Syksyn pimetessä on keskitytty enemmän tokoiluun. Sitä kun voi tehdä aamulla vaikka olisi vielä hämärää ja sisälläkin voi aina tehdä jotain pientä ja kivaa. Tosin mun pitäisi ehdottomasti saada uusia ideoita mitä se pieni ja kiva voisi olla?
Sunnuntaina treenattiin Tanjan johdolla kisapalkkausta ja todettiin, että putkiaivo kelpie on jossain asioissa ihanteellinen tokokoira? Sille kun on palkkaa, kun se saa esim. tulla perusasentoon, joten sitä palkkaa se saa kokeessa aika monta kertaa:)
Lisäksi Lasse palkkaantuu hyvin sosiaalisella palkalla. Lassen kanssa pitää kuitenkin muistaa ettei villitse sitä liikaa, jolloin se saattaa lipsahtaa kehänauhojen ulkopuolelle?
Kotona ollaan lähinnä tehty noutokapulan pitotreenejä ja kaukoja, vaikka niitäkin ollaan tehty hiukan laiskasti nyt. Kotona treenaamisessa kun on se "vika" että täällä ei ole häiriöitä ja niitä me nyt tarvitsisimme?
Eilen Lasse kävi hierojalla nauttimassa elämästä. Mitään suurempia jumeja ei ollut, selästä löytyi vasemmalta puolelta yksi "jumi" ja lisäksi sillä oli "pohkeet" aika tiukat, mutta nyt nekin on hierottu ja taas mennään.
Paikallaoloja on tehty edelleen sitkeästi ja tulostakin syntyy. Ulkona oli sunnuntaina niin kylmä että teimme lähinnä jättötreeniä joka sopii oikein hyvin meille. Tänään hallilla sitten olikin vuorossa pitkä paikallaolo ja paikkakin oli haasteellisesti keskellä riviä. Tämän takia olin piilossa vain hetken ja kun lisäksi vieruskaveri kyllästyi makoiluun, niin oli ainakin hyvää häiriötreeniä. Paikalla istuminen on ihan alkutekijöissä ja sitä palkkaan tällä hetkellä erittäin ahkerasti. Ja tänään huomasin, että tämä on niin uusi asia Lasselle, että se ei vielä kestä häiriötä istuessaan. Vaan menee maahan kun vieruskaveri käskyttää omaa koiraansa. Tähän asiaan auttaa onneksi treenaaminen!
Viikonloppu meneekin enemmän ja vähemmän agilityn parissa. Huomenna on omat treenit Espoossa ja sunnuntaina ajellaan Turkuun. Oikeastaan on ihan kiva mennä treeneihin pienen tauon jälkeen taas. Tosin voi olla, että maanantaina olen taas sitä mieltä, että Lassesta tulee vain toko/jälkikoira, koska sen ohjaaja ei vaan osaa? Mutta nyt tuntuu positiiviselta, jos meistä ei ihan Suomen mestareita tule, niin voihan meillä silti olla kivaa radalla! Vaikka toisaalta voi olla, että mun ei kohta tarvitse juosta ollenkaan? Pidemmän aikaa varoitellut polvi rusahti tänään kivasti, kun istahdin polvilleni hallilla tervehtiäkseni suloista pentua. Toivottavasti polvi rauhoittuu yön aikana?
Hösten och mörkern har kommit på allvar. Vi tränar lite mindre och det är närmaste lydnad nu, för det kan man göra hemma och man behöver inte så bra belysning till det alltid?
Jag skulle behöva nya idéer vad vi kunde göra hemma? vi har gjort mest fjärr och öva med att håll apporten osv. men några nya idéer skulle inte skada?
På söndagen träna vi tävlingsbelöning. Lasse är ganska lätt när allt vi gör är redan lön för honom. Och han uppskattar också social belöning. Men med honom most man komma ihåg att inte belöna honom för väl, för han kan annars springa ut från ringen??
På torsdag var Lasse hos masserare. Han mår bra, något litet fans i ryggen på vänstra sidan, men ingenting speciellt.
Med platsliggande har vi tagit framsteg. Lasse är nu lungn och trygg och han hålls fast jag gå i gömman! Men att sitta i rad, hups! Där har vi någonting att öva, för när han skulle ha lov att sitta, så då lägger han sej och tvärtom?!
På veckoslutet har vi två agilityträningar och det är kul att träna lite det också efter en par veckors paus. Det kan hända att efter helgen så har vi igen par veckor paus och att det inte känns så kul mera, men nu väntar jag på träningarna. Hoppas bara at mitt knä håller med i farten? den har lit krångla par månader, men idag när jag satt mej på gålvet i halln och jhälsa på en liten söt valp, så hände det någonting? Vi ska se hur jag går imorgon?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti