sunnuntai 16. huhtikuuta 2017

pitkästä aikaa

Kevät on aina jotenkin kiireistä aikaa? Tekemistä riittää kun illat pitenevät ja sää lämpenee. Tosin tuota sään lämpenemistä odotellaan edelleen, huhtikuun puolivälissä klo 11 mittari näyttää -0,5c !?! Joten ei kyllä lämmintä ole. Ulkona on silti treenattu jo jonkin aikaa. Lähinnä tokoa ja rallytokoa vähän. Aksaa on tehty Linan kanssa muutama kerta mutta huhtikuussa työt ovat haitanneet harrastamista ja lisäksi Lassen aksatauko jatkuu edelleen.
Lassen kanssa käytiin Kaisan luona hakuilemassa ja tunteet olivat kovasti ristiriidassa tuon treenin jälkeen. Helmikuussa metsässä sattuneen "kuristamisen" seurauksena Lassen maalimiesmotivaatio on melkoisen hukassa. Se lähti keskilinjalta hyvin metsään, mutta metsässä se lähinnä juoksee ja välttelee maalimiehiä. Ilmaisuja ei voi treenata ennenkuin saadaan tämä asia korjattua. Onneksi Lasse on Lasse, vaikka se onkin hiukan herkkis niin se pystyy kyllä voittamaan väliaikaisen epäluulonsa maalimiehiä kohtaan. Nyt olisi vain tarve päästä treenaamaan mukavien maalimiesten kanssa. Lassesta kiinni ottanut maalimies on sentään pyytänyt anteeksi, mutta mitään selitystä tapahtuneelle hän ei ole pystynyt antamaan.
Tämän kaiken seurauksena en ole löytänyt edes omaa motivaatiota hakuun, joten odotellaan nyt jos se motivaatio edes treenata palaisi? Ja missä porukassa minä sitten treenaan? Nykyinen porukka on  todella kiva porukka, mutta siellä on nyt yksi maalimies jota en voi enää Lassen kanssa käyttää. Ärsyttää!
Kisaamassa eiole käyty, yksiä aksan epiksiä lukuunottamatta. Lina osallistui supermölleihin ja hienosti pikkuneiti pinkoi. Rata oli juuri sellainenkuin supermölleille pitääkin olla!
Ja torstaina Lina kävi lääkärissä. Sehän on aina reagoinut vähän ääniin. MH testissä ammuttiin vain kolme laukausta kun se reagoi niihin. Mitään paniikkia ei syntynyt mutta eipä se äänistä tykännytkään. Kotona ei ole ongelmia ollut, olen paukutellut kattilankansia ym ja Lina on oppinut yhdistämään äänet nameihin. Ulkona se reagoi enemmän ja esim jääkiekkokaukalo on ollut koko talven ihan kauhistus!
Mutta nyt se alkoi hermostumaan jopa niistä paikoista missä oli joskus kulunut joku ääni?! Joten aika äkkiä olimme tilanteessa jossa jo noin 100 metrin päästä kotoa Lina huolestui ja sitten se huolestui koska se oli huolestunut ja siitä oli varsin lyhyt askel paniikkiin jossa se kiskoi ja reuhtoi erittäin vahvasti kotiinpäin eikä siihen enää saanut järkevää kontaktia :(
Koska tilanne tällaisenä on kestämätön lähdin nopeasti muuttamaan ajatusta ulkoilusta, eli Lina pääsi yksin minun kanssa ulos ja mukaan otettiin säkillinen nameja. Ulkoilusta tuli pieniä erittäin iloisia ja namintäytteisiä hetkiä ulkona, jossa palkittiin ihan kaikki järkevä käytös! Ja Lina vastasi nopeasti tähän ja olemalla iloinen ja reipas taas. Lisäksi käytiin lenkillä eri paikoissa ja uudet paikat olivat huomattavasti helpompia Linalle. Se oli normaali, heti kun sillä ei ollut syytä olla epäluuloinen ja huolestua. Tosin olen melko varma että kun jossain uudessa paikassa kuuluisi joku pamaus niin siitäkin paikasta tulisi kauhea?!
Sain Kaisalta hyviä neuvoja ja ideoita miten siedättää ja vastaehdollistaa Linaa. Pitkä tie kuljettavaksi mutta minkäs teen? Kaisan kanssa puhuessa ja aikaisemminkin kaverin kanssa puhuessa oli noussut esiin mahdollisuus että korvassa olisi jotain mikä aiheuttaa kipua?? Korvatulehdusta Linalla ei ole, mutta entäs vierasesine korvassa, haava tärykalvolla tm?? Sen voi selvittää vain eläinlääkäri. Joten varasin ajan ja torstaina lähdettiin lääkäriin Lohjalle. Harvoin käytän koiriani turhaan lääkärissä mutta nyt oli kyllä vähän sellainen ole että nyt olen ylihuolehtiva? Jätin auton prisman P-halliin ja siitä hissillä alas ja kadun yli vastaanotolle. Mutta jo P-hallissa ostoskärryjen työntäminen sai Linan hermostumaan ja kun tulimme kadulle siinä olevat nuoret skeittilaudan kanssa olivat viimeinen pisara, Lina lisäsi vauhtia ja häntä painui alas. Samalla se alkoi  ravistelemaan päätä ja vasen korva meni ruttuun.. Hetkinen: Mitä minä juuri nyt näen?? Sehän reagoi ihan selvästi ravistelemalla päätä ja se jopa käänsi pään hiukan vinoon! Ok, ehkä tämä ei sittenkään ole turha käynti??
Ja aivan totta, jotain siellä vasemmassa korvassa on. Mutta kun klinikalla ei ollut mahdollisuutta tähystää niin jäi epäselväksi mitä siellä korvassa on? Vasen tärykalvo punoitti/veresti. Oikealla puolella ei näkynyt mitään. Lina sai antibioottikuurin ja suosituksen että tärykalvo tutkitaan tarkemmin tähystämällä. Olen surullinen ja helpottunut. Lina ei ehkä olekaan täysin ääniarka, se onkin ehkä reagoinut kipua aiheuttaneisiin asioihin/ääniin?!  Mutta miten se on voinut peittää kivun kaikissa muissa tilanteissa? Se ei todellakaan raavi korvaa, ravistele päätä, kulje pää vinossa tms mitä pidetään korvavaivojen tyypillisinä oireina.
No nyt Lina on antibioottikuurilla ja siksi Lasse sai perjantaina osallistua tokotreeneihin. Lassen kanssa ei ole tehty tokoa pariin vuoteen enää. Lasse on herkkä ääntelemään ja kun Linasta on tulossa tokokoira niin Lasse on saanut keskittyä rallytokoon, vepeen ja hakuun. Mutta niin vaan Lassenkin kanssa tehtiin tokoa perjantaina ja lauantaina. Sain hyviä ideoita houkutuksista selviytymiseen ja ja totesin että Lasse muistaa yllättävän hyvin myös tokon liikkeet. Tavallaan rallytokossa on paljon samoja asioita, mutta kriteerit ovat hiukan erilaisia. Tämä ei Lassea masentanut se vaan tekee iloisesti aina kun tilaisuus tarjoutuu.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti