagnoosin voisi varmistaa antamalla Lasselle vielä kerran Frontlinea, mutta näin EI tulla tekemään! Minun "ase" punkkeja vastaan on tästä lähtien jokailtainen tarkistus ja punkkipihdit! Koska punkkeja täällä Muijalassa ikävä kyllä jonkun verran on.
Viikonlopun Lasse sai toipua ja eilen olimme sitten treeneissä Kirkkonummella. Lasse oli Super! Se selviytyi paikallaolosta vaikka molemmat vieruskaverit kutsuttiin rivistä pois kesken liikkeen! Seuraaminenkaan ei ollut kamalan huonoa, ja sain paljon ajateltavaa, sekä hyvät kotiläksyt! Treenaaminen hyvässä porukassa on vain niin ihanaa! Monta ihanaa vauhdikasta kelpietä ja yksi bc sekä göötit! Lasse juoksi pentujen kanssa onnellisena pitkin pallokenttää ja lopulta se vain makasi ja katsoi kun pennut paineli menemään, sitä ihanaa nuorta kelpie-energiaa! Ihan meinaa tulla pentukuume?
kort och änkelt! Jag har haft en skrämmande vecka. Lasse fick en reaktion av Frontline fästingslösningen. Han fick alla möjliga symptom , t.o.m neurologiska. Och före man hitta på vad det var så hade jag nog par hämska nätter och dagar.. Tvätten med diskmädel hjälpte, så nu mår Lasse igen bra, men jag kollar nu honom varje kväll för fästningar, men det är bättre än de där biverkningarna som han fick!
Vår lydnad har tydligt gåt framåt! Igår klara Lasse av den svåraste platsliggande han har alldrig gjort? Och han klara det fint! Inte alls några problem! Super vad han kan!! Sen när jag ännu lär mig lite mera, så kan vi nog tävla! Kanske på hösten, men riktigt säkert på våren så kommer vi! Vi träna igår med några kelpis valpar och de är nog så härliga, fulla med energi, så att man nästan får valpfeber?!?
tiistai 13. elokuuta 2013
Tokoa ja aksaa
Tässä arjessa on kyllä hyvätkin puolet, aika kuluu kuin siivillä, kohta on kai joulu? Illat ainakin pimenevät ja sää alkaa selvästi viiletä. Kiva juttu, nyt voi treenata taas kunnolla ilman että koiraa läkähtyy. Ollaan me treenattukin. Pauliinan kanssa pidettiin kelpietapaaminen ja mietittiin rauhoittumista ja palkattiin pujottelua. Suzi sai opetella kontaktia ja juosta kujakeppejä, lisäksi Paape teki pientä hyppy-putki-hyppy pyöritystä ja oikein kivalta näytti! Paape kokeili myös Lassen kanssa tekemistä ja sekin sujui kivasti.
Kävin myös Saijan kanssa treenaamassa ja teemana oli koiranvaihto. Ensin hiukan hirvitti että miten ihmeessä mä selviän Voltin kanssa, se kun on niin nopea ja lukee rataa hyvin, joten sen kanssa ei kauheasti auta olla myöhässä? Voltti oli kuitenkin tosi kiltti ja vähän vieraskorea, meidän yhteistyö sujui yllättävän hyvin, ei todellakaan täydellisesti, tuli tehtyä pari Iiik!! Pelasta juttua, mutta oli kiva mennä taitavalla koiralla. Saija kokeili sitten Lassea ja kuulemma tykkäsi kovasti. Lassen jarrut sai kehuja ja kyllähän se jarruttaa, jopa pysähtyy, mutta kieltojahan niistä pitkän päälle kyllä tulee..? Juoksin itsekin Lassen kanssa, mutta kyllä Voltin kanssa oli helpompi mennä. Pitäisikö mun siis kouluttaa Lassea enemmän tai jotenkin eri tavalla?
Tokoakin on tehty, tunnaria jonkin verran, pääpainona on ollut nenätyöskentelyn vahvistaminen ja ajatus noutoliikkeestä ja ehkä jotain pientä edistystäkin on tapahtunut? Noudot on aika kivalla mallilla, metallin kantaminen sujuu jo paremmin ja ilme on iloisempi:) Kaukokäskyissä on tapahtunut suurin edistyminen. Siinä alkaa olemaan tekniikat pikkuhiljaa mallillaan, S-M vaatii vielä paljon vahvistamista ja sitten pitää keksiä mitä tehdään I-S vaihdolle kun siinä meinaa väkisin tulla sivuaskel!? Pieni kassi vieressä ei haittaa, vaan se jää jalkoihin. No onpahan meillä tekemistä syksyn pimeneviin iltoihin ja kun kaukoista puuttuu vielä matkakin, niin tiedossa on työntäytteinen talvi.
Viikonloppuna kävin jakamassa kääpiösnautserikerhon tokon mestaruuspalkinnot ja hirmuinen tokoinnostus heräsi taas kun katselin ylempien luokkien koirakoita, tuonne mekin halutaan!
Eilen käytiin taas Lägin epiksissä juoksemassa pari rataa. Milla tuomaroi ja ihan kivat radat Milla oli tehnyt, vaikka ensin kyllä meinasi uskonpuute iskeä kun katselin esteitä 4-7, mutta yllättävän hyvin sekin meni. Keinu oli liukas ja siitä Lasse luisui läpi molemmilla radoilla, vaikka se yritti stopata? Kepit oli sitten eilen SE juttu! Voi apua, miten voi olla vaikeaa, kun ei malta? Vähän jo ärsyttää, kun Lasse kuitenkin osaa myös pujotella 12 keppiä, niin miksi pitää jättää kaksi viimeistä väliin, Ei käy! Mutta tokalla kierroksella sain palkattua kaikki kontaktit, A ja puomi oli hyvät ja keinusta piti ottaa uusinta, mutta sitten sekin oli ok.
Det är nog bra med vardag och dens rutiner. Fast kvällarna börjar bli mörkare och vädret är inte mera så fint och varmt. Men nu är det inte heller för het för hundarna att träna:) Och visst har vi träna, både agility och lydnad.
Med Pauliina hade vi kelpis träningar och vi diskutera mycke om att lugna ner hunden, närmast Pauliinas 6mån valpen Suzi skulle behöva det! Med Lasse träna vi slalom och hade en liten rolig bana.
På torsdagen träna vi med Saija agility och då hade vi som tema att byta hundar! Jag fick Voltti, en 3år bc tik, som tävlar i klass3 och är skitsnabb!! Det var kul att springa med en annorlunda hund, lite spännande i början med en främmande hund, men Voltti var duktig! Sen träna Saija med Lasse och hon tyckte mycke om honom. Hon var imponerad om hans bra bromsar! Visst lyssnar han fint och försöker sitt bästa, snäll hund.
På lydnadens sida har vi träna med vittringen, fokus på lungt jobb och att returnera pinnen till mej. Små framsteg har vi visst tagit. Apporteringen ser bra ut, även metallen har blivit bättre, gladare min och säkrare tag. Med fjärren har vi tagit framsteg, tekniken börjar vara fin, stå-lig är osäker ännu och i sitt-stå tar han steg åt sidan?! En liten väska hjälper inte, han trampar på den! Vi har alltså någonting att jobba med på vintern också. Och sen avstånd till fjären ska också tränas.
Igår var vi på inofficiell agilitytävling. Lasse skötte det ganska fint, men slalom var omöjlig igår. Han lämna varje gång två sista käppar bort och hade bråttom framåt, men det går inte! Så vi gjorde om och vi gjorde om på nytt, sen fungera de. Lite trist när det ändo har börja fungera fint på träningarna med slalom. Men det är bara at jobba mera då! Kontakterna var fina och han fick godis på en tävling, så att han ska komma ihåg att det är viktigt också när vi tävlar:) Vi har inte SÅ bråttom!
Kävin myös Saijan kanssa treenaamassa ja teemana oli koiranvaihto. Ensin hiukan hirvitti että miten ihmeessä mä selviän Voltin kanssa, se kun on niin nopea ja lukee rataa hyvin, joten sen kanssa ei kauheasti auta olla myöhässä? Voltti oli kuitenkin tosi kiltti ja vähän vieraskorea, meidän yhteistyö sujui yllättävän hyvin, ei todellakaan täydellisesti, tuli tehtyä pari Iiik!! Pelasta juttua, mutta oli kiva mennä taitavalla koiralla. Saija kokeili sitten Lassea ja kuulemma tykkäsi kovasti. Lassen jarrut sai kehuja ja kyllähän se jarruttaa, jopa pysähtyy, mutta kieltojahan niistä pitkän päälle kyllä tulee..? Juoksin itsekin Lassen kanssa, mutta kyllä Voltin kanssa oli helpompi mennä. Pitäisikö mun siis kouluttaa Lassea enemmän tai jotenkin eri tavalla?
Tokoakin on tehty, tunnaria jonkin verran, pääpainona on ollut nenätyöskentelyn vahvistaminen ja ajatus noutoliikkeestä ja ehkä jotain pientä edistystäkin on tapahtunut? Noudot on aika kivalla mallilla, metallin kantaminen sujuu jo paremmin ja ilme on iloisempi:) Kaukokäskyissä on tapahtunut suurin edistyminen. Siinä alkaa olemaan tekniikat pikkuhiljaa mallillaan, S-M vaatii vielä paljon vahvistamista ja sitten pitää keksiä mitä tehdään I-S vaihdolle kun siinä meinaa väkisin tulla sivuaskel!? Pieni kassi vieressä ei haittaa, vaan se jää jalkoihin. No onpahan meillä tekemistä syksyn pimeneviin iltoihin ja kun kaukoista puuttuu vielä matkakin, niin tiedossa on työntäytteinen talvi.
Viikonloppuna kävin jakamassa kääpiösnautserikerhon tokon mestaruuspalkinnot ja hirmuinen tokoinnostus heräsi taas kun katselin ylempien luokkien koirakoita, tuonne mekin halutaan!
Eilen käytiin taas Lägin epiksissä juoksemassa pari rataa. Milla tuomaroi ja ihan kivat radat Milla oli tehnyt, vaikka ensin kyllä meinasi uskonpuute iskeä kun katselin esteitä 4-7, mutta yllättävän hyvin sekin meni. Keinu oli liukas ja siitä Lasse luisui läpi molemmilla radoilla, vaikka se yritti stopata? Kepit oli sitten eilen SE juttu! Voi apua, miten voi olla vaikeaa, kun ei malta? Vähän jo ärsyttää, kun Lasse kuitenkin osaa myös pujotella 12 keppiä, niin miksi pitää jättää kaksi viimeistä väliin, Ei käy! Mutta tokalla kierroksella sain palkattua kaikki kontaktit, A ja puomi oli hyvät ja keinusta piti ottaa uusinta, mutta sitten sekin oli ok.
Det är nog bra med vardag och dens rutiner. Fast kvällarna börjar bli mörkare och vädret är inte mera så fint och varmt. Men nu är det inte heller för het för hundarna att träna:) Och visst har vi träna, både agility och lydnad.
Med Pauliina hade vi kelpis träningar och vi diskutera mycke om att lugna ner hunden, närmast Pauliinas 6mån valpen Suzi skulle behöva det! Med Lasse träna vi slalom och hade en liten rolig bana.
På torsdagen träna vi med Saija agility och då hade vi som tema att byta hundar! Jag fick Voltti, en 3år bc tik, som tävlar i klass3 och är skitsnabb!! Det var kul att springa med en annorlunda hund, lite spännande i början med en främmande hund, men Voltti var duktig! Sen träna Saija med Lasse och hon tyckte mycke om honom. Hon var imponerad om hans bra bromsar! Visst lyssnar han fint och försöker sitt bästa, snäll hund.
På lydnadens sida har vi träna med vittringen, fokus på lungt jobb och att returnera pinnen till mej. Små framsteg har vi visst tagit. Apporteringen ser bra ut, även metallen har blivit bättre, gladare min och säkrare tag. Med fjärren har vi tagit framsteg, tekniken börjar vara fin, stå-lig är osäker ännu och i sitt-stå tar han steg åt sidan?! En liten väska hjälper inte, han trampar på den! Vi har alltså någonting att jobba med på vintern också. Och sen avstånd till fjären ska också tränas.
Igår var vi på inofficiell agilitytävling. Lasse skötte det ganska fint, men slalom var omöjlig igår. Han lämna varje gång två sista käppar bort och hade bråttom framåt, men det går inte! Så vi gjorde om och vi gjorde om på nytt, sen fungera de. Lite trist när det ändo har börja fungera fint på träningarna med slalom. Men det är bara at jobba mera då! Kontakterna var fina och han fick godis på en tävling, så att han ska komma ihåg att det är viktigt också när vi tävlar:) Vi har inte SÅ bråttom!
lauantai 3. elokuuta 2013
Paluu arkeen
Lomat on nyt lomailtu. Neljä viikkoa kuluu yllättävän nopeasti? Lomalla oli aivan ihanaa ja koiratkin sai todella lomailla, mutta tällä viikolla on palattu kevennettyyn arkeen, kun Velde vielä jatkaa lomailua. Sunnuntaina oli pakko käydä kentällä tekemässä vähän jotain ja onneksi olin siellä yksin, Lasse joka on ottanut loman ja treenitauon tosi hyvin, oli ihan fiiliksissä kun se pääsi töihin! Joten aluksi tokoa ja lelupalkkaa ja Lasse sai luvan kanssa tuulettaa ympäri kenttää ja sen se kyllä tekikin.
Kun pahin energia oli purettu juoksemiseen, tehtiin hetken aikaa lähtö- ja kontaktitreeniä. Näitä tällaisia treenejä pitäisi varmaan tehdä paljon enemmän. Lasse hyötyy niistä paljon ja minunkin on helpompi saada palkattua sitä oikeaan aikaan oikeasta tekemisestä.
Keskiviikkona oltiin valmennusryhmän treeneissä, kun siellä oli Juha kouluttamassa ja poissaoloja oli kuitenkin. Juhalla oli kiva rata, jonka pohjana oli osittain Anders Virtasen ratoja. Tehtävä ei ollut mitenkään mahdoton, mutta kyllä siinä tekemistä oli. Alun suora ja sen jälkeinen putki vielä sujui hyvin, mutta sitten tuli se pelottava päällejuoksukohta, Auts! Lasse ja päällejuoksut, ei ole mitenkään helpoin yhdistelmä ja ehkä juuri sen takia en ole sitä juurikaan tehnyt? Mutta nyt siis otettiin härkää sarvista kiinni ja puskemaan. Kyllähän se saatiin onnistumaan, mutta kun päällejuoksun jälkeen piti saada ennakoitu valssi vielä kohdilleen niin sitten tuli kiire! Lassen kanssa harjoiteltiin erikseen pituudella kääntymistä ja hyvä näin, tätäkään en ole sille aikaisemmin opettanut mutta nyt oli loistava tilaisuus opettaa uutta, kun apuna oli osaava kouluttaja. Juhan kommentit Lassesta olivat: "kyllä se on "hullu" ja "Lasse on oikein kiltti koira!" ensimmäinen kommentti tuli kun Lasse tykitti lelun kanssa täysillä kenttää pitkin ja toinen kommentti kun puhuttiin kääntymisistä ja ohjaamisesta. Lassella oli selvästi kivaa ja olin oikein tyytyväinen treenien jälkeen, hyvä treeni, parempi mieli!
Perjantaina oli oman ryhmän vuoro treenata. Milla koulutti ja hän oli piirtänyt helpohkon ykkösen radan, joka sopi meille hyvin. Aluksi piti kyllä muistuttaa Lasselle okserin hyppääminen, mutta kun siitä oli huomautettu, niin sitten se sujui radalla hyvin. Okseriakaan ei ole mitenkään liioitellun paljon harjoiteltu. On niin paljon mitä pitäisi harjoitella ja opettaa koiralle jne. Lasse teki hienosti töitä ja rimatkin pysyi aika hyvin, kunnes lopussa Lasse väsyi ja silloin rimat kyllä lentää. Kontakteihin olen suht´ tyytyväinen, lähdöissä auttaa jos katson Lassea koko ajan, kun kävelen poispäin, mutta ei se nyt toimi niin kuin minä haluaisin? Höh!
Kepeillä tuli taas ongelmia, loppuun saakka pujottelu on unohtunut kesäloman aikana, joten avustaja taas palkkaamaan!!
Vaikka loma tuli ja meni, niin seuraava miniloma odottaa jo kulman takana, kun syyskuussa lähdetään Ruotsiin Walkabout leirille! Siellä juhlitaan Lassen 3v synttärit ja ollaan 4 päivää sisarusten kanssa ja treenataan ahkerasti!
Kun pahin energia oli purettu juoksemiseen, tehtiin hetken aikaa lähtö- ja kontaktitreeniä. Näitä tällaisia treenejä pitäisi varmaan tehdä paljon enemmän. Lasse hyötyy niistä paljon ja minunkin on helpompi saada palkattua sitä oikeaan aikaan oikeasta tekemisestä.
Keskiviikkona oltiin valmennusryhmän treeneissä, kun siellä oli Juha kouluttamassa ja poissaoloja oli kuitenkin. Juhalla oli kiva rata, jonka pohjana oli osittain Anders Virtasen ratoja. Tehtävä ei ollut mitenkään mahdoton, mutta kyllä siinä tekemistä oli. Alun suora ja sen jälkeinen putki vielä sujui hyvin, mutta sitten tuli se pelottava päällejuoksukohta, Auts! Lasse ja päällejuoksut, ei ole mitenkään helpoin yhdistelmä ja ehkä juuri sen takia en ole sitä juurikaan tehnyt? Mutta nyt siis otettiin härkää sarvista kiinni ja puskemaan. Kyllähän se saatiin onnistumaan, mutta kun päällejuoksun jälkeen piti saada ennakoitu valssi vielä kohdilleen niin sitten tuli kiire! Lassen kanssa harjoiteltiin erikseen pituudella kääntymistä ja hyvä näin, tätäkään en ole sille aikaisemmin opettanut mutta nyt oli loistava tilaisuus opettaa uutta, kun apuna oli osaava kouluttaja. Juhan kommentit Lassesta olivat: "kyllä se on "hullu" ja "Lasse on oikein kiltti koira!" ensimmäinen kommentti tuli kun Lasse tykitti lelun kanssa täysillä kenttää pitkin ja toinen kommentti kun puhuttiin kääntymisistä ja ohjaamisesta. Lassella oli selvästi kivaa ja olin oikein tyytyväinen treenien jälkeen, hyvä treeni, parempi mieli!
Perjantaina oli oman ryhmän vuoro treenata. Milla koulutti ja hän oli piirtänyt helpohkon ykkösen radan, joka sopi meille hyvin. Aluksi piti kyllä muistuttaa Lasselle okserin hyppääminen, mutta kun siitä oli huomautettu, niin sitten se sujui radalla hyvin. Okseriakaan ei ole mitenkään liioitellun paljon harjoiteltu. On niin paljon mitä pitäisi harjoitella ja opettaa koiralle jne. Lasse teki hienosti töitä ja rimatkin pysyi aika hyvin, kunnes lopussa Lasse väsyi ja silloin rimat kyllä lentää. Kontakteihin olen suht´ tyytyväinen, lähdöissä auttaa jos katson Lassea koko ajan, kun kävelen poispäin, mutta ei se nyt toimi niin kuin minä haluaisin? Höh!
Kepeillä tuli taas ongelmia, loppuun saakka pujottelu on unohtunut kesäloman aikana, joten avustaja taas palkkaamaan!!
Vaikka loma tuli ja meni, niin seuraava miniloma odottaa jo kulman takana, kun syyskuussa lähdetään Ruotsiin Walkabout leirille! Siellä juhlitaan Lassen 3v synttärit ja ollaan 4 päivää sisarusten kanssa ja treenataan ahkerasti!
maanantai 29. heinäkuuta 2013
pentujen kuulumisia
On ihan jäänyt tänne kirjoittamatta miten hienosti Nemin ja Lassen pennut ovat aloittaneet näyttelyuransa. Kesä/heinäkuun vaihteessa Tuusulassa näyttelyssä olivat Typy, Bria, Kalle ja Tore. Koko porukka kävi Päivi Eerolan kehässä pyörähtämässä ja hienosti meni.
Kaikki neljä junnua saivat ERIn kehästä ja kilpailuluokista
tuli SA kaikille! PU1 oli Sonjan kaunis Noah PU2 oli Kalle joka sai myös
vara sertin, PU3 oli Tore. Nartuissa PN1 oli Kelmi Kipenäinen (Maus) PN2 oli
Typy ja sai myös varasertin ja PN3 oli Bria. Sää oli ollut hieman
sateinen, mutta tulokset sitäkin aurinkoisempia.
Eilen kuului sitten Norjasta hienoja uutisia! Shy oli korkannut Norjassa
virallisesti näyttelyuran ja aloitus oli hieno! ERI, SA, SERT ja ROP!!
Tuomarina oli ollut Ramalho Diogo joka oli tykännyt lupaavasta 10kk junnusta:)Joten nyt kun 5/7 pentua on käynyt näyttelyssä virallisesti, niin kaikilla on ERI ja SA, pari varaserttiä ja yksi sertti, ei pöllömmin? Toivottavasti myös Niilo ja Paavo rohkaistuvat joskus kehään saakka?
Jännä nähdä mitä muuta näistä pentusista tulee kuin kauniita? Varsin kivoja videoita agilitystä /tokosta löytyy joidenkin pentujen blogeista ja jään jännityksellä odottamaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan?
sunnuntai 28. heinäkuuta 2013
Mökillä!
Viikko on vierähtänyt nopsasti. Lauantaina puolen päivän aikoihin saatiin auto pakattua ja suuntasimme kohti Kuhmoista. Siellä meitä odotti viikoksi vuokrattu Urpulan mökki. Matka sujui hyvin, sää oli puolipilvinen eikä kovin lämmin, joten koiratkaan eivät paistuneet autossa.
Perillä ajoimme pienehkön Kukkasjärven rantaan missä mökki sijaitsi. Mökki oli aika pieni perusmökki; tupa, keittokomero ja sauna sekä pukuhuone. Ikkunasta maisemat aukenivat järvelle ja laiturille. Kun olimme kotiutuneet niin lämmitimme saunan ja sauna lämpesi muutenkin joka ilta.
Urpulan mökki! Vår stuga "Urpula"
Sunnuntaina sää oli aika kolea ja pilvinen joten totesimme että tänään on hyvä päivä käydä tutustumassa Jämsään. Jäsä olikin kiva pikkukaupunki (?) josta löytyi kaikki tarpeellinen, myös Rosson ravintola.
Maanantaina menimme kylään Hahmajärven rannalla sijaitsevalle Sunttilan tilalle, jossa Veli-Matti on viettänyt kesiä lapsuudessaan. Sunttilassa meitä oikein hemmoteltiin oli kakkukahvit, grilliruoat ja ajelu saunalautalla! Saunalautalla emme kuitenkaan saunoneet, koska sää oli varsin kylmä ja sateinen, mutta järvellä kävimme ajelulla:)
Hahmajärven mökki. Stugan vid Hahmajärvi
Saunalautta! Hauska erikoisuus, jossa olisi kiva saunoa?
En flytande bastu!
Tiistaina sää kirkastui, mutta ei vielä sen erityisemmin lämmennyt. Näinä viileämpinä päivinä satsasin kunnon kohotukseen ja kävin lenkillä koirien kanssa. Tavoite oli kävellä joka päivä vähintään 5km mutta se toteutui vain muutamana päivänä, kun sään lämmettyä en enää jaksanut kuntoilla maantiellä. Mutta varsinkin Lasse kyllä sai liikuntaa joka päivä, kun se ui ja snorklasi järvessä elämänsä ilosta! Myös Velde huolehti kuntoilusta soutamalla päivittäin.
Loppuviikko siis olikin sään puolesta oikein superlomaa! Lämpötila kohosi+ 25c tuntumaan ja aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta.
Mökillä oli paljon lintuja, puolikesy kottarainen hyppi pitkin pihaa koirista välittämättä ja järvellä nähtiin ainakin joutsenia, sorsia, kuikkia ja vastarannalla korpit opettivat jälkikasvua lentämään tai jotain? Muuten paikka oli todella rauhallinen, oikein piilopirtti:)
Loppuviikolla varsinkin Lasse otti ilon irti lomailusta ja siivosi järveä innokkaasti. Se poimi järvestä risuja ja lehtiä ja kasasi niitä laiturille. Lisäksi sen iloihin kuului omalla vesilelulla leikkiminen. Peppi oli hiukan kade Lassen lelusta ja kerran neiti putosi laiturilta järveen kun koitti liian innokkaasti napata lelun Lassen suusta:) Peppikin kyllä ui muutaman kerran ihan vapaaehtoisestikin. Mutta Pepin taattuun tyyliin uimalenkit olivat pieniä ja hillittyjä, mutta uimisen jälkeiset hepulit olivat sitten hurjia ja vauhdikkaita!
Kuiva Peppi märällä laiturilla! Peppi på bryggan!
Peppi vei Lassen aarteen? Peppi tog Lasses skatt?
Lasse etsii aarteita järvestä!? Lasse söker skatt från vattnet!?
Valitettavasti kaikki kiva lopuu ihan liian nopeasti ja niin tämäkin lomaviikko vain katosi hurjan nopeasti. Jäljelle jäi kuitenkin roppakaupalla muistoja ja paljon varastoon nukuttuja tunteja, joten eiköhän tällä tankkauksella jotenkin selvitä syksystä?
Toisaalta on hyvä että arki taas koittaa, Lassen treenit ovat jääneet ihan retuperälle. Agilitystä pidettiin tarkoituksella taukoa, mutta kun kaikki muukin treenaaminen on jäänyt olemattomiin, niin Lasse on varmasti iloinen kun palataan taas arkeen ja se saa aivojumppaa säännöllisesti?
Det bästa med sommaren!!
Tämän hetken kun saisi mukaansa. Viimeinen aamu mökillä. Kahdeksan aikaan täysin tyyni järvi ja ihana aurinkoinen aamu. Talitintti sirkutti rantapusikossa, mutta muuten oli täysin hiljaista. Aurinko lämmitti ihanasti ja kaikki lupasi täydellistä päivää. Sääli vaan että mökki piti luovuttaa pois puoleen päivään mennessä...
Vi hyrde en stuga från Kuhmoinen. Stugan hette Urpula och det var en liten och mysig stuga vid Kukkasjärvi. Början av veckan var lite kylig och regnig, men man kan alltid läsa mycke, bada bastu och bara njuta av tystnaden? Också långa promenader med hundarna passa bra i bilden.
På måndagen var vi på visit till Hahmajärvi, där Veli-Matti tillbringade sina barndoms somrar. Ägaren av stugan bjöd oss mat, kaffe och kaka och en rolig åktur på en bastuflotte. Vädret vat tyvärr regnit och kallt. Men positivt tänkande: det finns inte dåligt väder, det finns bara dåliga kläder:)
Sluten av veckan så blev vädret mycke bättre +25c och soligt!! Så vi har simma och bada och njutit av livet! Även Peppi simma frivilligt så då vet man att vattnet var varmt.
Vi bada bastu varje kväll och åt grillmat och korv så att det räcker till en stund:) Tyvärr tar allt som är roligt slut snabbt och så var det nu också. Imorgon ska jag på jobbet igen. Tiden går fort när man har det roligt!
Men det är nog bra att vardagen börjar igen. Lasse har nämligen också haft semester. Vi har inte träna någonting på två veckor!! Idag träna vi lite och hups, Lasse var lite taggad! Väldigt ivrig och ducktig! Lite lydnad och en liten bit agility. Oc imorgon tränar vi nog mera, det är så kul!
Perillä ajoimme pienehkön Kukkasjärven rantaan missä mökki sijaitsi. Mökki oli aika pieni perusmökki; tupa, keittokomero ja sauna sekä pukuhuone. Ikkunasta maisemat aukenivat järvelle ja laiturille. Kun olimme kotiutuneet niin lämmitimme saunan ja sauna lämpesi muutenkin joka ilta.
Sunnuntaina sää oli aika kolea ja pilvinen joten totesimme että tänään on hyvä päivä käydä tutustumassa Jämsään. Jäsä olikin kiva pikkukaupunki (?) josta löytyi kaikki tarpeellinen, myös Rosson ravintola.
Maanantaina menimme kylään Hahmajärven rannalla sijaitsevalle Sunttilan tilalle, jossa Veli-Matti on viettänyt kesiä lapsuudessaan. Sunttilassa meitä oikein hemmoteltiin oli kakkukahvit, grilliruoat ja ajelu saunalautalla! Saunalautalla emme kuitenkaan saunoneet, koska sää oli varsin kylmä ja sateinen, mutta järvellä kävimme ajelulla:)
En flytande bastu!
Tiistaina sää kirkastui, mutta ei vielä sen erityisemmin lämmennyt. Näinä viileämpinä päivinä satsasin kunnon kohotukseen ja kävin lenkillä koirien kanssa. Tavoite oli kävellä joka päivä vähintään 5km mutta se toteutui vain muutamana päivänä, kun sään lämmettyä en enää jaksanut kuntoilla maantiellä. Mutta varsinkin Lasse kyllä sai liikuntaa joka päivä, kun se ui ja snorklasi järvessä elämänsä ilosta! Myös Velde huolehti kuntoilusta soutamalla päivittäin.
Loppuviikko siis olikin sään puolesta oikein superlomaa! Lämpötila kohosi
Mökillä oli paljon lintuja, puolikesy kottarainen hyppi pitkin pihaa koirista välittämättä ja järvellä nähtiin ainakin joutsenia, sorsia, kuikkia ja vastarannalla korpit opettivat jälkikasvua lentämään tai jotain? Muuten paikka oli todella rauhallinen, oikein piilopirtti:)
Loppuviikolla varsinkin Lasse otti ilon irti lomailusta ja siivosi järveä innokkaasti. Se poimi järvestä risuja ja lehtiä ja kasasi niitä laiturille. Lisäksi sen iloihin kuului omalla vesilelulla leikkiminen. Peppi oli hiukan kade Lassen lelusta ja kerran neiti putosi laiturilta järveen kun koitti liian innokkaasti napata lelun Lassen suusta:) Peppikin kyllä ui muutaman kerran ihan vapaaehtoisestikin. Mutta Pepin taattuun tyyliin uimalenkit olivat pieniä ja hillittyjä, mutta uimisen jälkeiset hepulit olivat sitten hurjia ja vauhdikkaita!
Valitettavasti kaikki kiva lopuu ihan liian nopeasti ja niin tämäkin lomaviikko vain katosi hurjan nopeasti. Jäljelle jäi kuitenkin roppakaupalla muistoja ja paljon varastoon nukuttuja tunteja, joten eiköhän tällä tankkauksella jotenkin selvitä syksystä?
Toisaalta on hyvä että arki taas koittaa, Lassen treenit ovat jääneet ihan retuperälle. Agilitystä pidettiin tarkoituksella taukoa, mutta kun kaikki muukin treenaaminen on jäänyt olemattomiin, niin Lasse on varmasti iloinen kun palataan taas arkeen ja se saa aivojumppaa säännöllisesti?
Tämän hetken kun saisi mukaansa. Viimeinen aamu mökillä. Kahdeksan aikaan täysin tyyni järvi ja ihana aurinkoinen aamu. Talitintti sirkutti rantapusikossa, mutta muuten oli täysin hiljaista. Aurinko lämmitti ihanasti ja kaikki lupasi täydellistä päivää. Sääli vaan että mökki piti luovuttaa pois puoleen päivään mennessä...
Vi hyrde en stuga från Kuhmoinen. Stugan hette Urpula och det var en liten och mysig stuga vid Kukkasjärvi. Början av veckan var lite kylig och regnig, men man kan alltid läsa mycke, bada bastu och bara njuta av tystnaden? Också långa promenader med hundarna passa bra i bilden.
På måndagen var vi på visit till Hahmajärvi, där Veli-Matti tillbringade sina barndoms somrar. Ägaren av stugan bjöd oss mat, kaffe och kaka och en rolig åktur på en bastuflotte. Vädret vat tyvärr regnit och kallt. Men positivt tänkande: det finns inte dåligt väder, det finns bara dåliga kläder:)
Sluten av veckan så blev vädret mycke bättre +25c och soligt!! Så vi har simma och bada och njutit av livet! Även Peppi simma frivilligt så då vet man att vattnet var varmt.
Vi bada bastu varje kväll och åt grillmat och korv så att det räcker till en stund:) Tyvärr tar allt som är roligt slut snabbt och så var det nu också. Imorgon ska jag på jobbet igen. Tiden går fort när man har det roligt!
Men det är nog bra att vardagen börjar igen. Lasse har nämligen också haft semester. Vi har inte träna någonting på två veckor!! Idag träna vi lite och hups, Lasse var lite taggad! Väldigt ivrig och ducktig! Lite lydnad och en liten bit agility. Oc imorgon tränar vi nog mera, det är så kul!
perjantai 19. heinäkuuta 2013
Ratsastusleiri
Maanantaina aamulla aikaisin pakkasin auton ja ajelin Marthan (siskontyttö 9v) kanssa Suonenjoelle, Vanhamäen tallille äiti-lapsi leirille. Perille päästyämme majoituimme Vanhamäkisäätiön hotelliin ja hipsimme ruokasaliin luonaalle. Lounaalla tapasimme ratsastuksenopettajat, Jaanan ja Celinan. Ruokailun jälkeen meidät oli jaettu kahteen ryhmään ja sitten olikin aika satuloida hevoset ekalle ryhmälle, joka oli vähemmän ratsastaneidän ryhmä. Martha oli tässä porukassa ja sai ratsukseen Ompun, nuorehkon eestin ponin. Marthalla silmät loistivat ja tunti sujuikin kivasti. Sitten oli enemmän ratsastaneiden vuoro ratsastaa. Minulle ratsuksi oli valittu Miira, kiva pv tamma, joka oli hiukan herkkis suusta.. Tunnilla oli reipas tahti, käyntiä mentiin vain alku ja loppuverkassa, muuten ravattiin ja laukattiin. Tehtiin aika perusjuttuja ja opettaja tarkisteli taitotasoja? Tämän jälkeen hoidettiin hevoset ja sitten taas syötiin. Ruokailun jälken takaisin tallille. Martha ratsasti taas ensin ja siten oli meidän ryhmän vuoro. Tehtävänä olivat maapuomit, eri askellajeissa. Ratsuna minulla oli Donna, iso, kiva ja taitava kenttähevonen. Joten maapuomeista päästiin kyllä yli helpolla. Tiistaina aamupalan jälkeen taas tallille ja Marthan poni kuntoon, sitten pitikin hakea oma ratsu laitumelta ja satuloida se. Aamutunnilla hypättiin jumppasarjaa ja ratsuna oli edelleen Donna. Nyt alkoi jo löytyä tuntumaa ja ravi olikin parempaa kuin maanantaina. Tunnin jälkeen syötiin taas ihana lounas ja sitten meillä oli teoriaopintoina irtohypytystä. Hienosti Jaanan hevoset hyppäsivät:) Iltapäivällä ratsastettiin koulua. Aiheena oli pituushalkaisija ja suorat hevoset? Ratsastin Camillalla joka oli sekin oikein kiva ratsu, muunlaisia ei kai tuolla tallilla olekaan?
Keskiviikkona oli tarkoitus lähteä maastoon, mutta kovan tuulen kanssa alas tullut kaatosade muutti suunnitelmia ja jäimme maneesiin jatkamaan hyppäämistä. Sain taas Donnan ja parhaiten tunnista jäi mieleen: Jarruta sitä!! Donna hiukan innostui ja hypyt alkoivat olemaan sen mukaisia! Mutta jarrut kyllä löytyivät ja lopuksi suoritimme C-merkin radan kunnialla läpi. Iltapäivän koulutunnilla mun jalat teki stopin. Ärsyttävää!! Ratsastin edelleen Donnalla jolla on ihan suht isot liikkeet, joten tunnista jäi lähinnä pettynyt olo, miksei mun kroppa tee, vaikka mä haluan? Tätäkö on vanheneminen?? Vai onko kyseessä vain huono kunto?? Vai onko kyse molempien tekijöiden yhteisvaikutuksesta? Opettajan mielestä meidän meno oli ihan ok, mutta en itse ole samaa mieltä. Tuo vasen polvi ei enää kestänyt keventämistä kuin pienissä pätkissä ja vatsalihakset ei pitäneet harjoitusravissa, joten mitä jäi jäljelle; käyntiä ja laukkaa:) Illalla meille oli lämmitetty ranatsauna ja huimapäisimmät kävivät myös uimassa hyytävästä tuulesta välittämättä. Martha mm. kävi järvessä 4 kertaa!! Minä tyydyin nauttimaan lämmöstä ja juttuseurasta sekä leiriemojen ja opettajan nuotiolla paistamista ihanista muurinpohjaletuista ja makkarasta. Täydellistä lomaa!!
Torstaina päästiin sitten maastoon. Ensin lähti kokemattomien ryhmä pariksi tunniksi. Martha oli ilmoittanut haluavansa vauhtiryhmään ja opettajalle se sopi, joten aamupäivällä kävimme Marthan kanssa Suonenjoen keskustassa ihmettelemässä. Sä oli edelleen viileä, joten visiitti jäi hiukan lyhyeksi. Lounaan jälkeen hipsittiin tallille ja satuloitiin ratsuja. Martha sai Eemeli ponin ja minä sain Miiran. Maastossa oli kivaa, meno oli varsin kesyä verattuna siihen mihin olen tottunut, mutta kun mukana menossa oli myös Martha niin luulen että Celina osasi mitoittaa vauhdin varsin sopivaksi. Martha pärjäsi hyvin porukassa ja lopuksi käytiin vielä tutustumassa maastoesteisiin. Elämys minullekin, tätä en ollut vielä ikinä kokeillut! Ja kivaa se oli, mutta ei se kyllä minun lajini olisi?!
Perjantaina ratsastimme merkkisuorituksia ja suureksi ilokseni ja ylpeydekseni Martha suoritti hienosti perusmerkin!! Martha ratsasti Chagall ruunalla hienosti ja varmasti. Tiet olivat tarkat ja laukat nousivat hyvin. Tosin ekassa laukassa tyttö aiheutti hiukan jännitystä hukkaamalla molemmat jalustimet, mutta ei mitään laukka jatkui ja ja jalustimetkin löytyivät:) Melkoinen tyttö!
Itse en löytänyt itsestäni sisäistä kouluratsastajaa vaan päädyin suorittamaan esteillä C-merkin. Rata meni kuten olin ajatellut, tosin tänään Donna oli rauhallisempi kuin keskiviikkona, joten tänään olisi ehkä voinut hiukan päästelläkin, mutta otin varman päälle ja ratsastin radan painopisteinä hyvät tiet, lähestymiset ja oikeat laukat. Siinäkin oli tekemistä kun en ole oikeastaan koskaan aktiivisesti opetellut hyppäämistä. Minunkin merkkisuoritus hyväksyttiin, joten lounaan jälkeen lähdettiin iloisissa tunnelmissa kotimatkalle.
Kotona minua odotti yli super iloinen kelpie ja onnesta vinkuva käppänä:) Kun oli hetki pussattu ja sylitelty saatiin pyykkikone käyntiin ja päästiin lenkille. Huomenna pakataan kamat uudellen ja lähdetään viikoksi mökille Kuhmoisiin.Toivottavasti sää hiukan paranisi, mutta sillä mennään mitä saadaan...
Jag har varit en vecka på ridläger. Det var Mamma-barn läger, så jag "låna" systersdotter Martha 9år. Martha är totalt hästgalen, men har ridit bara 20 gånger tidigare.
Det var riktigt lyx, vi bodde på hotel och fick maten också därifrån. Stallet var på samma gård med hotellet så man kunda bara njuta. Vi har ridit 2 gånger i dagen och lärt oss nya saker. Martha lärde sig mycke och var t.o.m med på en terängridning. Hon gallopera och trava och är modig:) Trevligt att se hur barnen lär sig snabbt nya saker. Jag har också testa nya saker, teräng hinder, bara små såna med ändo! Idag har jag hoppa en liten hoppbana med en fin häst som heter Donna. I stallet fanns det bara trevliga och fina hästar, så veckan var rolig. Vädret var inte någonting att hurra på, men det hjälper inte att klaga.
Idag när jag kom hem så hade jag två galet lyckliga hundar imot mig. Lasse skulle i famnen före han lugna ner sig och Peppi också, förstås!
Imorgon packar vi väskorna igen och åker tille en hyresstuga till en hel vecka. Hoppas på lite bättre väder, men om inte så ska vi njuta av det vi har...
Keskiviikkona oli tarkoitus lähteä maastoon, mutta kovan tuulen kanssa alas tullut kaatosade muutti suunnitelmia ja jäimme maneesiin jatkamaan hyppäämistä. Sain taas Donnan ja parhaiten tunnista jäi mieleen: Jarruta sitä!! Donna hiukan innostui ja hypyt alkoivat olemaan sen mukaisia! Mutta jarrut kyllä löytyivät ja lopuksi suoritimme C-merkin radan kunnialla läpi. Iltapäivän koulutunnilla mun jalat teki stopin. Ärsyttävää!! Ratsastin edelleen Donnalla jolla on ihan suht isot liikkeet, joten tunnista jäi lähinnä pettynyt olo, miksei mun kroppa tee, vaikka mä haluan? Tätäkö on vanheneminen?? Vai onko kyseessä vain huono kunto?? Vai onko kyse molempien tekijöiden yhteisvaikutuksesta? Opettajan mielestä meidän meno oli ihan ok, mutta en itse ole samaa mieltä. Tuo vasen polvi ei enää kestänyt keventämistä kuin pienissä pätkissä ja vatsalihakset ei pitäneet harjoitusravissa, joten mitä jäi jäljelle; käyntiä ja laukkaa:) Illalla meille oli lämmitetty ranatsauna ja huimapäisimmät kävivät myös uimassa hyytävästä tuulesta välittämättä. Martha mm. kävi järvessä 4 kertaa!! Minä tyydyin nauttimaan lämmöstä ja juttuseurasta sekä leiriemojen ja opettajan nuotiolla paistamista ihanista muurinpohjaletuista ja makkarasta. Täydellistä lomaa!!
Torstaina päästiin sitten maastoon. Ensin lähti kokemattomien ryhmä pariksi tunniksi. Martha oli ilmoittanut haluavansa vauhtiryhmään ja opettajalle se sopi, joten aamupäivällä kävimme Marthan kanssa Suonenjoen keskustassa ihmettelemässä. Sä oli edelleen viileä, joten visiitti jäi hiukan lyhyeksi. Lounaan jälkeen hipsittiin tallille ja satuloitiin ratsuja. Martha sai Eemeli ponin ja minä sain Miiran. Maastossa oli kivaa, meno oli varsin kesyä verattuna siihen mihin olen tottunut, mutta kun mukana menossa oli myös Martha niin luulen että Celina osasi mitoittaa vauhdin varsin sopivaksi. Martha pärjäsi hyvin porukassa ja lopuksi käytiin vielä tutustumassa maastoesteisiin. Elämys minullekin, tätä en ollut vielä ikinä kokeillut! Ja kivaa se oli, mutta ei se kyllä minun lajini olisi?!
Perjantaina ratsastimme merkkisuorituksia ja suureksi ilokseni ja ylpeydekseni Martha suoritti hienosti perusmerkin!! Martha ratsasti Chagall ruunalla hienosti ja varmasti. Tiet olivat tarkat ja laukat nousivat hyvin. Tosin ekassa laukassa tyttö aiheutti hiukan jännitystä hukkaamalla molemmat jalustimet, mutta ei mitään laukka jatkui ja ja jalustimetkin löytyivät:) Melkoinen tyttö!
Itse en löytänyt itsestäni sisäistä kouluratsastajaa vaan päädyin suorittamaan esteillä C-merkin. Rata meni kuten olin ajatellut, tosin tänään Donna oli rauhallisempi kuin keskiviikkona, joten tänään olisi ehkä voinut hiukan päästelläkin, mutta otin varman päälle ja ratsastin radan painopisteinä hyvät tiet, lähestymiset ja oikeat laukat. Siinäkin oli tekemistä kun en ole oikeastaan koskaan aktiivisesti opetellut hyppäämistä. Minunkin merkkisuoritus hyväksyttiin, joten lounaan jälkeen lähdettiin iloisissa tunnelmissa kotimatkalle.
Kotona minua odotti yli super iloinen kelpie ja onnesta vinkuva käppänä:) Kun oli hetki pussattu ja sylitelty saatiin pyykkikone käyntiin ja päästiin lenkille. Huomenna pakataan kamat uudellen ja lähdetään viikoksi mökille Kuhmoisiin.Toivottavasti sää hiukan paranisi, mutta sillä mennään mitä saadaan...
Jag har varit en vecka på ridläger. Det var Mamma-barn läger, så jag "låna" systersdotter Martha 9år. Martha är totalt hästgalen, men har ridit bara 20 gånger tidigare.
Det var riktigt lyx, vi bodde på hotel och fick maten också därifrån. Stallet var på samma gård med hotellet så man kunda bara njuta. Vi har ridit 2 gånger i dagen och lärt oss nya saker. Martha lärde sig mycke och var t.o.m med på en terängridning. Hon gallopera och trava och är modig:) Trevligt att se hur barnen lär sig snabbt nya saker. Jag har också testa nya saker, teräng hinder, bara små såna med ändo! Idag har jag hoppa en liten hoppbana med en fin häst som heter Donna. I stallet fanns det bara trevliga och fina hästar, så veckan var rolig. Vädret var inte någonting att hurra på, men det hjälper inte att klaga.
Idag när jag kom hem så hade jag två galet lyckliga hundar imot mig. Lasse skulle i famnen före han lugna ner sig och Peppi också, förstås!
Imorgon packar vi väskorna igen och åker tille en hyresstuga till en hel vecka. Hoppas på lite bättre väder, men om inte så ska vi njuta av det vi har...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)