Viime viikonloppuna kisattiin aksaa, ilman mitään merkittäviä tuloksia. Itseasiassa fiilis oli että nollat on kyllä nyt aika kaukana? Toisaalta sain taas kontaktit nyt toimimaan hyvin, mutta sitten tämä kevään ongelma tuli taas esille niin selvästi. Pujottelussa Lasse keskeyttää ja jää johonkin (?) silmillä kiinni, sitten se hyppii mua vastaan ja ihmettelee että mitäs nyt tehdään?? No sitten pujotellaan uudelleeen ja vielä uudelleen, kunnes se sujuu ;) jokunen virhe siitä kyllä tulee...
Toisella radalla Lasse sentään pujotteli paremmin, mutta itse en sitten ohjannut kovinkaan hyvin... Osittain, ehkä (?) tämä meidän esiin pompahtanut vireongelma juontaa juurensa "huonosta" lähtöpaikasta, eli lähdimme radalle toisena. Olen ennenkin ollut toisena, mutta varsinkin nyt kun pitäisi ehtiä hiukan temputtamaan Lassea, niin tulee kiire. Ja nyt kävi vielä niin "onnettomasti" että ensimmäisellä lähtijällä oli koira valmiiksi kentän laidalla ja kun tutustuminen päättyi hän tuli jo lähtöön! Hups, Lassehan oli vielä autossa, Joten mulle jäi aikaa alle minuutti hakea Lasse autolta ja saapua lähtöön sen kanssa, ei toimi! Toiselle radalle mentäessä muutin käytäntöä ja tutustuin vain pari munuuttia ja hain sitten Lassen ja ehdin temputtamaan ja ottamaan pari verkkahyppyä ja tämä toimi! Jatkossa siis pitää opetalla pikatutustuminen!
Lauantaina oltiin vielä illalla hallilla Sarin kanssa treenaamassa. Meillä oli tosi hyvä ja ehkä hiukan haasteellinen treeni. Mutta treenin jälkeen oli kyllä taas ihan hyvä mieli. Onni on hyvät ystävät, jotka ymmärtävät mitä pitää muuttaa ja mikä toimii.
Maanantaina lägillä oli epikset ja sain lainaksi Kalle-pojan! Juoksimme supermölliradan 20cm esteillä ja mulle tuli kyllä kiire! Kalle oli tosi kiva ohjattava, se pysyi todella hienosti lähdössä ja luki rataa ja ohjausta paljon paremmin kuin joku toinen musta kelpie, jota olen joskus ohjannut?
Tiistaina oli Juhan valmennus ja hiukan ehkä näkyi valoa tunnelin päässä. Tehtiin rataa ja selvitimme pari sellaista kohtaa että yllätyin siitä? Kyllähän me ollaan edistytty, hitaasti hyvä tulee, kai?
Keskiviikkona alkoi vepen rantakausi ja sää suosi! Koko kevään on satanut vettä/räntää jne joka keskiviikko, mutta kun vepekausi alkoi niin johan aurinko taas paistaa. Olikin tosi kiva päästä taas treenaamaan. Rannassa oli hyvä porukka ja koirat toimi kivasti. Suunnitelmia on taas tehty, paljon on taas treenattava ja mietittävää. Palkkaus veneellä on haasteellista, sitä pitää pohtia?
Torstaina vedin pentukurssia. Pennut olivat kaikki tosi kivoja, avoimia ja innokkaita. Pentukurssien vetäminen on kivaa, pennut oppivat niin nopeasti ja niiden edistyminen mitataan pienissä askeleissa, niiden ei tarvitse harppoa eteenpäin ja silti ne ovat tooosi reippaita.
Loppuviikko ollaankin lähinnä lenkkeilty ja leivottu. Huomenna pitää varmaan ryhdistäytyä ja järjestää Lassele hiukan ohjelmaa? Vaikka tänään Lasse kyllä nautti kun kaverit kävi kylässä ja se sai paljon rapsuttelua. Rapsuteltava oleminen oli ilmeisesti rankkaa, kun vieraiden lähdettyä Lasse hävisi sängyn alle nukkumaan.
lauantai 23. toukokuuta 2015
perjantai 15. toukokuuta 2015
Tulosten päivitystä..
Eli Lasse ja Lassen reippaat pennut ovat olleet aktiivisia taas ja ihan kivoilla tuloksilla. Kalle kävi luonnetestissä viime viikon tiistaina ja se meni kivasti 114p. Ainoa mistä tuli miinusta oli tempperamentti, Kalle on häiritsevän vilkas? Tämä tosin oli ehkä etukäteen tiedossa, mutta muuten testi meni hienosti. Kalle puolustaa kun on "pakko" ja sitten sanoo kyllä kunnolla, mutta turhasta ei sano. Kiva ominaisuus minun mielestä. Taistelutahtoa oli kohtuullisesti, leikki todella hyvin, eikä olisi malttanut lopettaa ollenkaan. Laukaukset eivät aiheuttaneet mitään draamaa, mutta ei Kalle kuurokaan ole, laukauskokematon sanoi tuomari. Ei Kalle pelännyt, mutta vilkas koira nyt ehtii huomioimaan vaikka mitä.
https://youtu.be/gIka9Jhsa88 Kalle leikkii testissä
https://youtu.be/AIvFB_hC-tY Kalle puolustaa
https://youtu.be/c-RzjWraj2Q Kalle haalarilla
https://youtu.be/q5a5Pocbz1s Kalle & tynnyri
https://youtu.be/otGO88Wp2mY Kalle & laukaukset
Ja kun luonnetesti meni hyvin tiistaina niin keskiviikkona Kalle ehti jo tokokokeeseen. Kakksotulos tuli, hiukan pitää vielä treenata noutoa ja luoksetulon stoppia varmemmaksi, sitten tulee ykköstuloksia?
Tokon SM-kisojen osallistujalistat on julkaistu ja sieltä löytyi tuttuja koiria useampiakin. Erityisen kiva oli huomata että Bria kisaa tänäkin vuonna SM-joukkueessa.
Lassen kanssa käytiin eilen kisaamassa rallytokoa. Labradorinnoutajakerho järjesti kisat yhteistyössä Hi-Han kanssa. Tuomari oli Heikki Palosaari, joka oli tehnyt aika haastavan radan. Ensimmäinen tehtävä oli juoksuun mars ja sitten pitikin jo pujotella-juosten! huh huh! Ja kun juoksusta piti siirtyä suoraan hitaaseen kävelyyyn, niin vauhtisokeus iski kai muillekin kuin minulle? Näin ainakin ymmärsin tuomarin loppupuheesta, että hidas kävely oli monelle muullekin ongelma. Mutta kun se oli lähes ainoa virhe, niin saimme tuloksen 93p ja siis hyväksytty tulos, Jee!! Nyt pitää vaan etsiä parit kisat lisää ja koittaa saada kouluri, jotta päästään avoimeen luokkaan kisaamaan. Ei kai sinne muuten olisi "kiire" mutta alokasluokassa koiran pitää olla kytketty ja minä en osaa toimia järkevästi taluttimen kanssa? Kisoissa oli kiva tunnelma, vähän kuin olisi treeneissä ollut ja luulen että Lasse jopa meni halpaan ja luuli että oltiin treeneissä, niin rennosti se ainakin tilanteen otti.
Siinä kohtaa kun odoteltiin omaa vuoroa ja Lasse makasi rennosti mun vieressä ja itse juttelin kavereiden kanssa niin olin yli-super onnellinen, siitä että Lasse oli rento! Se ei vinkunut, ei tuijottanut, ei koomannut, se odotti rauhassa että lopetan höpötyksen ja ryhdytään töihin.
Sitten kun oltiin lähdössä niin oli pientä latausta havaittavissa, mutta ei mitään sellaista mikä ei pysyisi hallinnassa. Sain koko radan pysymään koossa, ilman yhtään pahaa virhettä. Ainoa isompi ongelma oli hidas kävely heti juoksun jälkeen, minä en osannut kävellä riittävän hitaasti, siitä tuli 2x-3 ja jostain tuli yksi -1p.Mutta siis olin niin iloinen ja onnellinen siitä että Lasse ja minä pystyttiin suorittamaan rata yhdessä! Ilman paniikkia, ilman mitään epäselvyyttä siitä miten toimitaan. Meillä oli kupla, hyvä yhteinen kupla! Tämän jälkeen on taas pikkuisen helpompi lähteä kohti seuraavaa haastetta, lauantain aksakisat esim.
Ja tässä on meidän eilinen rallytokorata.
https://youtu.be/H8wUJQjf3LA
Eilen illalla ehdittiin vielä Saijan aksatreeneihin. Ne olikin tämän kauden vikat Saijan treenit meidän osalta. Talven treeneistä on ollut selvästi havaittavaa hyötyä. Monta ongelmaa on ratkennut ja ehkä on hiukan saatu jopa liikettä minuun? Ensi talven treenit ovat omalta kohdalta vielä täysin auki. Jotenkin ahdistaa toukokuussa ajatella syksyä ja talvea..? Mutta ehkä pikkuhiljaa pitää vaan tehdä suunnitelmia. Vaikka vielä ei ole edes varmaa montako treenikoiraa ensi talvena minulla onkaan ;)
lauantai 9. toukokuuta 2015
Kuvia ruotsista
Muutama kuva tuli otettua reissussa. Velde vastasi lähinnä kuvaamisesta, itse keskityin koiraan ja treenaamiseen ;)
Perjantaina tehtiin suunnitelmia keskilinjalla ja löydettiin karhun jätöksiä sieltä, hups?
Suunnitelmia Lassen pään menoksi?
Mene ja etsi Ukko!
Ja sitten Fikattiin, tähän oli aina aikaa :)
Lassen siskon Lexi tulossa jälkimetsästä autolle
Lasse palailee autolle oman jäljen jälkeen.
Hiukan väsynyt Lasse lähdössä pelaamaan korttia..
Lasse etsii sopivia kortteja? Lassen pitää hiukan vielä opetella yhteenlaskua ;)
Vuoden 2014 ja 2013 Walkabout koirat, Lyra ja Lexi
Yhteiskuvassa lähes koko poppoo; vas. Mynta, Qarat, Pixi, Diznie, Lexi, Quito, Lyra, Lasse ja Ninja
Ei värillä ole väliä, kunhan on musta??
Yhteiskuvassa lähes koko poppoo; vas. Mynta, Qarat, Pixi, Diznie, Lexi, Quito, Lyra, Lasse ja Ninja
keskiviikko 6. toukokuuta 2015
Kloten 2015
Vappua vietettiin Ruotsissa, kennelleirillä. Olimme Klotenissa myös syksyllä 2013 ja siitä leiristä jäi todella hyvät muistot. Nyt lähdimme Ruotsiin hiukan ristiriitaisin tuntein, koska Maria ei olisi mukana enää, vaan leirin vetäjänä toimi Anette, Lilla Primtorpet kennelistä. Anette "adoptoi" Marian kasvatit joulukuussa, joten meillä on edelleen kasvattaja Ruotsissa.
Matkaan lähdimme keskiviikkoiltana. Turussa ajoimme Viking Grasen kyytiin ja etsimme hyttimme. Lasse kotiutui todella nopeasti hyttiin ja me lähdimme hiukan katselemaan laivaa ja syömään iltapalaa. Varsin aikaisin palailimme hyttiin ja sammutimme valot, aamulla olisi aikainen herätys. Ennen Tukholmaan saapumista söimme kunnon aamiaisen ja sitten hurautimme auton laivasta ulos ja suuntasimme ensin kohti Västeråsia, jonne Cissi oli ystävällisesti varannut Lasselle ajan madotusta varten. Västeråsista löytyi myös erinomainen valikoima kauppoja ja Mc Donalds. Kun Lassen madotus oli ok, suuntasimme kauppaan ostoksille. Ruotsin hintataso oli kohtuullinen, varsinkin gluteenittomien tuotteiden osalta, joten päätimme heti että paluumatkalla shoppaillaan varastot täyteen. Kun ostokset viikonlopuksi oli tehty, kävimme "välipalalla" mäkkärissä. Sain sieltä yllättävän hyvänmakuisen gluteenittoman Big Macin ja kylläisinä jatkoimme kohti Klotenia. kloteniin saavuimme kahden aikaan ja kun Lasse oli lenkitetty niin paikalle saapui muitakin kelpieihmisiä, Anette ja Göran etunenässä. Kun olimme kotiutuneet mökkeihin, niin valmistimme päivällistä ja sitten kokoonnuimme yhdessä syömään. Suunnittelimme samalla seuraavan päivän treenejä ja puhuimme ehkä hiukan muutenkin koirista?
Perjantaina olimme aamulla virkeästi hereillä ja klo 8.30 pakkasimme koirat autoihin ja ajoimme muutaman kilometrin päähän hakutreeneihin. Kun tallasimme aluetta niin törmäsimme muutamaan outoon kakkakasaan?? Huonovatsainen hirvi oli suosituin arvaus, mutta kaikentietävä fb paljasti totuuden: karhu! Tosin karhu itse jäi kyllä näkemättä, sen verran pidimme elämää, että karhu ja muutkin metsän elävät taisivat kiertää meidät kaukaa?
Lasse on treenannut hakua viimeksi varmaan lähes 2 vuotta sitten, mutta sehän ei tahtia haitannut. Lasse oli heti keskilinjalle tuotaessa täysin kärryillä tulevasta tehtävästä joten eikun lähetys ukkoja etsimään. Lasse oli pätevä ja ensimmäisen maalimiehen jälkeen tehtiin päätös kokeilla irtorullia. ja nou problem! Lasse teki töitä innolla eikä edes ihmetellyt niitä rullia joita sille annettiin, vaan kiltisti toi ne minulle ja luvan kanssa se sitten ampaisi takaisin maalimiehen luo syömän nakkia. Lassen vire oli erittäin kiva, se ei kuumunut ja pysyi hallinnassa aika kivasti, selvisimme ilman talutinta koko treenin, joka käsitti kuitenkin 6 maalimiestä. Maalimiehet eivät ollet kovinkaan paljon piilossa kun treenasimme ilmaisua, mutta tästä seurasi kyllä se että Lasse käytti turhan paljon silmiä. Asia jota pitäisi miettiä jos treenaisi hakua enemmän kuin joka toinen vuosi? Tosin leirin kokeneet hakuihmiset olivat kyllä sitä mieltä että haku olisi Lassen laji ja kovasti suosittelivat treenaamaan sitä. Pitää miettiä ja katsella kalenteria, riittääkö aika ja mihin porukkaan pääsisi mukaan?
Lauantaina aloitimme aamun jäljestämällä. Meitä oli neljä koirakkoa jäljelle lähdössä, joten saimme hyvin kaikille vieraat jäljentekijät. Hiukan jännitti, Lasse ei ole ajanut vieraan tekemään jälkeä kuin ehkä viime kesänä viimeksi ja silloin se ei sujunut superhyvin. Kun jäljet oli tehty oli aika taas "fikata" eli kaivaa termarit repuista ja levähtää kahvin, kaakaon jne äärellä. Tätä fikaamista tehtiin leirillä todellla ahkerasti ja mikäs siinä, kivaahan se oli! Jälkimaastot olivat hiukan vetisiä, mutta Lasselle sattui hiukan kuivempi pätkä, esim Lexi (Lassen sisko) jäljesti käytännössä suolla ja Lyrankin jälki kulki osan matkaa suon reunassa. Lasse aloitti hyvin jäljen ja työskenteli eritäin hyvin kepeillä, kaikki neljä keppiä nousivat ilman mitän ongelmia, jee!!! Muuten jäljestäminen oli hiukan sinnepäin? Kulmat ovat nyt ihan hukassa ja jäljestäminen myös paineistaa hiukan, kun välillä piti pysähtyä laiduntamaan..? Jäljestäminen jatkui kuitenkin aina tauon jälkeen ja esim tien ylityksen Lasse taas selvitti upeasti. Tiellä oli kuitenkin kävellyt ihminen & koira sen tekemisen ja ajamisen välisenä aikana.
Iltapäivällä kokeiltiin "patrullia" eli partiointia kai suomeksi? Siinä piti "vain" kävellä metsätiellä ja koiran tuli ilmaista kun se haistoi tai kuuli jotain metsästä. Heti kun idea selitettiin tiesin että tämä jos mikä on reaktiivisen ja uteliaan Lassen juttu?! Ensin meille keltanokille näytettiin miten osaava koira toimii, Vau! Treeneissä koirat päästettiin metsään hakemaan palkka maalimieheltä kun ne olivat ilmaisseet, mutta kisoissa koira vain ilmaisee ja ylimmässä luokassa ainakin ohjaajan tulee kertoa onko kyse haju vai kuulo ilmaisusta? Ja jos koira ilmaisee esim. metsässä liikkuvan peuran siitä ei tule miinusta, koska koira toimi oikein, se varmaan sekä haistoi että kuuli sen, eikä koiran tarvitse osata erotella ihmisen ääniä luonnon äänistä?
Lasse pääsi siis kokeilemaan lajia ja kuten arvelin, hyvin sujui! Äänenä meillä oli radiopuhelin, jota "naksuteltiin" ja hajuna toimi maalimies, jonka Lasse bongasi hienosti ja löysi myös hyvin! Lasse on aika helppolukuinen koira, eikä siltä todellakaan jää huomaamatta mikään? Tämä on selvästi reaktiivisten koirien laji :)
Illalal vielä pelattiin korttia koirien kanssa. Eli kentälle levitettiin iso kasa leluja (n30kpl) joihin oli kiinnitetty pelikortteja. Tavoite oli saada korttien yhteenlasketuksi summaksi 21, sen ylitys oli pahasta. Eli koira toi kentältä leluja omistajalleen joka koitti laskea ja taktikoida. Itseasiassa oli yllättävän vaikeaa saada koira tuomaan esineitä kun niitä oli niiin paljon. Koirat nostelivat esineitä ja vaihtoivat niitä moneen kertaan eikä noutokäskyt juuri auttaneet?! Lasse toi minulle lopulta pupun ja kolme sukkaa ja summa meni harmittavasti yli.. Olisi pitänyt jättää viimeinen sukka hakematta?
Sunnuntaina tokoiltiin vielä ja otettiin kuvia ja fikattiin, suunniteltiin ensi vuoden leiriä ja lopuksi halattiin ja lähdettiin kotimatkalle.
Leirillä oli todella kiva olla, meillä oli mahtava porukka, mutta monta kertaa mietin että voi kun Maria olisi voinut nähdä tämän ja olla mukana täällä, hän olisi nauttinut. Kaikki neljä Walkabout koiraa olivat todella hienoja, upeita suorituksia ja todella innokkaita ja monipuolisia harrastuskoiria, lajiin kuin lajiin! Oli kiva myös tavata Lassen siskon (lenkan) pentu, Mynta. Mynta on nyt 9kk ikäinen todellinen villikko, super iloinen ja sosiaalinen. Omistajan mukaan Mynta on kamalin kelpie mitä hänellä on ikinä ollut? Hän on kuitenkin kasvattanut rotua lähes 10 vuotta. Muta kun juttelimme niin kävi ilmi että Myntassa on paljon samaa kuin Lassessa oli nuorena, sukuvika siis? Ja nyt leirillä Lasse oli jo niin järkevä ja toimiva että! Olin Lassesta erittäin ylpeä ihan koko leirin ja matkan ajan. Lasse on kyllä todella aikuistunut kuluneen vuoden aikana, onneksi!
Koitan saada kuvia ladattua kunhan saan ensin kameran akun ladattua..
Matkaan lähdimme keskiviikkoiltana. Turussa ajoimme Viking Grasen kyytiin ja etsimme hyttimme. Lasse kotiutui todella nopeasti hyttiin ja me lähdimme hiukan katselemaan laivaa ja syömään iltapalaa. Varsin aikaisin palailimme hyttiin ja sammutimme valot, aamulla olisi aikainen herätys. Ennen Tukholmaan saapumista söimme kunnon aamiaisen ja sitten hurautimme auton laivasta ulos ja suuntasimme ensin kohti Västeråsia, jonne Cissi oli ystävällisesti varannut Lasselle ajan madotusta varten. Västeråsista löytyi myös erinomainen valikoima kauppoja ja Mc Donalds. Kun Lassen madotus oli ok, suuntasimme kauppaan ostoksille. Ruotsin hintataso oli kohtuullinen, varsinkin gluteenittomien tuotteiden osalta, joten päätimme heti että paluumatkalla shoppaillaan varastot täyteen. Kun ostokset viikonlopuksi oli tehty, kävimme "välipalalla" mäkkärissä. Sain sieltä yllättävän hyvänmakuisen gluteenittoman Big Macin ja kylläisinä jatkoimme kohti Klotenia. kloteniin saavuimme kahden aikaan ja kun Lasse oli lenkitetty niin paikalle saapui muitakin kelpieihmisiä, Anette ja Göran etunenässä. Kun olimme kotiutuneet mökkeihin, niin valmistimme päivällistä ja sitten kokoonnuimme yhdessä syömään. Suunnittelimme samalla seuraavan päivän treenejä ja puhuimme ehkä hiukan muutenkin koirista?
Perjantaina olimme aamulla virkeästi hereillä ja klo 8.30 pakkasimme koirat autoihin ja ajoimme muutaman kilometrin päähän hakutreeneihin. Kun tallasimme aluetta niin törmäsimme muutamaan outoon kakkakasaan?? Huonovatsainen hirvi oli suosituin arvaus, mutta kaikentietävä fb paljasti totuuden: karhu! Tosin karhu itse jäi kyllä näkemättä, sen verran pidimme elämää, että karhu ja muutkin metsän elävät taisivat kiertää meidät kaukaa?
Lasse on treenannut hakua viimeksi varmaan lähes 2 vuotta sitten, mutta sehän ei tahtia haitannut. Lasse oli heti keskilinjalle tuotaessa täysin kärryillä tulevasta tehtävästä joten eikun lähetys ukkoja etsimään. Lasse oli pätevä ja ensimmäisen maalimiehen jälkeen tehtiin päätös kokeilla irtorullia. ja nou problem! Lasse teki töitä innolla eikä edes ihmetellyt niitä rullia joita sille annettiin, vaan kiltisti toi ne minulle ja luvan kanssa se sitten ampaisi takaisin maalimiehen luo syömän nakkia. Lassen vire oli erittäin kiva, se ei kuumunut ja pysyi hallinnassa aika kivasti, selvisimme ilman talutinta koko treenin, joka käsitti kuitenkin 6 maalimiestä. Maalimiehet eivät ollet kovinkaan paljon piilossa kun treenasimme ilmaisua, mutta tästä seurasi kyllä se että Lasse käytti turhan paljon silmiä. Asia jota pitäisi miettiä jos treenaisi hakua enemmän kuin joka toinen vuosi? Tosin leirin kokeneet hakuihmiset olivat kyllä sitä mieltä että haku olisi Lassen laji ja kovasti suosittelivat treenaamaan sitä. Pitää miettiä ja katsella kalenteria, riittääkö aika ja mihin porukkaan pääsisi mukaan?
Lauantaina aloitimme aamun jäljestämällä. Meitä oli neljä koirakkoa jäljelle lähdössä, joten saimme hyvin kaikille vieraat jäljentekijät. Hiukan jännitti, Lasse ei ole ajanut vieraan tekemään jälkeä kuin ehkä viime kesänä viimeksi ja silloin se ei sujunut superhyvin. Kun jäljet oli tehty oli aika taas "fikata" eli kaivaa termarit repuista ja levähtää kahvin, kaakaon jne äärellä. Tätä fikaamista tehtiin leirillä todellla ahkerasti ja mikäs siinä, kivaahan se oli! Jälkimaastot olivat hiukan vetisiä, mutta Lasselle sattui hiukan kuivempi pätkä, esim Lexi (Lassen sisko) jäljesti käytännössä suolla ja Lyrankin jälki kulki osan matkaa suon reunassa. Lasse aloitti hyvin jäljen ja työskenteli eritäin hyvin kepeillä, kaikki neljä keppiä nousivat ilman mitän ongelmia, jee!!! Muuten jäljestäminen oli hiukan sinnepäin? Kulmat ovat nyt ihan hukassa ja jäljestäminen myös paineistaa hiukan, kun välillä piti pysähtyä laiduntamaan..? Jäljestäminen jatkui kuitenkin aina tauon jälkeen ja esim tien ylityksen Lasse taas selvitti upeasti. Tiellä oli kuitenkin kävellyt ihminen & koira sen tekemisen ja ajamisen välisenä aikana.
Iltapäivällä kokeiltiin "patrullia" eli partiointia kai suomeksi? Siinä piti "vain" kävellä metsätiellä ja koiran tuli ilmaista kun se haistoi tai kuuli jotain metsästä. Heti kun idea selitettiin tiesin että tämä jos mikä on reaktiivisen ja uteliaan Lassen juttu?! Ensin meille keltanokille näytettiin miten osaava koira toimii, Vau! Treeneissä koirat päästettiin metsään hakemaan palkka maalimieheltä kun ne olivat ilmaisseet, mutta kisoissa koira vain ilmaisee ja ylimmässä luokassa ainakin ohjaajan tulee kertoa onko kyse haju vai kuulo ilmaisusta? Ja jos koira ilmaisee esim. metsässä liikkuvan peuran siitä ei tule miinusta, koska koira toimi oikein, se varmaan sekä haistoi että kuuli sen, eikä koiran tarvitse osata erotella ihmisen ääniä luonnon äänistä?
Lasse pääsi siis kokeilemaan lajia ja kuten arvelin, hyvin sujui! Äänenä meillä oli radiopuhelin, jota "naksuteltiin" ja hajuna toimi maalimies, jonka Lasse bongasi hienosti ja löysi myös hyvin! Lasse on aika helppolukuinen koira, eikä siltä todellakaan jää huomaamatta mikään? Tämä on selvästi reaktiivisten koirien laji :)
Illalal vielä pelattiin korttia koirien kanssa. Eli kentälle levitettiin iso kasa leluja (n30kpl) joihin oli kiinnitetty pelikortteja. Tavoite oli saada korttien yhteenlasketuksi summaksi 21, sen ylitys oli pahasta. Eli koira toi kentältä leluja omistajalleen joka koitti laskea ja taktikoida. Itseasiassa oli yllättävän vaikeaa saada koira tuomaan esineitä kun niitä oli niiin paljon. Koirat nostelivat esineitä ja vaihtoivat niitä moneen kertaan eikä noutokäskyt juuri auttaneet?! Lasse toi minulle lopulta pupun ja kolme sukkaa ja summa meni harmittavasti yli.. Olisi pitänyt jättää viimeinen sukka hakematta?
Sunnuntaina tokoiltiin vielä ja otettiin kuvia ja fikattiin, suunniteltiin ensi vuoden leiriä ja lopuksi halattiin ja lähdettiin kotimatkalle.
Leirillä oli todella kiva olla, meillä oli mahtava porukka, mutta monta kertaa mietin että voi kun Maria olisi voinut nähdä tämän ja olla mukana täällä, hän olisi nauttinut. Kaikki neljä Walkabout koiraa olivat todella hienoja, upeita suorituksia ja todella innokkaita ja monipuolisia harrastuskoiria, lajiin kuin lajiin! Oli kiva myös tavata Lassen siskon (lenkan) pentu, Mynta. Mynta on nyt 9kk ikäinen todellinen villikko, super iloinen ja sosiaalinen. Omistajan mukaan Mynta on kamalin kelpie mitä hänellä on ikinä ollut? Hän on kuitenkin kasvattanut rotua lähes 10 vuotta. Muta kun juttelimme niin kävi ilmi että Myntassa on paljon samaa kuin Lassessa oli nuorena, sukuvika siis? Ja nyt leirillä Lasse oli jo niin järkevä ja toimiva että! Olin Lassesta erittäin ylpeä ihan koko leirin ja matkan ajan. Lasse on kyllä todella aikuistunut kuluneen vuoden aikana, onneksi!
Koitan saada kuvia ladattua kunhan saan ensin kameran akun ladattua..
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)